Viikonlopun kansainväliset uutispoiminnat 16.11.2024

Mike Huckabee on USA:n uusi Israel-myönteinen suurlähettiläs

(Lähde: The Jewish Chronicle 13.11.2024)

Presidentiksi valittu Donald Trump ilmoitti tiistaina, että hän on valinnut Mike Huckabeen Yhdysvaltain seuraavaksi suurlähettilääksi juutalaisvaltioon. Huckabee, joka toimi Arkansasin kuvernöörinä vuosina 1996-2007, on tukenut Israelia vankkumattomasti ja puolustanut aiemmin Länsirannan siirtokuntia kutsumalla aluetta ”omaisuudeksi, jonka Israel jo omistaa”.

Huckabee luetteli Trumpin ensimmäisen kauden Israel-myönteistä politiikkaa, johon kuuluu Yhdysvaltain suurlähetystön siirtäminen Jerusalemiin ja Golanin kukkuloiden tunnustaminen Israelin alueeksi.

Maanantaina Trump ilmoitti nimittävänsä edustajan Elise Stefanikin Yhdysvaltain uudeksi YK-suurlähettilääksi, mikä on toinen Israel-myönteinen valinta hänen tulevaan hallintoonsa.

Huckabee  kertoi: ”En voi kuvailla, miten ilahduttavaa on päästä palvelemaan tässä tehtävässä, ja toivon, että presidentin minuun kohdistama luottamus on perusteltu”, hän lisäsi.

Ilmoittaessaan päätöksestään Trump sanoi, että Huckabee ”rakastaa Israelia ja Israelin kansaa, ja samoin Israelin kansa rakastaa häntä. Mike tulee työskentelemään väsymättä rauhan aikaansaamiseksi Lähi-itään”.

Maccabi Tel Avivin jalkapallo-ottelu siirretty Turkista Unkariin

(Lähde: Turkish Minute 12.11.2024)

”Ottelu pelataan suljettujen ovien takana Unkarin paikallisten viranomaisten päätöksen mukaisesti”, Euroopan jalkapalloliiton kattojärjestö kertoi tiedotteessaan. Viime viikolla, kun Maccabi Tel Aviv vieraili Eurooppa-liigan ottelussa Ajaxin vieraana, israelilaisseuran kannattajien kimppuun hyökättiin Amsterdamissa.

Alankomaiden poliisin mukaan viisi Maccabi Tel Avivin fania joutui hetkeksi sairaalaan ja noin 60 ihmistä pidätettiin.

Turkkilainen jalkapalloseura oli jo ilmoittanut, että sen ottelu Maccabia vastaan 28. marraskuuta pelattaisiin turvallisuussyistä ”puolueettomassa maassa”, mutta sanoi maanantaina antamassaan lausunnossa, että Amsterdamin tapahtumat olivat päätöksen takana pelata suljettujen ovien takana.

”Pyydämme ystävällisesti kannattajiamme perumaan matkasuunnitelmansa tähän otteluun mahdollisten haittojen välttämiseksi.”

Seurojen välistä kohtaamista pidettiin riskialttiina, sillä Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on kiihdyttänyt sanallisia hyökkäyksiään Israelin johtajia vastaan Gazan sodan alkamisen jälkeen.

Turkin hallituksen kannustamia Israelin vastaisia mielenosoituksia on järjestetty eri puolilla maata jo yli vuoden ajan.

Turkin Erdogan pyrkii sopimukseen Syyrian kanssa

(Lähde: Rudaw News 13.11.2024)

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan sanoi keskiviikkona olevansa edelleen ”toiveikas” Syyrian presidentin Bashar al-Assadin suhteen mahdollisen Ankaran ja Damaskoksen lähentymisen suhteen.

”Olemme ojentaneet käden Syyrialle suhteiden normalisoimiseksi. Uskomme, että tämä avaa oven rauhalle Syyrian alueella”, Erdogan sanoi.

Erdogan oli yksi Assadin ankarimmista arvostelijoista koko Syyrian konfliktin ajan. Turkki on tukenut kapinallisjoukkoja, myös niitä, joilla on yhteyksiä al-Qaidaan ja muihin ääriryhmiin. Turkki on myös käynnistänyt toistuvia hyökkäyksiä Syyrian alueelle, erityisesti kurdeja vastaan Afrinissa vuonna 2018, ja miehittää edelleen laajoja alueita maan pohjoisosassa.

Turkin presidentti sanoi heinäkuussa, että hän saattaa kutsua pitkäaikaisen vihollisensa Assadin Turkkiin, kuukausi sen jälkeen, kun Assad oli sanonut olevansa avoin ”kaikille aloitteille, jotka liittyvät Syyrian ja Turkin välisiin suhteisiin, jotka perustuvat Syyrian valtion suvereniteettiin koko alueellaan”.

Erdogan kuitenkin vaatii, että Assadin on ryhdyttävä kurdien vastaisiin toimiin. Huolimatta Erdoganin kehotuksista lähentymiseen, Iranin tukemana toimiva Assad on toistuvasti asettanut mahdollisen lähentymisen ehdoksi Turkin joukkojen täydellisen vetäytymisen Syyriasta, minkä Turkki torjuu.

Kristittyjen maailmanlaajuinen vaino on lisääntynyt huolestuttavasti kahdessa vuodessa

(Lähde: Orthodox Times 3.11.2024)

Vatikaanissa toimivan Hädänalaisten kristittyjen avustussäätiön (Aid to the Church in Need) mukaan kristittyjen vaino on kiihtynyt maailmassa huolestuttavasti vuosina 2022-2024. Säätiö esitteli raporttinsa Ison-Britannian parlamentille lokakuun lopulla. Erityisen voimakkaasti kristittyjen vaino on lisääntynyt Afrikan mantereella.

Kristittyjen vaino ja aseman heikkous ilmenevät eri tavoin: osin ihmisiä pakotetaan muuttamaan, heidän omaisuuttaan takavarikoidaan, heitä pelotellaan, kaapataan tai syytetään etenkin islamilaisissa maissa muiden uskontojen pilkkaamisesta.

Lisäksi kristittyjen elämää on hankaloittanut autoritaaristen maiden vihamielinen suhtautuminen kristinuskoa kohtaan nationalistisin tai ideologisin perustein. Tällaisia maita ovat esimerkiksi Kiina, Eritrea, Intia ja Iran.

Myös islamismi ja sota ovat vaikuttaneet kristittyjen asemaan: Syyriassa oli 1,5 miljoonaa kristittyä vuonna 2011, nyt heitä on enää noin neljännesmiljoona.

Viime vuosina on myös uutisoitu, miten kristityt pakolaiset ovat yleisesti syrjinnän kohteena YK:n pakolaisleireillä ja turvapaikkapäätöksissä.

Hizbollahin mukaan Israel ei kykene miehittämään yhtäkään kylää Libanonissa

(Lähde: Al-Monitor 11.11.2024)

Iranin tukeman šiialaisen äärijärjestö Hizbollahin tiedottajan Mohammad Afifin mukaan Israelin armeija ei vieläkään kykene miehittämään ja pitämään hallussaan yhtäkään kylää Etelä-Libanonissa, vaikka Israel aloitti alueelle maahyökkäyksen jo kuusi viikkoa sitten. Israel aloitti maahyökkäyksen syyskuun viimeinen päivä. Jo aiemmin Hizbollah on antanut lausuntoja, joiden mukaan Israel ”ei ole kyennyt täysin saamaan kontrolliinsa tai täysin miehittämään yhtäkään kylää” Etelä-Libanonissa.

Kymmenet tuhannet libanonilaiset ovat paenneet Israelin ja Hizbollahin taisteluita ja Israelin ilmapommituksia pohjoisemmas.

Hizbollahin tiedottajan mukaan islamistijärjestön taistelijat ovat kyenneet iskemään israelilaisjoukkoja vastaan kuuden kilometrin päässä Israelin ja Libanonin rajasta sijaitsevassa Khiamissa ja melko lähellä rajaa sijaitsevassa Bint Jubeilissa. Hizbollah myös syyttää Israelia pyrkimyksestä tuhota asutus Libanonin ja Israelin rajalta ja luoda näin ”ei-kenenkään-maa”.

Libanonilainen šiialaisjärjestö Hizbollah iski Israeliin raketeilla vuoden ajan Israelin ja Gazaa hallitsevaan sunnalaisen islamistijärjestön Hamasin konfliktin alettua. Syyskuusta alkaen Israel on iskenyt voimakkaasti myös Libanonissa vaikuttavaa Hizbollahia vastaan ja surmannut suurimman osan sen keskeisistä johtajista.

Egyptin hallitus hyväksyy lähes 300 kirkon korjaamisen uskonnollisen moninaisuuden tukemiseksi

(Lähde: The Jerusalem Post 30.10.2024)

Egyptin hallitus on istunnossaan hyväksynyt 293 uuden kirkon ja jumalanpalveluspaikan kunnostamisen ja rakentamisen. Nyt kristillisiä kirkkoja on maassa lähes 3500. Maan lainsäädännön mukaan hallitus päättää uusien kirkkojen rakentamisesta ja vanhojen korjaamisesta. Maan hallitus myös tukee rahallisesti laillisten uskonnollisten kohteiden rakennustyötä.

Hallituksen päätöstä pidetään tärkeänä merkkinä hallinnon ”uudeksi tasavallaksi” kutsutusta suunnitelmasta, jonka tavoitteeseen kuuluu myös uskonnollinen monimuotoisuus.

Egyptissä on lainsäädännöllä parannettu ja selkiytetty maan kristillisen vähemmistön asemaa sekä pyritty turvaamaan sen uskonnonharjoittamisen vapautta ääri-islamisteja vastaan.

Egyptissä lienee Lähi-idän suurin kristillinen vähemmistö, koptit, joita arvioidaan olevan 7-15 prosenttia Egyptin 106 miljoonasta asukkaasta. Koptit polveutuvat muinaisista egyptiläisistä ja he ovat tunnustaneet omaa kristinuskon muotoaan jo aivan ensimmäisistä kristillisistä vuosisadoista lähtien.