Rony Smolar – Israel-uutisviikko 9.12.2024
Rony Smolarin Israel-uutisviikko Lähi-Idän tapahtumista kuullaan Radio Patmoksen taajuuksilla säännöllisesti maanantaisin klo 8:45. Uutisraportti uusitaan maanantaina klo 15:45 ja 21:15.
Israel-uutisviikko Syyriassa nopeasti syntyneestä Lähi-idän uudesta kriisipesäkkeestä huolimatta enteili rauhoittumista Gazan sodassa, kun siellä osapuolet vihdoin ottivat askeleen kohti sovittelua. Siihen tarvittiin kuitenkin ensi kuussa Yhdysvaltain seuraavaksi presidentiksi nousevan Donald Trumpin tyylinsä mukaista Hamasille esittämää vaatimusta, jotta terroristijärjestö vapauttaisi hallussaan pitämät israelilaiset panttivangit ennen presidentinvaihdosta tai muuten ”helvetti pääsisi irti”!
Lähi-idässä varaudutaan jo muutenkin arvaamattoman ja ehkä siksi osittain pelätyn Trumpin paluuseen, kun odottamassa on joukko ratkaisemattomia ongelmia, kuten sovinnon löytäminen Israelin ja palestiinalaisten välille sekä alueellista epävakautta ylläpitävä ja ydinasettaan tavoitteleva Iran, joka yhdessä liittolaistensa Hamasin, Hizbollahin sekä Huthien kanssa ei Syyriassa nyt muuttuneeseen tilanteeseen mennessä ollut irrottanut otettaan Lähi-idän tapahtumista.
Mutta Syyrian uusi tilanne ilman maata yli puoli vuosisataa itsevaltaisesti hallinnutta Assadien dynastiaa on melkoinen järistys Lähi-idässä, missä Israelin vastaiseen rintamaan on nyt syntynyt suuri aukko. Nimittäin alueen monen terroristijärjestön tukijana Iran menetti presidentti Bashar Assadin kaatumisen myötä uskollisen ja merkittävän liittolaisen Israelia vastaan. Sen lisäksi Israel oli lyhyen ajan sisällä onnistunut antamaan lähes kuoliniskun Iranin kahdelle liittolaiselle Hamasille ja Hizbollahille.
Vaikka Assadin kaatuminen vaikuttaa alueen valtasuhteisiin, ei se kuitenkaan tullut yllätyksenä sen jälkeen, kun Iran oli lähes menettänyt Israelin rajoilla heikentyneet tärkeät liittolaisensa ja kun sotilasapu Iranista sekä Ukrainan sotaan juuttuneelta Venäjältä oli ratkaisevasti vähentynyt. Mutta merkittävin takaisku oli Syyriassa viisi vuotta käydyn sisällissodan jälkitilanne, joka vuonna 2016 oli jäänyt sisäpoliittisesti kytemään, kun Lähi-idässä arabikeväänä tunnettu demokraattisten voimien eteneminen hyvin verisesti pysäytettiin. Siitä Syyria ei milloinkaan toipunut, vaan joutui nyt viime päivinä kohtaamaan sen kesken jääneen jälkihoidon.
Nimittäin sisäisesti pirstoutuneessa Syyriassa ja sen rajoilla tilanne sisällissodan vaiettua jäi vaiheeseen, missä maan hallituksen joukot ja kapinalliset jäivät ratkomaan välejään. Tilanteen ratkaisemattomuus näkyi myös siinä, että kapinalliset sotivat myös keskenään. Säästöliekillä jatkunutta sisällissotaa ylläpitivät myös monet ulkomaat sekä itsenäistä islamilaisvaltiota ajavat radikaalit jihadistijärjestöt al-Qaida ja Isis.
Myös paineet Syyrian pohjoisilla rajoilla sekä niiden tuntumassa ehtivät vaikuttaa maata kovalla otteella hallinneeseen presidentti Assadin asemaan, kun mm Turkki ja Yhdysvallat ovat sisällissodan tuloksena pitäneet siellä joukkojaan. Sen lisäksi maan hallitusta vastustaneet kapinalliset, kuten druusit, kurdit ja jihadistit sekä Syyrian demokraattiset joukot olivat sotajalalla maan armeijaa vastaan.
Ei siis ollut ihme, että hallituksen joukot menettivät kapinallisjoukoille nopeasti alueita sekä suurimpia kaupunkeja, kun Iranin ja Venäjän omat huolet veivät uskon liittolaisensa pelastumisesta. Se näkyi kapinan alkupäivien sekavassa tilanteessa, kun Venäjä vetäytyi Välimeren rannikolla sijaitsevasta laivastotukikohdistaan ja kun sen lentotukikohdasta koneet lensivät muualle suoritettuaan muutamia iskuja kapinallisten kohteisiin.
Israel seuraa huolestuneena tilanteen kehittymistä naapurissa, sillä Assadin nopea kukistuminen ja kapinallisjoukkojen lähestyminen kohti Golanin ylänköaluetta nähdään aiheuttavan Israelille vakavan turvallisuusuhan. Vielä lauantaina kokoontunut Benjamin Netanjahun hallituksen turvallisuuskabinetti joutui pohtimaan outoa tilannetta, missä Israel kapinallisjoukkojen pysäyttämiseksi tukisi perinteistä vihollistaan ja sen johtajaa siitä huolimatta, että Syyria on Israelin itsenäistymisestä lähtien ollut hankala ja arvaamaton naapuri.
Tilanne nähdään Israelissa nyt niin uhkaavana, että armeijan johto on päättänyt siirtää lisäjoukkoja Syyrian vastaiselle rajalle. Niitä tarvitaan myös sen varalta, että pakolaisia pyrkisi rajan yli, kuten tapahtui sisällissodan aikana, jolloin Israel asutti tuhansia pakolaisia rajalle pystytetyissä teltoissa ja antoi heille tarvitsemaansa apua ja huoltoa.
Mutta Israel ennakoi myös välittömän vaaran eli Syyrian hallussa olevien kemiallisten aseiden joutumisen kapinallisten käsiin, koska kynnys niiden käyttämiselle, jopa maan omaa väestöä kohtaan, on siellä ollut hyvin matala. Siksi Israelin ilmavoimien kerrottiin viikonvaihteessa tuhonneen eri puolilla Syyriaa olevia kemiallisten aseiden laitoksia sekä varastoja.
Hamasin viime vuoden lokakuun 7. päivänä Israeliin suorittaman terrorihyökkäyksen jälkiseurauksena Lähi-itä näyttää nyt kulkevan kohti epävakaita, jopa tuntemattomia aikoja, mikä Pandoran lippaan lailla on nyt avautunut Syyriassa. Siksi Israel on monen vihollisen ympäröimänä joutunut miettimään, avaako hallinnon muuttuminen Syyriassa uusia mahdollisuuksia Lähi-idässä vai altistaako se Israelin uusille turvallisuusvaaroille.
Pohdiskelun ytimessä on tähän saakka vähemmistönä olleen shiialaisen alawiittisen lahkon hallitseman Syyrian mahdollinen muuttuminen väestön enemmistön mukaisesti islamin maltillisemman pääsuuntauksen eli sunnilaisuuden kannattajaksi. Tällöin se toimisi irtiottona shiialaisen Iranin vaikutusvallasta, millä olisi rauhoittava vaikutus Lähi-itään. Epäselvää on vielä kapinaliikkeessä mukana olevien radikaali-islamististen al-Qaida- ja Isis-järjestöjen asema Syyrian uudessa hallinnossa.
Vastausta vaille jää myös liittolaisiaan menettänyt Iran, missä kansainvälisten boikottien ja kauppasaartojen aiheuttamat talousvaikeudet pitävät kansan tyytymättömänä. Sen lisäksi tiukka shiialainen pappisvalta monine rajoituksineen ja kieltoineen on tuon tuosta saanut iranilaiset nousemaan ns. ”barrikaadeille”. He eivät myöskään salaa toivettaan, että presidentiksi nousevan Donald Trumpin mukana puhaltaisi heille vapaamielisemmät tuulet.
Omaa ydinasettaan tavoitteleva Iran joutuu muutenkin tarkkailemaan Trumpin tulevaa hallintoa, jonka uskotaan kiristävän Iranin vastaisia pakotteita. Sen lisäksi yhdessä liittolaisensa Israelin kanssa hallinnon uskotaan tekevän kaikkensa ydinaseen kieltämiseksi Iranilta.
Vaikka Israel tällä hetkellä pitää katseensa tiiviisti Syyriassa, päähuomio on Libanoniin runsas viikko sitten aikaansaadussa mutta ailahtelevasti toteutuneessa aseleposopimuksessa. Vaikka osapuolet Israel ja Hizbollah ovat sitä toistuvasti rikkoneet, ovat yhteenotot sopimuksen takaajina toimivien Yhdysvaltojen ja Ranskan väliintuloilla jääneet lyhyiksi ja alueellisesti rajatuiksi.
Israelin päähuomio onkin nyt Gazassa, missä etsitään ratkaisua yli vuoden jatkuneeseen sotaan sekä siellä yli vuoden vankeina olleiden israelilaisten vapauttamiseen. Mahdollisuudet vihollisuuksien lopettamiseen kasvoivat viime viikolla, kun Israel ja Hamas kumpikin ilmoittivat välittäjinä toimivien Egyptin ja Qatarin edustajille olevansa sopimuksen syntymiseksi valmiita tekemään lisämyönnytyksiä.
Hamas jopa otti selvän askeleen eteenpäin, kun se ilmoitti hyväksyvänsä Gazassa tulevaa hallintoa ohjaavan amerikkalaisehdotuksen, minkä mukaan alueelle muodostetaan toimikunta valvomaan humanitaarisen avun jakelua ja siviilihallinnon toteutumista sekä koordinoimaan myös tulevaa jälleenrakennusta. Sopimukseen lisättiin myös Gazan Rafahin kaupungissa sijaitsevan rajanylityspaikan valvonta yhdessä Egyptin kanssa.
Tämän yhteisymmärryksen perustana on Hamasin ja Jordanjoen länsirannalla hallintoaan pitävän palestiinalaisen pääliikkeen Fatahin välille syntyvä sopimus Gazan yhteisestä hallinnosta.
Yhteistyön syntymiseksi Fatah ja sen puheenjohtaja, palestiinalaisten presidentti Mahmud Abbas kuitenkin edellyttää, että Hamas tunnustaa Fatah-johtoisen Palestiinan vapautusjärjestön eli PLO:n palestiinalaisen kansan ainoaksi edustajaksi.
Vaatimus on kova pala sodassa asemansa menettäneelle Hamasille, joka vuonna 2006 palestiinalaisalueilla viimeksi käydyissä vaaleissa voitti juuri Fatahin, minkä jälkeen se voimansa tunnossa karkotti kilpailijansa Gazasta. Syvä katkeruus on siitä lähtien vallinnut järjestöjen välillä.
Epäselväksi on tulitaukoneuvottelujen tässä vaiheessa jäänyt Israelin suhtautuminen tuohon ehdotukseen, sillä se on toistuvasti ilmoittanut torjuvansa Hamasille annettavaa osaa Gazan hallinnossa eikä se myöskään tahdo luottaa Abbasin hallinnon kykyyn johtaa ahtaasti asutettua ja ongelmallista rannikkokaistaa, missä se vuosia sitten ehti menettää kannatustaan.
Osa hitaasti edenneestä Gazan tulitaukoehdotuksesta tuli viime viikolla päivänvaloon, kun välittäjänä toimiva Egypti esitti Israelille, että se saisi pitää joukkonsa Gazassa sopimuksen voimaantulon ensimmäisten 60 päivän ajan, mikä katsottaisiin koeajaksi kohti lopullista sopimusta. Tuona aikana osapuolten edellytetään vaihtavan vankeja, ts. Hamas kaappaamiaan israelilaisia ja Israel terrorismista pidättämiään palestiinalaisia, minkä lisäksi Rafahin rajanylityspaikan valvonta annettaisiin palestiinalaiselle pääliikkeelle Fatahille. Israel ei tähän valvontaratkaisuun kuitenkaan luota, vaan vaatii rajalle sen omia valvontakameroita.
Myöskään Hamas ei luota Israelin suostumukseen vapauttaa pitämiään palestiinalaisvankeja ja on siksi uhannut teloittaa israelilaiset panttivangit, jos Israelin joukot yrittäisivät pelastusoperaatiota. Hamas pitää viime vuoden lokakuun 7. päivänä ottamastaan 250:stä panttivangista edelleen sata, joista ainakin kolmanneksen uskotaan vankeuden aikana menehtyneen.
Vankikysymyksen ratkaisu on kuuma aihe Israelissa ja siksi Hamas on viime päivinä lisännyt psykologista painostustaan julkaisemalla videoita vangeista, jotka omaisilleen lähettämien viestien lisäksi ovat vapautuakseen katkerina vedonneet Israelin johtoon.
Yhdysvaltojen ja erityisesti tulevan presidentti Trumpin esittämänä tavoitteena on päästä Gazasta sopimukseen ennen presidentinvaihdosta. Siksi Valkoiseen taloon on nimetty uusi neuvottelija, joka viime päivinä on kiertänyt Lähi-idässä ja tavannut Israelin ja Qatarin neuvottelijoita. Sopimuksen esteenä näyttää kuitenkin yhä olevan Hamasin ennakkoehto, minkä mukaan sota tulisi julistaa päättyneeksi ennen sopimuksen syntymistä. Keskusteluyhteyden nyt synnyttyä Hamasin ja Fatahin välille toivoa on, että ratkaisuksi löytyisi maltillisempi kanta.
Ja lopuksi menneistä ajoista hieman kevyempää. Nimittäin Jerusalemissa sijaitsevalla Siionin vuorella käynnissä olevat arkeologiset kaivaukset ovat tuoneet päivänvaloon yllättävän viestin puolen vuosituhannen takaa. Viesti löytyi ruukunpalasta, joita rutiininomaisesti löytyy Jerusalemissa ja kaupungin ympäristössä tehtävissä kaivauksissa. Mutta tällä kertaa viesti oli kirjoitettu ruukunpalalle, jossa oli kiinankielinen kirjoitus: ”Aiomme ikuisesti valvoa ikuista lähdettä”. Kirjoitus todettiin vanhimmaksi Israelissa paikannetuksi kiinankieliseksi löydöksi.
Ruukunpala ja siinä ollut viesti yllätti arkeologit, jotka ajoittivat sen Kiinaa 1300-luvulta kolme vuosisataa hallinneen Ming-dynastian aikakauteen. Löytöä pidetään myös varhaisimpana arkeologisena näyttönä Kiinan suhteesta Pyhään maahan.
Historiallisista asiakirjoista löytyy ainakin kahdenkymmenen ottomaanien eli Turkin vallan aikaista vierailua 1500-1600-luvuilla Pyhästä maasta keisarilliseen Kiinaan. Ne liittyivät Aasiaan johtaneen kauppareitin varrella käytyyn kauppaan, ja erityisesti Kiinasta tuotuihin mausteisiin.
Siten tieto Jerusalemin Temppelien aikaisista pyhistä lähteistä oli kaupankäynnin mukana saavuttanut myös etäisen Kiinan.
Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.
RONY SMOLAR