Patmos-blogi

Viikonlopun kansainväliset uutispoiminnat 19.10.2024

Timo Keskitalo Pastori Timo Keskitalo on toiminut pitkään maahanmuuttajatyössä Englannissa, Suomessa ja Lähi-idässä. Hänellä on yli 30 vuoden kokemus kasteopetuksen antamisesta muslimeille, jotka haluavat liittyä kristilliseen kirkkoon. Patmos Lähetyssäätiö tarjoaa seurakunnille ja järjestöille koulutusta. Timo Keskitalon vierailua voi tiedustella patmos (at) patmos.fi tai 09-8567 4988.
Julkaistu:

Timo Keskitalo toimittaa kansainväliset uutispoiminnat, jotka kuullaan Radio Patmoksessa lauantaina ja sunnuntaina klo 8-18:00 välillä tasatunnein.

Yli 30 norjalaista kristillistä yhteisöä antaa yhteisen gender-ideologiaa vastustavan julkilausuman

(Lähde: Catholic News Agency 15.10.2024)

Yli 30 norjalaista kristillistä yhteisöä on antanut yhteisen ekumeenisen julkilausuman, jossa tuetaan biologista totuutta kahdesta sukupuolesta ja tuomitaan gender-ideologiaan perustuvat ns. queer-teoriat, joiden mukaan sukupuolia olisi muitakin kuin vain mies ja nainen.

Julkilausuman allekirjoittivat mm. norjalainen sisälähetysjärjestö Norsk Luthersk Misjonssamband ja Norjan roomalaiskatolinen piispainkokous.

Julkilausuman mukaan sukupuolia on kaksi: mies ja nainen ja sukupuoli määräytyy jo ennen syntymää biologisesti, sen mukaan ”ajatus subjektiivisesta sukupuolesta ja itse valitusta sukupuoli-identiteetistä, joka valitaan vapaasti ja tunteisiin perustuen on tulosta ideologiasta eikä sillä ole biologista tai tieteellistä perustusta.”

Julkilausuman mukaan on myös äärimmäisen ongelmallista opettaa gender-ideologiaa kouluissa. Lausuman mukaan ”viranomaiset väärinkäyttävät asemaansa ja valtaansa, kun ne yrittävät painostaa kansalaisia ja organisaatioita mukautumaan ’queer-teoriaan’ suhteessaan sukupuoleen, seksuaalisuuteen ja avioliittoon”. Julistuksen mukaan gender-ideologia ei ole yhteensovitettavissa kristillisen uskon ja todellisuuden ymmärryksen kanssa.

Israelin ilmaisku kirkkoon tappoi kahdeksan henkeä Libanonissa

(Lähde: Christian Today / HRWF 12.10.2024)

Ainakin kahdeksan ihmistä on saanut surmansa Israelin ohjusiskussa kirkkoon Tyyroksen alueella Etelä-Libanonissa. Iskussa tuhoutui Derdghayan kristityn kylän kreikkalaiskatolisen kirkon lisäksi kolmikerroksinen varastorakennus sekä seurakunnan pappila. Kirkossa tai sen ympäristössä ei raportoitu olleen aseita, räjähteitä tai ääri-islamistisen Hizbollah-järjestön toimintaa. Sen sijaan sinne oli majoitettu pakolaisina kodeistaan lähteneitä siviileitä.

Israelin aloitettua ilmaiskut ja maahyökkäyksen Etelä-Libanoniin monet, sekä muslimit että kristityt ovat paenneet alueelta. Itäisessä Beqaan laaksossa asuvan maroniittikristityn arkkipiispa Hanna Rahmén mukaan arkkihiippakunta on majoittanut sekä kristittyjä että islamilaisia pakolaisia uskovien koteihin. Hänen mukaansa muslimit ovat olleet ”erittäin otettuja kristittyjen solidaarisuudesta”.

Arkkipiispa Rahmén mukaan libanonilaiset ovat järkyttyneet maansisäisten pakolaisten määrästä. Pulaa on etenkin ruoasta, patjoista ja huovista. Arkkipiispa muistuttaa, että ”me emme ole kristittyjä vain itseämme varten, vaan kaikkia varten.”

Israel vietti jom kippuria sotatilassa ensi kerran yli 50 vuoteen

(Lähde: The Times of Israel 11.10.2024)

Israelissa on vietetty vuoden pyhintä juhlapäivää, jom kippuria eli suurta sovituspäivää, jonka vietto säädetään Raamatussa 3. Moos. 16. Normaalioloissa päivää vietetään mm. paastoten ja rukoillen ja se on luonteeltaan vakavan juhlallinen päivä, jolloin esimerkiksi radio- ja televisiolähetyksiä ei lähetetä eikä moottoriajoneuvoja käytetä.

Jom kippuria vietettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa sodassa sitten vuoden 1973, jolloin Israel kävi Egyptiä, Syyriaa ja Irakia vastaan ns. jom kippur-sodan. Viime vuonna juutalaisen kalenterin mukaan jom kippur sattui syyskuun 24. päiväksi. Tänä vuonna pyhäpäivän aamutunteina pääosiin Israelin pohjoisosiin ammuttiin ainakin 120 rakettia, jotka eivät kuitenkaan aiheuttaneet henkilövahinkoja.

Jom kippurin viettoon normaalisti kuuluvasta vuorokauden paastosta Israelin sefardijuutalainen ylirabbi linjasi, ettei rintamalla palvelevien sotilaiden tulisi paastota, vaan että se olisi heille kiellettyä. Sen sijaan ylirabbin mukaan sotilaiden tulee syödä ja juoda tavalliseen tapaan.

Englannin piispat varoittavat avustetun itsemurhan sallimisesta

(Lähde: Church Times 16.10.2024)

Englannin valtionkirkon eli maan anglikaanisen kirkon piispat ovat ilmaisseet huolensa laista, joka mahdollistaisi avustetun itsemurhan. Canterburyn arkkipiispan Justin Welbyn mukaan lainsäädäntö saattaa johtaa miljoonat haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset ajattelemaan, että heidän elämänsä päättäminen olisi heidän velvollisuutensa, etteivät he kuluta hoitoresursseja.

Arkkipiispa on ilmaissut ymmärtävänsä, että sekä kuolinavun kannattajat että vastustajat toivovat, että ihmiset voisivat kuolla kunniallisesti, mutta että kuolinavun salliminen ei johda tähän. Arkkipiispa sanoi pelkäävänsä, että avustetusta itsemurhasta tulee pian mahdollisuuden sijaan velvollisuus, mikä ei kunnioita kaikkien, parantumattomasti sairaiden tai vammaistenkaan, elämän yhtäläistä arvoa.

Myös Yorkin arkkipiispa on ottanut kantaa avustettua itsemurhaa vastaan. Sen sijaan hän peräänkuuluttaa palliatiivisen hoidon kehittämistä ja myötätuntoa parantumattomasti sairaita potilaita kohtaan.

Myös lukuisat muut Englannin ja Walesin anglikaanisen kirkon sekä roomalaiskatolisen kirkon piispat ovat tuominneet avustetun itsemurhan laillistamisen ja varoittaneet sen johtavan kaltevaan pintaan, jossa parantumattomasti sairaita ei pyritä enää hoitamaan, vaan päättämään sen sijaan heidän elämänsä.

Poliisi keksi nimen Turkin nopeasti kasvavalle protestantismille

(Lähde: CNE News 10.10.2024)

Viimeisten 60 vuoden aikana turkkilaisten protestanttien määrä maassa on kasvanut käytännössä nollasta yli 10 000:een. Miten on mahdollista, että turkkilainen protestantismi on kasvanut lyhyessä ajassa niin nopeasti, vaikka maan kulttuuri on niin vahvasti islamilainen? Tämän kysymyksen innoittamana Turkissa työskentelevä pastori Bultema aloitti tutkimuksensa lähes 20 vuotta sitten. Vuonna 1961, pian sen jälkeen, kun Turkki oli saanut uuden perustuslain, joka sisälsi uskonnonvapauden, saapuivat ensimmäiset ulkomaiset protestanttiset lähetyssaarnaajat. Silloin he tapasivat kaksi turkkilaista protestanttista uskovaa, jotka molemmat olivat kääntyneet kotimaansa ulkopuolella. Protestantismi alkoi siitä lähtien kasvaa 14,5 prosenttia vuodessa vuoteen 2009 asti.

Turkkilaiset protestantit kutsuivat itseään aluksi Messiaan seuraajiksi. Tämä muuttui vuonna 1986. Poliisi kuulusteli muslimitaustaista turkkilaista protestanttista pastoria Turgayta. Poliisit neuvoivat häntä valitsemaan uskolleen selkeämmän nimen. ”Messiaan seuraajat” herättää epäilyksiä, poliisit selittivät Turgaylle. ”Protestantteja ei ole vielä, voit käyttää tuota nimeä.” Turgay otti neuvosta vaarin, ja niin syntyi ensimmäinen ”Protestan Kilisesi”: Protestanttinen kirkko perustettiin Istanbuliin. Seurakunnat muissa paikoissa ottivat tämän nimen käyttöön, ja niin liike tuli tunnetuksi Turkissa protestanttisena.

Maailman vanhimpiin kirkkoihin kuuluvan kirkon löytö paljastaa Armenian muinaiset kristilliset juuret

(Lähde: Christian Today 15.10.2024)

Arkeologit ovat paljastaneet yhden maailman vanhimmista kristillisistä kirkoista Armenian Artaxatan muinaiskaupungissa. Löytöä pidetään maan vanhimpana dokumentoituna kirkkona, joka on peräisin 4. vuosisadalta jKr., jolloin Armeniasta tuli ensimmäinen kansakunta, joka otti kristinuskon valtionuskonnokseen.

Kirkko sijaitsee lähellä paikkaa, jossa Gregorius Valaisijan sanotaan käännyttäneen kuningas Tiridates III:n kristinuskoon vuonna 301 jKr., joten sen löytyminen on vahva muistutus Armenian keskeisestä roolista varhaisessa kristillisessä maailmassa.

Artaxata, muinaisen Armenian valtakunnan pääkaupunki, kukoisti hellenistisenä metropolina ja pysyi merkittävänä keskuksena vuosisatojen ajan. Tämä löytö paljastaa lisää tietoa varhaiskristillisestä arkkitehtuurista ja korostaa Armenian roolia kristittyjen linnakkeena.

Kaivausten jatkuessa tutkijat toivovat löytävänsä lisää yksityiskohtia, kuten kirkon alkuperäisen omistajan henkilöllisyyden.

Jokainen uusi löytö valottaa Armenian varhaishistoriaa ja arkkitehtuurin merkittävää kehitystä – erityisesti jumalanpalveluspaikkojen osalta – joka auttoi muokkaamaan kristinuskon kasvua alueella.

Patmos-blogilla kirjoittavat sitoutuvat Apostoliseen uskontunnustukseen. Muilta osin blogistien esittämät näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä välttämättä edusta Patmos Lähetyssäätiön kantaa.

Lue ohjeet kommentoinnille

Kommentit (0)

Kommentoi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *