Rony Smolar – Israel-uutisviikko 2.12.2024

Israel-uutisviikosta pitkästä aikaa välittyi myös myönteisiä uutisia, kun ne liittyivät Libanoniin viime keskiviikkoaamuna voimaan astuneeseen tulitaukoon. Samalla myös Gazaa odottava tulitauko nähtiin mahdollisuutena, vaikka lähes koko tämän vuoden jatkuneet tulitaukoneuvottelut oli aiemmin syksyllä tuloksettomina sysätty sivuun. Päällimmäiseksi tuli tulitauon saattaminen Libanoniin sen jälkeen, kun Israel oli lokakuussa käynnistänyt laajan maahyökkäyksen Hizbollahin karkottamiseksi eteläisestä Libanonista.

Sotilaallisesti vahvasta ja Iranin aseistamasta Hizbollahista oli tullut Israelille vakava turvallisuusongelma, kun se veljesjärjestönsä Hamasin rinnalla viime vuoden lopulla liittyi Gazassa yhä käytävään sotaan. Mutta samalla se veti myös sisäisesti epävakaan Libanonin mukaan kiihtyneeseen konfliktiin, minkä seurauksena tuhannet libanonilaiset joutuivat maan eteläosasta jättämään kotinsa ja pakenemaan muualle, lähinnä kohti pohjoista sekä pääkaupunkiin Beirutiin.

Myös Israelin pohjoisrajan asukkaat joutuivat Hizbollahin tulituksessa jättämään kotinsa ja hakeutumaan muualle evakkoon. Tuossa tilanteessa israelilaisten tyhjiksi jättämät kodit ja asuinrakennukset sekä taajamat jäivät Hizbollahin tulituksen armoille, mistä on seurannut paljon tuhoa, myös alueen infrastruktuurille. Sitä oli myös Libanonin puolella, kun Israel tuhosi ja hävitti pohjoisrajansa tuntumassa olleita kyliä, joita Hizbollahin asemiehet olivat käyttäneet aseminaan ja tukikohtinaan tulittaessaan lyhyen etäisyyden päässä olevia israelilaisia asutuksia. Noihin kyliin ei Israel enää salli Hizbollahin palata.

Aselevon edellä heikko Libanon näytti viime viikolla joutuneen sotivien osapuolten keskelle puuttumatta kuitenkaan tapahtumien kulkuun. Israel oli jatkanut ilmapommituksia, joilla se yritti saada Hizbollahin siirtymään maan eteläosista muualle. Se jätti erityisen rumaa jälkeä pääkaupunkiin Beirutiin, missä tilannetta entisestään pahensi maan eteläosien pakolaiset, joukossa myös Hizbollahin taistelijoita.

Libanonin poliittisen johdon oli lopulta tartuttava Yhdysvaltojen ja Ranskan yhdessä neuvottelemaan aselepoehdotukseen, kun Israelin turvallisuuskabinetti hieman aiemmin oli sen hyväksynyt. Päätös ei Israelissa kuitenkaan ollut yksimielinen, sillä Benjamin Netanjahun hallituksen tukena oleva laitaoikeisto piti sopimusta virheenä sekä ennenaikaisena. Myös Pohjois-Israelista evakkoon joutuneet ja turvallisuudestaan huolestuneet eivät ainakaan aluksi vakuuttuneet sopimuksen pitävyydestä ja siksi paluu ei vielä houkuttele, vaikka rauha näyttää raja-alueelle palautuneen.

Israelissa on painotettu, ettei sopimus ole Israelin ja Libanonin kahdenvälinen eikä Israelin ja Hizbollahin välinen, vaan se koostuu kahdesta eri sopimuksesta; Israelin ja Yhdysvaltojen välisestä sekä Yhdysvaltojen ja Libanonin välisestä sopimuksesta sekä yhteisymmärryksestä, miten tilanne Libanonin eteläosassa aiotaan rauhoittaa.

Sen mukaisesti Israelin on seuraavien 60 päivän kuluessa määrä vetää joukkonsa Libanonin maaperältä ja samalla Hizbollahin joukkojen tulee siirtyä Israelin rajalta 30 kilometrin päähän Libanonia halkovan Litanijoen pohjoispuolelle. Eteläosaan asettuvat Libanonin armeijan joukot, arviolta 10.000 miestä sekä alueella valvontaansa jatkavat YK:n Unifilin rauhanturvajoukot maailmanjärjestön niille antaman tehtävän mukaisesti.

Israelin hallituksen tiedottajan mukaan sopimus sallii Israelin toimia alueella itsepuolustukseksi sekä torjua Hizbollahin tuottaman uhan, jotta raja-alueen israelilaisasukkaat voisivat palata koteihinsa. Hizbollah ei tätä kuitenkaan hyväksy, mutta Yhdysvallat ja Ranska ovat ilmoittaneet takaavansa sopimuksen noudattamisen.

Israelissa yli vuoden evakossa olleet kuitenkin epäilevät, ettei minkäänlainen sopimus terroristien kanssa pidä ja siksi eivät vielä ole kovin innokkaita palaamaan.

–       Pelkäämme nyt kokemamme toistuvan kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden kuluttua, emmekä halua lastemme ja lastenlapsemme joutuvan kokemaan tämän saman, kuuluu nyt toistettavan Israelissa.

Tilanteen arvaamattomuudesta kertoo se, ettei viime keskiviikkoaamuna kello neljältä voimaan astunut aselepo aluksi sujunut välikohtauksitta, kun taisteluja evakkoon lähteneet Libanonin raja-alueen asukkaat pyrkivät takaisin kotikyliinsä. Tämä johti välikohtauksiin alueella olevien Israelin joukkojen kanssa niiden estäessä Hizbollahin soluttautumisen siviilien mukana raja-alueen kyliin. Kylät ovat alle sadan metrin etäisyydellä rajan eteläpuolella sijaitsevista israelilaiskylistä, joihin ylempänä vuoren rinteeltä Libanonin puolelta on vapaa näköyhteys israelilaisten koteihin. Siksi joukot haluavat valvoa keitä palaavat libanonilaiset ovat.

Tästä epävarmuudesta saatiin esimakua, kun avoimesti Hizbollahin kannattajina näyttäytyneet pyrkivät autosaattueissa Hizbollahin keltaisia lippuja heiluttaen Litanijoen eteläpuolelle, missä heidän tiensä pysähtyivät israelilaisten tarkastuspisteille, tosin ilman vakavampia välikohtauksia. Heidät oli saanut liikkeelle Hizbollahin asenne, mikä ei myönnä Israelille kärsittyä tappiota.

–       Olemme voittaneet ja sankarimme palaavat vielä takaisin kohtaamaan vihollisensa, raikui autosaattueiden kovaäänisistä.

Tuon jälkeen molemmat osapuolet ovat viime päivinä hetkittäin rikkoneet aselepoa.

Israelin lehdistö julkaisi perjantaina armeijan välittämiä numerotietoa yli vuoden kestäneistä yhteenotoista Libanonissa. Niiden mukaan Hizbollah oli menettänyt kaikki ylimmät poliittiset johtajansa, kuten liikkeen pääsihteerin Hassan Nasrallahin sekä 15 muuta korkeata johtajaa sekä toista sataa joukkojensa komentajaa. Sen lisäksi arviolta 3.000 Hizbollahin taistelijaa oli kaatunut ja moninkertainen määrä haavoittunut. Tappioksi voi laskea myös Israelin haltuun joutuneet kymmenet tuhannet aseet, kuten kone- ja rynnäkkökiväärit, panssarimiinat, raketinheittimet ja raketit, ohjukset ja lennokit sekä elektroniset viestintävälineet ja lisäksi Hizbollahin salaiset asiapaperit sekä paikallisen tunneliverkoston paljastavat karttatiedot.

Israelin ilmavoimat ehti juuri ennen aselevon voimaan asutumista tuhota sotilastiedustelunsa paikantaman kemiallisia aseita ja ohjuksia valmistaneen Hizbollahin laitoksen Libanonin pohjoisosassa lähellä Syyrian rajaa. Ja sopimuksen voimaanastuttua Israel sai vielä sopimusta valvovilta Yhdysvalloilta sekä Ranskalta luvan tuhota Litanijoen tuntumasta löytyneen Hizbollahin suuren asevaraston.

Hizbollahin menetettyä suuren osan aseistuksestaan Israel joutuu jatkossa tarkkailemaan, miten terroristijärjestön aseistaja Iran kykenee menetykset liittolaiselleen korvaamaan varsinkin, kun Israel aikoisi asesalakuljetuksen ehkäisemiseksi tehostaa Libanonin ja Syyrian välistä rajavalvontaa. Iran on kuitenkin julistanut tukevansa myös jatkossa Israelin vastaisia toimia ja aikoisi pitää liittolaisensa aseissa, mikä ei alueen vakauden kannalta lupaa hyvää.

Ilmaan on jäänyt roikkumaan myös kostoiskujen kierre, kun Iran ei uhkauksistaan huolimatta ole vielä vastannut Israelin lokakuun lopulla tekemään kostoiskuun. Sen uskotaan odottavan Yhdysvaltojen presidenttivaihdosta sekä Donald Trumpin otetta Lähi-idän tapahtumista.

Iranin toimet Israelia vastaan kävivät ilmi viime viikon uutisessa, kun Israelin kerrottiin sijaintia paljastamatta, löytäneen poikkeuksellisen suuren maastoon piilotetun iranilaisperäisen aselähetyksen, joka oli osoitettu Jordanjoen länsirannalla sijaitsevaan Jeninin kaupunkiin. Palestiinalaisten aseellisen toiminnan keskuksena tunnettu kaupunki on toistuvasti ollut esillä ja mm eilen Israelin ilmavoimat teki iskuja kaupungin ympäristöön.

Salakuljetetun aselähetyksen on uskottu kuljetetun Syyrian kautta Jordaniaan, mistä se todennäköisesti oli erissä tarkoitettu salakuljettavaksi Länsirannalle. Vuonna 1994 solmitun rauhansopimuksen mukaisesti naapurit Israel ja Jordania sitoutuivat yhdessä estämään alueidensa käytön vihamieliseen toimintaan, mikä käytännössä on toteutunut maiden yhteisinä rajapartioina.

Aseiden ja huumeiden salakuljetus on Israelille suuri ongelma 300 kilometrin pituisella Jordanian rajalla, joka vastoin kuin Egyptin, Libanonin ja Syyrian rajat on suurimmaksi osaksi aitaamaton. Vain maiden sotilaspartiot ovat tähän mennessä valvoneet rajaa, mutta Israelin puolustusministeriö osoitti juuri kuluneella viikolla varoja elektronisesti valvotun raja-aidan pystyttämiseen.

Vuosikymmeniä Israelin hävittämistä toistaneen Iranin uhka näkyy myös siinä, että maa pyrkii kansainvälisestä vastustuksesta huolimatta kehittämään omaa atomiasetta. Israel on yhdessä liittolaisensa Yhdysvaltojen kanssa tiukasti julistanut estävänsä Iranin aikeet ja mm kuluneella viikolla pääministeri Netanjahu sanoi Hizbollahin kärsimän tappion jälkeen olevansa nyt valmis tekemään kaikkensa, jottei Iran onnistuisi tavoitteessaan. Saman kannan on ottanut myös Yhdysvallat. Netanjahu ilmoitti samalla Israelin armeijan olevan valmis palaamaan täysimittaiseen sotaan, jos Hizbollah rikkoisi aseleposopimusta.

Tilanteen nyt rauhoituttua Libanonissa katseet on suunnattu Gazassa 14 kuukautta jatkuneen sodan päättämiseen. Hamas on kärsinyt suuria tappioita ja Hizbollahin lailla se on menettänyt johtonsa sekä suurimman osan aseellisesta voimastaan. Siitä huolimatta Hamas kykenee satunnaisesti edelleen ampumaan raketteja Israeliin sekä aiheuttamaan Israelille miestappioita. Sen lisäksi Hamas on koko Gazan alueelle levittäytyneestä Israelin aseellisesta ylivoimasta huolimatta onnistunut piilottelemaan 101 israelilaista panttivankia, joita se on sodan alkamisesta saakka pitänyt.

Vankien vapauttaminen on Israelin sodalle asettama keskeinen tavoite, mikä viipyessään on aiheuttanut paljon yhteiskunnallista ja poliittista jännitettä, jopa katkeruutta, kun vankien omaiset ovat syyttäneet hallitusta ja henkilökohtaisesti Netanjahua poliittisesta pelistä vankien kohtaloilla. Presidentti Isaac Herzog on poliitikkoja enemmän pyrkinyt osoittamaan empatiaa omaisia kohtaan.

Mutta jotain eilisiltana oli asiassa liikahtamassa, kun Netanjahun kerrottiin aiemmasta poiketen kutsuneensa lähimmät neuvonantajansa pohtimaan vangeista tarjottavaa hintaa.

Toiveet Gazan sodan päättämisestä ovat viime päivinä muutenkin lisääntyneet, kun useita viikkoja katkenneina olleet sopimustunnustelut näyttävät palautuneen. Siitä kertoo Hamasin neuvottelijoiden yllättävät liikkeet Lähi-idässä, kun sen neuvotteluasema on Hizbollahin tappion myötä heikentynyt. Hamas julistaa kuitenkin sopimuksen syntyvän vain sen hyväksymin ehdoin, missä keskeisenä on sen ainoa valttikortti eli israelilaiset panttivangit.

Saudiarabialainen päivälehti arvioi eilen Hamasin olevan valmis joustamaan ehdoissaan ja myöntyvän israelilaisjoukkojen vaiheittaiseen vetäytymiseen Gazasta, minkä lisäksi järjestö harkitsisi Länsirannalla vaikuttavalle palestiinalaisen pääliikkeelle Fatahille annettavaa valvontavastuuta joillakin Gazan rajanylityspaikoilla.

Libanonin aselevon myötä muutoksen vaimeat tuulet tuntuvat nyt ohjusten ja rakettien sijasta täyttävän Israelin sateisen ilmatilan. Siitä kertovat muutamien ulkolaisten lentoyhtiöiden paluu Israelin talven matkailumarkkinoille, joiden keskiössä ovat perinteiset joulumatkailijat. Siitä ollaan erityisen ilahtuneita palestiinalaishallinnossa sijaitsevassa Betlehemissä, jonka suurin tulolähde muodostuu juuri joulun ajan matkailusta.

Mutta myös Israel on kuluneen sotavuoden aikana kärsinyt turismin romahtamisesta, minkä seurauksena ainakin sata hotellia on sulkenut ovensa ja yhä auki olevista monet ovat täyttyneet sotanäyttämöiden tuntumasta evakkoon lähteneistä asukkaista, joista syntyvät kustannukset Israelin valtio maksaa sotakassastaan.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

RONY SMOLAR