Episco-collegium-plakaatti

 

Sen jälkeen, kun naispappeus yleistyi, on mielestäni Suomen Ev. Lut. kirkkoon tullut kaikenlaisia sivuvirtoja. Ovatko piispat tutkineet ja todenneet kristilliseksi sellaisia joogan liikessarjoja kuin ”viisi riittiä, jotka pidentävät elämää”? Entä ”aurinkotervehdys”? Ovatko piispat ohjeistaneet sen suorittamista niin, ettei vahingossakaan pyllistetä alttaria ja ristiä päin (Hes.8:16)? Onko tutkittu ja todettu, että tarot-kortit ovat tarpeellinen tuki pastorille sielunhoidollisessa keskustelussa? Evankeliumista on tullut erilaisten elämäntapojen punnitsemista. Kristilliset lehdet ovat täynnä lifestyleä, psyykkausta, harrastuksia, elämänmenoa, elämänkertoja. Inhimillisiä malleja ja esikuvia. Jumala on ”sisäinen sankari”.

Jeesus ei ole enää suositeltava ihmismalli. Siksiköhän, että tarkemmin tutustuessa Hänessä voi huomata jotain tiukkapipoista, jopa suvaitsematonta?

”- Kaikkein pahin synti nykyaikana on suvaitsemattomuus. Kaikkea täytyy suvaita – paitsi Raamattu-fundamentalisteja, kun ne on niin kamalia ja suvaitsemattomia.”

Kuitenkin rakas Vapahtajamme, Jeesus, suvaitsee vapauttaa jokaisen yksilön, vieläpä yksilöllisellä aikataululla irti huumehörhöstä, juoppohulluudesta, pornoaddiktiosta, alemmuuuskompleksista, kleptomaniasta, patologisesta valehtelusta ym. ym. kaikista synneistä – kun antaa Hänelle luvan tehdä niin. Ja Hän on erikoistunut puupäiden tapauksiin. (Puhun omasta kokemuksestani.)

Miten tässä näin on käynyt?

Mutta minähän tiedän miten näin on käynyt …

Opiskellessani 70-luvulla liikuin vallan stalinistien porukoissa. Siellä puhuttiin avoimesti siitä, että kannattaa opiskella kasvatustiedettä. Että sitten pääsee töihin opetusministeriöön ja voi vaikuttaa marxilaista aatetta kouluihin. Niin myös tapahtui. Tuttavani menivät sinne. Sattui käteeni -80 luvun uskonnon koulukirja. Stallarit olivat saaneet aikaan, että siellä esiteltiin ”Q-lähde” – täysin hypoteettinen Raamatun lähde, joka teki koko Raamtusta kyseenalaisen sepustuksen. Tottakai lapset ja opettajat lakkasivat uskomasta Jumalaan ja Hänen Sanaansa, ja kansa siinä perässä, kun sillä tavalla julkisesti ja ’tieteen’ varjolla opetettiin. Tuolloin kristityt nukkuivat. (Minä en nukkunut vaan yritin kovasti olla ateistia.)

Aikoinaan kristinuskon opetus kouluissa oli lämmintä ja pätevää. Armo tuli selväksi. Kristillinen etiikka läpäisi. Matikan tunnillakin ope saattoi kysyä, mitä mieltä oltiin jostain elokuvahenkilöstä, oliko hän hyvä ja oikealla asialla, siis kunnon kristitty?

Myöhemmin tuli heti mieleen Oulun tyttölyseon kirkkohissa ja lehtori Kaivolan, (alias ”Kankun”) tunnit, kun maailmalle ilmestyi kirja ”Da Vinci koodi”. Muistin heti, että ei hyvänen aika, Nikaean kirkolliskokouksessa äänestetty vaan oltiin yhtä mieltä. Keskenkasvuisena agnostikkonakin saatoin sanoa: suosittu kirjailija tuottaa potaskaa.

Matt. 8:22 anna kuolleitten haudata kuolleensa.

Tunnen ihmisiä, jotka eivät käy missään kirkon tilaisuuksissa. Silti he roikkuvat Suomen Ev. Lut. kirkon jäseninä, koska silloin saa halvemman hautapaikan. Tämä kirkko on heille eräänlainen hautaustoimisto. Hautaamista harjoitetaan siellä muutenkin, esim. hautaamalla Jumalan sanaa. Raamatun käännöksessä 1992 on liberaaliteologian mukaisesti haudattu VT:n ja UT:n välisiä messiaanisia siltoja. Olen kuullut ja lukenut saarnoja ja hartauspuheita, joissa kertaakaan ei mainita Jeesusta tai Kristusta. Raamatun luominen vaietaan kuoliaaksi. Jeesuksen sukupuolietiikka julistetaan kuolleeksi kirjaimeksi, vieläpä kiukkuisesti. Syntikäsite on haudattu sopimattomana. Synnin tunnusmerkit pimitetään mukavalla suhteellisuusteologialla:

– ”Teksti sanoo ei, mutta me tulkitsemme: saa!”

1. Ms.12:3. Ja minä siunaan niitä, jotka sinua siunaavat …

Piispa Jolkkonen sätti julkisesti Risto Huvilaa ja kielsi kaikki kristilliset siionistit hiippakunnassaan ja toivoi näin koko kirkossa. Pitäisikö hänen mielestään kirkossa lakata siunaamasta Abrahamia jälkeläisineen? Mahtaako arabipiispa Munib Yunan, joka tuolloin myös oli paikalla, kirota Israelin valtiota? Hänestäkö mallia?

Matt. 24:48-49 paha palvelija sanoo sydämessään: ’Minun herrani viipyy’, ja rupeaa lyömään kanssapalvelijoitaan

Ahvenenmaalla 3.-4. syyskuuta 2024 kokoontunut piispainkokous käsitteli Kansanlähetyksen ja Sleyn asemaa kirkon lähetysjärjestöinä. ”Kansanlähetys ja Sley saavat jatkaa kirkon lähetysjärjestöinä.” Näin päätettiin äänin 7-3. Mutta: Piispa Mari Leppänen, arkkipiispa Tapio Luoma ja piispa Mari Parkkinen jättivät päätökseen eriävän mielipiteen.

Kuitenkin hiippakunta-alueella toimittiin piispakollegion päätöstä vastaan. Nimittäin Turun hiippakuntaan kuuluvassa Teljän seurakunnassa, Porissa sanottiin Kansanlähetyksen sopimus poikki:

– ”Olemme saatujen varojen käytöstä vastuussa Jumalalle.. Tämä nousi kipeästi mieleeni, kun pohdin Teljän seurakuntaneuvoston päätöstä lopettaa kaikki lähetyssopimukset Kansanlähetyksen kanssa niin pian kuin mahdollista. Vuoden 2023 vapaaehtoisen kannatuksen perusteella Kansanlähetykselle esitettiin 29.1 %:n (28039,60 €) osuutta seurakunnan lähetysmäärärahasta, mutta äänestyksessä se pudotettiin 1.04 %:iin (1000 €). Kansanlähetykseltä pois otetun lähetysmäärärahan neuvosto päätti jakaa Suomen Lähetysseuran ja Kirkon Ukomaanavun kesken.

Päätös oli masentava kuva siitä, miten vähän tekemäämme työtä sekä seurakunnan alueella asuvien, työtämme tukevien lahjoittajien tahtoa kyseinen seurakuntaneuvosto arvostaa.”

Näin kirjoitettiin Satakunnan Kansanlähetuksen Lähetysystävä -lehdessä 4/2024. Vuokrasopimus Kansanlähetyksen toimitilasta seurakuntatalolla myös irtisanottiin.

Edelleen:

Teljän seurakuntaneuvosto pisti poikki myös pitkän yhteistyösopimuksen Sleyn paikallisosaston kanssa 1.1. 2025 lähtien. Sley oli vuosikaudet suurelta osin huolehtinut kyseisen seurakunnan Väinölän kirkon messuista.

En usko että paikallinen Teljän seurakuntaneuvosto on ollut aloitteellinen, luulen, että sanelu näihin on tullut piispalliselta taholta. Siinä jää ihmisiä ilman messuyhteisöä. Ehkä ne alkavat siunata sateenkaaripareja.

Apt. 5:29 ”Ennemmin tulee totella Jumalaa kuin ihmisiä.”

Sorvasin sanahirviön: Episco-collegium-plakaatti tämän blogin otsikoksi tuomaan muistikuvaa konventikkeliplakaatista (1838-39). Silloin kiellettiin kristillinen hartaudenharjoitus kodeissa. Silloinkin oli esillä ’suvaitsevaisuus’. Heränneiden puolustuskirjoituksessa nimittäin sanottiin:

”Huudetaan meidän suvaitsemattomuuttamme juuri nyt, kun vastustajiemme suvaitsemattomuus on vetänyt oikeuteen noin 80 henkilöä siitä syystä, että he ovat lukeneet Jumalan sanaa ja veisanneet!”

Syytteessä oli mm. herännäispapit Lagus, Malmberg ja Durchman sekä Paavo Ruotsalainen ja suuri joukko maallikoita. Suomen Kirkon ylipaimenet eivät puolustaneet lampaitaan silloin, eivätkä tänäänkään välitä siitä, että raamatunlauseista vedetään raastupaan (Päivi Räsäsen tapaus).

Menneet on ne ajat kun Jumalaa pelkäävä Suomen arkkipiispa Gustav Johansson sanoi suoraan Ruotsin arkkipiispalle: ”- Du, Nathan, du är antikristus!” Eiköhän ihmisen, joka on saanut teologisen loppukoulutuksen, pitäisi kestää, jos häntä vähän läimitään raamatunlauseilla? Jumala kuitenkin aina jatkaa herätyksiänsä huolimatta mistään piispojen ’plakaateista’.

Lähteitä:

Uusi Tie -lehti 37 / 13.9.2024

Lähetysystävä, Satakunnan Kansanlähetuksen lehti 4/2024.

Ilmari Salomies: Jumalan tulet, piirteitä herännäisliikkeittemme menneisyydestä ja nykyisyydestä, WSOY, Porvoo 1964 s.44

* * *