Sitä hymyä en unohda koskaan
”Tänään lähtee lento kohti Romaniaa. Sain etuoikeuden olla mukana joulunlapsi projektissa. Saamme olla viemässä Suomessa pakattuja lahjoja Romanian köyhimmille lapsille. Tunteet ovat sekalaiset. Olen itkenyt tämän aamun. Jännitys, odotus, rakkaus, myötätunto, suru ja ilo. Siinä muutamia tunteita, kun mietin tuota matkaa ja mitä tulen ehkä kohtaamaan.”
Kirjoittamani Facebook-päivitys, jonka olin julkaissut 12.12.2017 viestii suurista tunteista ja odotuksista. En osannut arvatakaan, kuinka lähtemättömän jäljen tuo matka tulisi sydämeeni jättämään. Iloa ja surua tulimmekin kohtaamaan, mutta kuitenkin erilaisina annoksina kuin osasin odottaa.
En tule koskaan unohtamaan perhettä, jonka 13 lasta odottivat rähjäisessä ja kauttaaltaan savun täyttämässä pienessä talossa. Ajoimme rakennuksen pihaan tavoitteena viedä perheestä yksin huolehtivalle isälle ruoka-aineksia. Perheen äiti oli kuollut joitain vuosia sitten. Olin alkuun ihmeissäni, kun emme saaneet halustamme huolimatta ojentaa perheen lapsille omia lahjapaketteja. Ruokatarvikkeiden tulisi riittää. Sain myöhemmin kuulla, että olimme vierailleet sellaisella alueella, jossa suurempi lahjoitus olisi varastettu ja perhe olisi jäänyt vaille mitään.
Lähtemättömän jäljen jätti kohtaaminen perheen pienen tytön kanssa. Hänellä oli yllään liian suuri ja likainen paita sekä rikkinäiset sukkahousut. Siinä hetkessä ymmärsin, että voisimme silti antaa jotain arvokasta. Yhteistyössä toisen tiimiläisen kanssa nostimme hänet syliin ja laitoimme pieniin jalkoihin uudet villasukat. Sitä hymyä en unohda koskaan. Ja toivon, että sitä lämpöä hänen ei tarvitsisi unohtaa koskaan.
Operaatio Joulun Lapsen tiimi lähtee jakelumatkalle Romaniaan 15.12. Seuraa matkaa meidän some-kanavilla!
