Rony Smolar – Israel-uutisviikko 25.11.2024

Israel-uutisviikko poikkeuksellisen voimakkaiden talvisateiden vallitessa näyttäytyi viimeksi kuluneen kolmentoista kuukauden tiivistymänä. Niin paljon yhteen uutisviikkoon mahtui Israelin nykytilaan vaikuttavia tapahtumia.

Alkuviikolla pääkaupungeissa Beirutissa sekä Jerusalemissa käydyt tulitaukoneuvottelut Libanonin rintaman rauhoittamiseksi etenivät lupaavasti amerikkalaisen välittäjän Amos Hochsteinin sukkuloidessa maiden väliä, kun osapuolet arvioivat sopimuksen voivan syntyä aivan lähiviikkoina.

Mutta torstaina Israeliin osui varsinainen uutispaukku, mikä ainakin lyhyellä aikavälillä pani kaikki neuvottelut ja tavoitteet uuteen tärkeysjärjestykseen. Nimittäin Hollannin Haagissa istuva Kansainvälinen rikostuomioistuin ICC ilmoitti epäilevänsä pääministeri Benjamin Netanjahua sekä entistä puolustusministeriä Yoav Gallantia Gazassa tehdyistä sotarikoksista sekä rikoksista ihmisyyttä vastaan ja siitä syystä antoi heistä kansainväliset pidätysmääräykset.

Tuomioistuin ilmoitti rikosten tapahtuneen Gazan sodassa alkaen viime vuoden lokakuun 8. ja jatkuneen seuraavan vuoden kahdenteenkymmenenteen päivään toukokuuta asti, jolloin oikeuden syyttäjät hakivat pidätysmääräyksiä.  Pidätettäväksi määrättiin myös Hamasin sotilaallisen siiven johtaja Mohammed Deif, vaikka Israel on ilmoittanut hänen kuolleen heinäkuussa tehdyssä iskussa.

Nyt esitetty pidätysmääräys on ainutlaatuinen, sillä se kohdistui nyt ensimmäisen kerran demokraattisesti hallitun valtion poliittiseen johtajaan. Rikostuomioistuimen perussopimuksen allekirjoittaneet 124 valtiota, mukaan lukien Suomi ja useimmat Euroopan maat, ovat nyt periaatteessa velvollisia pidättämään Netanjahun, Gallantin ja Deifin, jos he vierailevat maiden alueilla. Samanlaisen pidätysmääräyksen on Ukrainassa käytävään sotaan liittyen saanut myös Venäjän presidentti Vladimir Putin.

EU:n tämänhetkisen puheenjohtajamaan Unkarin pääministeri Victor Orban piti oikeuden päätöstä ”vääränä” ja ilmoitti heti perjantaina, ettei hän ICC:n jäsenmaana noudattaisi Haagin päätöstä, vaan kutsuisi Netanjahun lähiaikoina vierailulle. Muutama tunti myöhemmin pääministeri Netanjahun kansliasta kerrottiin kutsun jo saapuneen. Myös Israelin lähin liittolainen, ICC:hen kuulumaton Yhdysvallat vakuutti vapaan matkustusluvan myös jatkossa koskevan Israelin johtoa. Presidentti Joe Biden kutsui Netanjahun pidätysmääräystä ”pöyristyttäväksi” ja totesi maansa myös edelleen tukevan Israelia eri uhkia vastaan.

Myös Bidenin hallinnon ylimmät virkamiehet arvostelivat pidätysmääräystä kuvaten sitä kansainvälisen oikeuden synkimmäksi päiväksi, minkä lisäksi amerikkalaisessa mediassa arveltiin Yhdysvaltojen todellisen vastareaktion tulevan Donald Trumpin otettua tammikuun lopulla presidentin tehtävät vastaan.

Hamasin ulkomailla olevan poliittisen siiven edustaja kutsui puolestaan Netanjahun ja Gallantin pidätysmääräyksiä tärkeäksi askeleeksi kohti oikeuden toteutumista, edellyttäen samalla kaikkien maiden tukevan päätöstä. Myös Israelin vihollinen Iran ilmaisi tyytyväisyytensä oikeuden päätökseen, vaikkei itse, kuten eivät kaikki Lähi-idän arabivaltiot ole ICC:n jäseniä.

Vastaanotto Haagista tulleeseen uutiseen oli Israelissa aluksi tyrmistynyt, jopa raivoisa. Tiukoin sanakääntein se tuomittiin laajasti, kun ulkomaailmasta poiketen, israelilaiset omakohtaisesti tiedostavat joutuneensa Gazan sotaan sen jälkeen, kun terroristijärjestö oli viime lokakuun 7. tehnyt verisen ja raakalaismaisen hyökkäyksen Gazan puolelta ja surmannut, raiskannut ja kiduttanut siellä yli 1200 vanhusta, naista ja lasta sekä siepannut 250 Gazan vankeuteen.

Hyökkäämällä Gazaan Israelin aloitti laillisen puolustussodan, minkä tarkoituksena oli Hamasin rankaiseminen sekä sen muodostaman turvallisuusuhan poistaminen Israelin rajoilta. Vastaus oli raju, sillä Hamasin isku oli yllättänyt varautumattoman Israelin aikaansaaden israelilaisissa syvän kansallisen järkytyksen, kun se tapahtui pian toisen maailmansodan jälkeen perustetussa juutalaisten omassa valtiossa, jonka piti suojata heitä uudelta joukkomurhalta.

Paraikaa seitsemällä rintamalla sotaa käyvillä israelilaisilla on viime päivinä ollut vaikeata sulattaa tuota rikostuomioistuimen päätöstä. Presidentti Isaac Herzog piti sitä ”järjettömänä” ja pääministeri Netanjahu torjui oikeuden syytökset valheellisina ja väärinä syyttäen ICC:tä juutalaisvastaisuudesta. Kiihkeän arvostelunsa lomassa Netanjahu sivalsi myös oikeuden pääsyyttäjää Karim Khania, jota vastaan on syksyn kuluessa esitetty syytöksiä seksuaalisesta häirinnästä. Sitä vastoin oppositiojohtaja Yair Lapid pysyi arvostelussaan asiallisempana mutta piti oikeuden päätöstä ”palkkiona terrorismille”. Myös Israelin oikeuskansleri katsoi Haagin päätöksen olleen poliittinen ja vailla oikeudellista perustetta.

Muutamat Israelin oikeusoppineet totesivat ICC:n pidättämispäätöksellä olevan laajat kansainvälisoikeudelliset vaikutukset, kun oikeuden vasta epäillessä rikosten tehdyn, jo langetti epäilyille tuomion. Tuon saman mielipiteen mukaan tällaisen päätöksen jälkeen ei Haagin oikeudella olisi enää syytä jatkaa Etelä-Afrikan Israelia vastaan nostaman kanteen käsittelyä, vaikka todellisuudessa asia on oikeudessa vielä kesken.

Haagissa tehty päätös nähdään myös epäluottamuksena demokraattista hallintoa noudattavaa Israelia ja sen itsenäistä oikeusjärjestelmää kohtaan, kun sen ja vastakohtana olevan terroristihallinnon välillä ei kansainvälisessä oikeudessa nähdä eroa. Jälkimmäinen voi siten laskea kansainväliseen väliintuloon, kuten nyt on tapahtunut.

Israel on viime päivinä painottanut, että sillä on itsenäinen oikeusjärjestelmä, joka ilman ulkopuolista puuttumista kyllä kykenee tuomitsemaan rikollisensa. Huolta aiheuttaa jatkossa kuitenkin epätietoisuus voisiko ICC:ltä tulla lisää pidätysmääräyksiä, kuten ulkomailla matkustaville sotaa johtaneille komentajille tai nuorille reserviläisille, koska heidän katsottaisiin osallistuneen nyt tuomion kohteena olevaan sotaan.

Mutta Israelia saattaa jatkossa odottaa myös muita kansainvälisiä haasteita liittyen mm. palestiinalaiskysymykseen ja erityisesti Jordanjoen kiistellyllä länsirannalla kiihtyneeseen väkivaltaan, missä palestiinalaiset sekä reviiriään laajentavat israelilaiset uudisasukkaat ovat tehneet iskuja toistensa asuinalueille.

Israelin armeijan vaihteleva väliintulo on yleensä johtanut kiinnijoutuneiden päätymiseen ilman oikeudenkäyntiä eri pituisiin hallinnollisiin pidätyksiin, mitkä yleensä ovat suosineet uudisasukkaita.

Hallituksen uusi puolustusministeri ilmoitti sitten viime viikolla lopettavansa uudisasukkaiden osalta hallinnolliset pidätykset, mikä on nähty myönnytyksenä radikaaleille kansallismielisille näkemyksille, joilla on vahvaa kannatusta nykyhallituksessa. Tämä on jo aiheuttanut Israelissa ristiriitoja ja jatkossa on odotettavissa myös kansainvälisiä vastalauseita.

Kansainvälisen maineensa kolhima Israel joutuu nyt tarkasti seuraamaan tuoreita reaktioita maailmalla, sillä vaarana on, että se jatkossa nähdään lähes rikollisvaltiona, kun sitä johtaa kansainvälisen maineensa kanssa kamppaileva ja kansainvälisen pidätystuomion saanut pääministeri, jota myös Israelissa odottaa korruptio-oikeudenkäynti.

Haagin tuomio ei kuitenkaan vaikuta Netanjahun asemaan Israelissa, sillä poliittisen korruption tartuttama pitkä hallitusvastuu skandaaleineen sekä huonosti johdettu sota ovat tehneet hänestä jo ennestään epäsuositun. Häneen yhdistyy harva se viikko jokin poliittinen syytös tai hallitusta koossa pitävä lehmänkauppa ja viimeksi viime viikolla hänet vedettiin mukaan Gazan sotaan liittyvään vakavaan tietovuotoon, kun hänen avustajansa epäillään valtion sensuurin ohittamiseksi syksyllä vuotaneen panttivankien vapauttamiseen liittyneitä sotasalaisuuksia tunnetulle saksalaislehdelle Bildille.

Pitkän pääministeriyden aikana paljon valtaa itselleen haalinut Netanjahu käynnistää myös omilla toimillaan itseensä kohdistuvaa arvostelua, jopa poliittista draamaa. Nimittäin käsillä on nyt hänen tuore suunnitelmansa perustaa pääasiassa poliittisista puolueista koostuva sotaa ja siihen johtaneita tapahtumia tutkiva ”totuuskomissio”. Jo sinänsä puoluepolitiikan liittäminen puolueettomaksi toivottuun tutkimukseen on herättänyt suurta hämmennystä. Sen lisäksi Netanjahu pyrkii suunnitelmansa mukaisesti estämään kaikki muut sodan jälkeiset tutkimukset, mikä viittaisi hänen ja hänen hallituksensa osalta jälkien peittelyyn.

Epäilyt johtavat erityisesti hallituksen sekä asevoimien osalta sotaa edeltäneeseen aikaan, jolloin päähuomio oli maan oikeusjärjestelmään suunnitelluissa poliittisissa muutoksissa, mitkä kuukausien ajan repivät Israelin yhteiskuntaa ja myrkyttivät ilmapiiriä pitäen huomion muualla kuin maan turvallisuudessa.

Sodan kuluessa on vähitellen käynyt ilmi, että sen syttyminen, johtaminen sekä sen pitkäkestoisuus ovat tuoneet esille vakavia laiminlyöntejä, virhearviointeja, jopa vääristeltyä tietoa, mikä kattaa maan ylimmän poliittisen ja asevoimien johdon. Tähän Netanjahu pyrkii nyt hakemaan uransa kiillottamiseksi poliittista apua, mikä syrjäyttäisi läpinäkyvän ja puolueettoman tutkimuksen.

Mutta Netanjahun tiellä on ylin laillisuusvalvoja eli maan oikeuskansleri, joka ei ole ollut Netanjahun mieleen ja jota hän on jo pitkään yrittänyt savustaa pois.

Lisäksi kaatuneiden sekä Gazan vankeudessa olevien omaiset ovat suureen ääneen julistaneet, ettei Netanjahu suunnitelma tulisi toteutumaan.

–       Minä en pelkää Irania, Irakia, Syyriaa enkä muita vihollisiamme, vaan eniten meidän omia johtajiamme, jotka ovat viemässä meitä väärään suuntaan, totesi televisiossa eräs poikansa rintamalla menettänyt isä.

Muiden tapahtumien sivussa viholliset näyttäytyvät edelleen israelilaisten arjessa, kun Libanonista ja Gazasta lennätetyt vihollisten raketit ja lennokit kykenevät kattamaan lähes koko maan ja miljoonat joutuvat hakeutumaan pommisuojiin. Tilanne kiihtyi pian sen jälkeen, kun alkuviikolla lupaavasti edenneet tulitaukoneuvottelut hautautuivat Haagin kansainvälisen rikostuomioistuimen pudottamaan uutispommiin. Siksi tunnusteluja johtanut amerikkalaisdiplomaatti Hochstein poistui alueelta sopimatta mitään jatkosta. Mutta eilisiltana Israelissa kerrottiin sopimuksen voivan siitenkin syntyä ja vielä jopa viikon sisällä, sillä Hizbollahin takana olevan Iranin kerrotaan suhtautuvan sopimusehdotukseen myönteisesti.

Israel on viime päivinä kuitenkin lisännyt tulivoimaansa jatkamalla Hizbollahin painostamista pommittamalla kohteita eri puolilla Libanonia sekä iskemällä ohjuksin pääkaupunkiin Beirutiin. Myös kaksi poikkeuksellisen tuhoisaa iskua kohdistui myös Syyrian keskiosassa sijaitsevaan Palmyran kaupungin alueelle, missä Hizbollahilla ja iranilaisilla on tukikohtia. Näissä ilmapommituksissa kerrottiin lähes sadan ihmisen kuolleen, mikä tulkittiin Israelin varoitukseksi Syyrian presidentille Bashar Assadille, joka on sallinut Irania tukevien ryhmien asettumisen maahan.

Venäjä on kuitenkin välillä pyrkinyt pönkittämään vuonna 2011 puhjenneen sisällissodan heikentämän liittolaisensa Assadin hallintoa ylläpitämällä maan venäläisvalmisteista ilmatorjuntajärjestelmää. Se ei kuitenkaan ole estänyt Israelia tuon tuosta iskemästä Syyriassa paljastuneisiin viholliskohteisiin. Niitä Israel on myös pyrkinyt karkottamaan pohjoisen rajansa läheisyydestä ja erityisesti strategisesti tärkeältä Golanin ylänköalueelta.

Syyrialaisen uutistoimiston mukaan Venäjä on lisännyt Golanin tuntumassa läsnäoloaan perustamalla sinne ennestään seisemän asemansa lisäksi kaksi uutta, jotka Syyrian armeijan komentaja sanoo  antavat alueelle lisää vakautta ja turvallisuutta. Samalla se auttaa siviilien palaamista pitkään tyhjinä olleille mailleen.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

RONY SMOLAR