Patmos-blogi

Viikonlopun kansainväliset uutispoiminnat 14.12.2024

Timo Keskitalo Pastori Timo Keskitalo on toiminut pitkään maahanmuuttajatyössä Englannissa, Suomessa ja Lähi-idässä. Hänellä on yli 30 vuoden kokemus kasteopetuksen antamisesta muslimeille, jotka haluavat liittyä kristilliseen kirkkoon. Patmos Lähetyssäätiö tarjoaa seurakunnille ja järjestöille koulutusta. Timo Keskitalon vierailua voi tiedustella patmos (at) patmos.fi tai 09-8567 4988.
Julkaistu:

Timo Keskitalo toimittaa kansainväliset uutispoiminnat, jotka kuullaan Radio Patmoksessa lauantaina ja sunnuntaina klo 8-18:00 välillä tasatunnein.

Syyrialaiset palaavat maahansa

(Lähde: Turkish Minute 10.12.2024)

Turkin sisäministeri Ali Yerlikaya on todennut, että vapaaehtoisesti kotiin palaavien syyrialaispakolaisten kuukausittainen keskiarvo kaksinkertaistui yhdessä päivässä sen jälkeen, kun Syyrian presidentti Bašar al-Assad syöstiin vallasta. Raja-asemille kertyi jopa 20 000 henkilöä pyrkien palaamaan Syyriaan.

”13 vuoden jälkeen näemme, että syyrialaisilla on unelmia palata kotimaahansa”, Yerlikaya sanoi viitaten noin kolmeen miljoonaan syyrialaiseen, jotka ovat paenneet Turkkiin Syyrian sisällissodan puhjettua vuonna 2011. Yerlikayan mukaan 2,93 miljoonaa syyrialaista on edelleen Turkissa tilapäisen suojelun piirissä.

Turkissa asuvat syyrialaispakolaiset ovat usein joutuneet turkkilaisten poliitikkojen kohteeksi, ja he ovat pitäneet heitä vastuussa maan sosiaalisista ja taloudellisista ongelmista. Syyrian vastainen retoriikka on voimistunut ajan myötä, erityisesti toukokuussa 2023 pidettävien presidentinvaalien aikana.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan ja hänen hallituksensa ovat saaneet oppositiolta laajaa kritiikkiä siitä, että he ovat harjoittaneet avoimien ovien politiikkaa pakolaisille ja myöntäneet heille etuuksia. Tällaisessa ympäristössä syyrialaiset ovat olleet pakolaisvastaisten tunteiden keskiössä, joita on ilmaistu erityisesti sosiaalisessa mediassa ja usein poliittisten puolueiden toimesta.

Maailman vanhin maailmankartta

(Lähde: Apologia Report 06.12.2024)

On vienyt vuosia paljastaa lähes 3000 vuotta vanhan savitaulun merkitys. Taulu tunnetaan nimellä Imago Mundi. ”Tämä on maailman vanhin maailmankartta, koko maailmassa”, sanoo tohtori Irving Finkel, British Museumin intendentti.

Kartta on kirjoitettu ja kaiverrettu savelle Mesopotamiassa noin 2 900 vuotta sitten, ja se on monien taulujen tapaan epätäydellinen. Irving Finkel ja hänen oppilaansa Edith Horsley onnistuivat kuitenkin paikallistamaan puuttuvan palan, liittämään sen takaisin karttaan ja sen avulla lähettämään meidät kaikki matkalle Mesopotamian jokseenkin myyttisen maiseman halki osoittaen Nooan arkin lopullisen leposijan. Kuukausia kestäneen intensiivisen tutkimuksen jälkeen tutkijat uskovat nyt, että kaiverrukset viittaavat selvästi Raamattuun. Babylonian versio tarinasta seuraa läheisesti Raamatun kertomusta Nooan arkista.

Babylonialaisen version mukaan mies täyttää aluksensa eläimillä ja päätyy tulvan jälkeen turvallisesti Urartu-vuoren huipulle. Kartta osoittaa tämän vuoren sijainnin. Mielenkiintoista tässä on se, että Raamatussa Nooa laskeutui arkkinsa kanssa vuorelle, jonka nimi on ’Ararat’, ja ’Ararat’ on hepreankielinen vastine assyrialaiselle ’Urartulle’, joka sijaitsee nykyisen Turkin alueella.

Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan evankeliset seurakunnat eivät ole erityisen poliittisia

(Lähde: Christianity Today 10.12.2024)

Monissa medioissa eräänä konservatiivisten republikaanien tärkeänä äänestäjäryhmänä on nostettu esiin evankeliset protestantit ja etenkin liberaalissa mediassa heitä on syytetty jopa kristinuskon politisoimisesta. Hartford Institute for Religious Research on tarkastellut Yhdysvaltain uskonnollisia yhteisöjä kuten evankelisia seurakuntia, muslimiryhmiä ja roomalaiskatolisia seurakuntia. Tutkimuksen tulos on, etteivät evankeliset seurakunnat ole sen poliittisempia kuin muutkaan.

Monet evankeliset kristityt ovat kyllä yksittäisinä henkilöinä mukana Yhdysvaltain politiikassa ja monet tunnetut evankeliset johtajat ovat ottaneet näkyvästikin kantaa niin moraalisiin ja poliittisiin kysymyksiin kuin tukeneet jotakin tiettyä ehdokastakin, mutta tutkimuksen mukaan valtaosa seurakunnista on pyrkinyt pitämään puoluepolitiikan seurakunnan toiminnan ulkopuolella.

Syynä haluttomuudella ottaa voimakkaasti osaa puoluepolitiikkaan on se, että politiikka jakaa Yhdysvaltain kaksipuoluejärjestelmässä ihmisiä hyvin voimakkaasti ja monet evankeliset seurakunnat tahtovat olla avoimia mahdollisimman monille ja myös nuoremmille ihmisille, joissa on paljon demokraattien kannattajia ja sitoutumattomia.

Syyrian Aleppon metropoliitan mukaan ihmiset ovat alkaneet palata — Syyrian patriarkat vetoavat maan kristittyjen puolesta

(Lähde: Orthodox Times 9.12.2024 ja 11.12.2024)

Syyrian presidentti Bašar al-Assadin hallinnon kaaduttua ja islamistisen HTS-järjestön vallattua ensin erään maan suurimmista kaupungeista Aleppon ja sittemmin pääkaupungin Damaskoksen.

Muutamia päiviä kapinallisten vallattua Aleppon kaupungin kreikkalaisortodoksinen metropoliitta Efraim kertoi ihmisten alkaneen palata. Metropoliitan mukaan seurakunnat ovat kunnossa ja Aleppossa on hyvin tyyntä ja rauhallista, mutta ihmiset odottavat, mitä tuleman pitää. Piispa Efraim kertoo, että kaupungin kristityille on vakuutettu, ettei heille tehdä mitään pahaa. Hänen mukaansa Aleppossa on saatavilla sekä elintarpeita että tavaroita, mutta käteisen puute on ongelma, koska pankit eivät ole olleet auki.

Monet kristityt johtajat ovat vedonneet Syyrian kristillisen vähemmistön puolesta. Kristittyjä on noin 10 % väestöstä ja he kuuluvat alueen moniin vanhoihin kirkkokuntiin. Antiokian ja koko Idän kreikkalaisortodoksinen patriarkka Johannes X, syyrialaisortodoksisen eli länsi-syyrialaisen kirkon patriarkka Ignatios Aphrem II Karim sekä kreikkalaiskatolinen patriarkka Joseph Absi ovat vedonneet yhdessä Syyrian kristittyjen puolesta ja painottaneet, että kristittyjen mahdollisuus rinnakkaiseloon muslimien kanssa on turvattava ja heidän kansalaisoikeuksiaan suojeltava.

Kristityt johtajat ovat varovaisen toiveikkaita Syyrian tulevaisuudesta

(Lähde: Catholic News Agency 10.12.2024)

Monet kristityt kirkolliset johtajat ovat ilmaisseet toivonsa, että Syyrian presidentti Bašar al-Assadin hallinnon syrjäyttänyt oppositio, jossa sunni-islamistit ovat johtoasemassa, kunnioittaisi Syyrian perinteisiä kristillisiä vähemmistöjä.

Libanoniin keskittyvän maroniittikirkon piispa Elias Zaidan on ilmaissut al-Assadin perhedynastian kaatumisen alkavan uuden luvun Syyrian rikkaassa historiassa. Piispa kuvasi tapahtumaa ”dramaattiseksi muutokseksi”, joka ”vaikuttaa koko alueeseen”.

Islamistisen HTS-järjestön onnistui kaataa al-Assadin diktatorinen hallinto verrattain lyhyessä ajassa ja valloittaa monet Syyrian tärkeimmistä kaupungeista, lopulta myös pääkaupunki Damaskos. Toistaiseksi HTS:n johtaja Abu Muhammad al-Julani on esiintynyt varsin maltillisesti.

Vatikaanin Syyrian lähettiläs, kardinaali Mario Zenari kiittää Jumalaa, että Syyrian lopullinen vallanvaihto tapahtui lähes vailla verenvuodatusta. Hänen mukaansa kapinallisjoukot tapasivat Aleppossa kaupungin piispat välittömästi saatuaan kaupungin haltuunsa ja vakuuttivat, että kunnioittavat Syyrian monia vanhoja kristillisiä kirkkoja. Kardinaali Zenarin mukaan syyrialaiset ovat valmiit vallanvaihdokseen ja toivovat Damaskokseen ihmisoikeuksia kunnioittavaa hallitusta. Erityisesti kardinaali painottaa uskonnollisten vähemmistöjen uskonnonvapautta. Syyrian väestöstä noin 10 % on kristittyjä.

Libanonin kristityt riemuitsevat Assadin hallinnon kaatumisesta

(Lähde: Catholic News Agency 10.12.2024)

Libanon on Syyrian naapurimaa ja siellä kristityt ovat riemuinneet Syyrian presidentti Bašar al-Assadin hallinnon kaatumisesta. Ihmiset ovat täyttäneet kadut, heiluttaneet lippuja, ampuneet ilotulitteita ja soittaneet kirkonkelloja tapahtuman kunniaksi. Libanonissa kristittyjen suhteellinen osuus on Lähi-idän korkein. Suurin osa Libanonin kristityistä on maroniitteja.

Libanonin kristittyjen ja Syyrian šiialaisen al-Assadin suvun hallinnon suhde on synkkä. Libanonin sisällissodassa 1975–1990 Syyria tuki voimakkaasti šiioja etenkin Libanonin itäosassa ja Beqaanlaaksossa. Syyria miehitti osaa Libanonista aina vuoden 2005 setrivallankumoukseen asti. Syyria on pyrkinyt myös vaikuttamaan Libanonin sisäpolitiikkaan etenkin šiiapuolueiden kuten Hizbollahin ja Amalin kautta. Syyria ja Iran ovat tukeneet näitä puolueita myös aseellisesti.

Syyrian miehittäessä osia Libanonista monia kristittyjä vaikuttajia, lehtimiehiä ja oletettuja syyrialaishallinnon vastustajia pidätettiin, pahoinpideltiin, surmattiin ja kaapattiin. Monet Libanonin kristityistä ovat kokeneet julmuuksien kohdistuneen erityisesti kristittyihin.

Libanonissa al-Assadin hallinnon kaatumisen oletetaan heikentävän Iranin ja Syyrian perinteisesti tukemaa šiialaista Hizbollahia. Nyt valtaan nousevat sunnalaisislamistiset voimat, jotka ovat vihamielisiä šiialaisille liikkeille.

Patmos-blogilla kirjoittavat sitoutuvat Apostoliseen uskontunnustukseen. Muilta osin blogistien esittämät näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä välttämättä edusta Patmos Lähetyssäätiön kantaa.

Lue ohjeet kommentoinnille

Kommentit (0)

Kommentoi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *