Hyviä teoksia USA:n historiasta

USA:n historian oikea tunteminen on erittäin tärkeää riippumatta siitä, miten ensi kuun alussa käytävissä USA:n presidentinvaaleissa käy. Vaikka Donald Trump häviäisi, ei niin sanottu MAGA-konservatiivinen liike häviä mihinkään, joten senkin liikehdinnän todellinen tausta ja sisältö on syytä tuntea asiallisen akateemisesti. Ylipäätään avain tämän aiheen ymmärtämiseen ja asiallisten arvioiden esittämiseen on USA:n historian tuntemus. Sama pätee kaikkiin muihinkin aiheisiin.

Historian tunteminen ja ymmärtäminen on tärkeää. Tämä on perusantibiootti kaikenlaista, sekä yksityisen subjektiivista että valtapoliittisen korrektia, kaninkoloilua ja disinformatiivista propagandaa vastaan. Hyvää ja oikeaa ei ole joidenkin oletetusti korrektien iskulauseiden hokeminen ja vastakkaisten mielipiteiden moraalivimmainen sensurointi, vaan todellisten historiallisten tapahtumien ja kehityskulkujen tunteminen ja syvällinen ymmärtäminen. Vasta tällaisesta perustuntemisesta ja -ymmärtämisestä käsin on sitten perustellun oikeutettua ja järkiperäisen älyllistä ottaa kantaa puolesta tai vastaan siihen tai tuohon tämän hetken kysymykseen tai poliittiseen polemiikkiin.

Tästä lähtökohdasta käsin jatkan viittaamalla teokseen ja lainaamalla sitten kyseisen teoksen esittelytekstiä, josta saa havainnollisen kuvan teoksen sisällöstä.  Kaikki seuraavassa esiin nostamani teokset ovat hyviä suomenkielisiä ja akateemisten asiantuntijoiden kirjoittamia teoksia USA:n historiasta, jotka kannattaa lukea ja joiden tarjoama peruskurssitus USA:n historiaan ja politiikkaan kannattaa sisäistää.

Heti aluksi viittaan USA:n historian professori ja dosentti Markku Ruotsilan neljään merkittävään kirjaan, joista ensimmäinen ja tuoreesti julkaistu on Trumpin Amerikka: Yhdysvallat kulttuurisotien taistelukenttänä (Basam Books, 2024). Kirjan esittelytekstin mukaan:

”Mikä selittää Donald Trumpin jatkuvan vetovoiman? Miksi Trumpia ja hänen politiikkaansa samalla inhotaan ja pelätään niin intohimoisesti? Miksi Yhdysvalloista on tullut äärimmäisen syvästi jakautunut, sisällissodan kynnyksellä hoippuva kansakunta, jossa puolet kansalaisista kokee Trumpin ainoaksi toivokseen – ja toiset pitävät häntä kannattajineen kaiken hyvän ja edistyksellisen suurimpana uhkana. Trumpista on tullut itseään suurempi symboli ja ukkosenjohdatin, jonka kautta käsitellään kaikkia oman aikamme suuria kysymyksiä – maahanmuutosta, rasismista, oikeistopopulismin noususta ja demokratian tilasta sananvapauden, oikeusvaltion, markkinatalouden ja kansainvälisen järjestyksen tulevaisuuteen”.

”Trumpin Amerikka on uusimpaan tutkimustietoon pohjaava, vertaansa hakeva tietopaketti Trumpin presidenttikaudesta jälkimaininkeineen sekä analyysi siitä, mitä Yhdysvalloissa on oikeasti tapahtumassa. Maata raastavissa kulttuuri- ja arvosodissa ottavat yhteen kaksi hyvin erilaista ’pyhien arvojen’ kokoelmaa eli käsitystä ihmisarvoisesta elämästä ja hyvän yhteiskunnan luonteesta. Arvoista, tunteista, uskosta ja identiteeteistä on tullut ensisijaisia jakolinjan kummallakin puolella, ja niiden pohjalta käydään lakkaamatonta ja raastavaa taistelua yhteiskunnallisesta ylivallasta. Sama polarisaatio on käynnissä muuallakin, joten Trumpin Amerikan ymmärtäminen auttaa varautumaan tulevaan myös sen rajojen ulkopuolella, mukaan lukien Suomessa”.

Toinen Ruotsilan keskeinen teos on Sydänmaiden kapina: Donald Trump, Amerikkalainen konservatismi ja äärioikeiston nousu (Gaudeamus, 2018). Kirjan esittelyteksti kuuluu seuraavasti:

”Donald Trump on aikamme poliittinen voima, joka ei jätä ketään kylmäksi. Mutta miksi hän lopulta voitti Yhdysvaltain presidentinvaalit vuonna 2016? Keiden asiaa hän ajaa? Onko Trump kokonaan oman tiensä kulkija vai osa konservatismin valtavirran pitkää jatkumoa? Yhdysvalloissa poliittiset leirit ovat ajautuneet kauas toisistaan. Mielipiteet muun muassa veroista, sosiaaliturvasta ja ulkopolitiikasta eroavat voimakkaasti. Yleensä vastakkain ovat kaupunkien liberaalit ja sydänmaiden konservatiivit, mutta Euroopassa jälkimmäisen ryhmän laajuus ja vaikutusvalta usein unohdetaan”.

”Sydänmaiden kapina piirtää kuvan tästä hiljaiseksi enemmistöksikin kutsutusta väestönosasta, joka vaalii perinteisiä arvoja ja amerikkalaisen unelman tavoittelua. Teos tarjoaa historiallisen näkökulman yhdysvaltalaisen konservatismin kehitykseen ja merkitykseen politiikassa toisen maailmansodan jälkeisestä oikeistoliikkeestä vuoden 2016 vaalien yhteydessä tunnetuksi tulleeseen alt-rightiin. Se asettaa myös suomalaisen maahanmuuttoa, populismia ja erilaisia vähemmistöjä koskevan keskustelun laajempaan aatteelliseen yhteyteen”.

Kolmas Ruotsilan teos on Uskonnollinen vasemmisto Yhdysvalloissa: Historia, oppi ja politiikka (Tampere University Press, 2014). Kirja on saatavissa sähköisenä. Kirjan esittelytekstissä todetaan:

”Barack Obaman aikakaudella Yhdysvaltain politiikkaan on tehnyt paluun pitkään vailla vaikutusvaltaa ollut uskonnollinen vasemmisto. Samalla on loppunut kristillisen oikeiston 1970-luvun lopulta jatkunut yksinpuhelu eikä politiikkaa hallitse enää vain kiistely moraalilainsäädännöstä, homoista ja aborteista. Näiden perinteisten kristillistä oikeistoa kiinnostaneiden teemojen rinnalle ovat näyttävästi palanneet uskonnollisen vasemmiston hankkeet yhteishyvän takaamisesta kollektiivisin keinoin, modernin hyvinvointivaltion vahvistamisesta, ympäristösuojelusta, rauhanaatteen edistämisestä ja vähemmistöjen oikeuksien puolustamisesta”.

”Protestanttisella, katolilaisella ja juutalaisella vasemmistolla on itse asiassa pitkä historia Yhdysvalloissa ja tilillään enemmän konkreettisia saavutuksia kuin enemmän huomiota saaneella kristillisellä oikeistolla. Sen historia, oppi ja saavutukset uusimman ajan Yhdysvalloissa saavat tässä tutkimuksessa ensimmäisen kattavan suomenkielisen esityksensä”.

Neljäs Ruotsilan kirja on Yhdysvaltain kristillinen oikeisto (Gaudeamus, 2008). Kirjan esittelytekstin mukaan:

”Yhdysvaltain kristillinen oikeisto on muokannut amerikkalaista politiikkaa monissa maissa jo yli kahden vuosikymmenen ajan: abortista kantasolututkimukseen, luomisopista naisten ja seksuaalisten vähemmistöjen oikeuksiin sekä YK:n perhe- ja kehityspolitiikasta terrorisminvastaiseen sotaan. Kristillistä oikeistoa on joko pelätty uhkana demokratialle ja moniarvoisuudelle tai arvostettu amerikkalaisen arvokeskustelun uudistajana ja kansalaisaktivismin elävöittäjänä. Teos on ensimmäinen suomenkielinen tietopaketti tästä vaikutusvaltaisesta liikkeestä. Se tarkastelee Yhdysvaltain kristillisen oikeiston ja fundamentalistisen liikkeen historiaa 1800-luvulta nykypäivään sekä selvittää näiden teologisia oppeja ja poliittista toimintaa tarkan empiirisen tutkimustiedon pohjalta. Teos tarjoaa ajattelemisen aihetta kaikille uskonnon ja politiikan yhteyksistä, Yhdysvaltain historiasta ja ajankohtaisista asioista kiinnostuneille”.

Nämä neljä viitattua Ruotsilan teosta edustavat parasta ja asiantuntevinta suomalaista USA-tutkimusta. Erittäin hyviä teoksia ovat myös kaksi seuraavaa, eli filosofian tohtori ja teologian maisteri Markus Kantolan, USA:n ja Britannian historian tutkijan, kaksi teosta, joista ensimmäinen on tuoreesti ilmestynyt Aatteiden Yhdysvallat: Politiikan suunnannäyttäjiä 1800-luvun lopulta Trumpin aikaan (Gaudeamus, 2024). Kirjan esittelytekstin mukaan:

”Sadan viime vuoden aikana Yhdysvalloilla ja sen johtajilla on ollut valtava vaikutus muun maailman tapahtumiin ja ajattelutapoihin. Minkälaisesta aate- ja ajatusmaailmasta sen politiikka on kummunnut? Aatteiden Yhdysvallat kuljettaa maassa käytyyn aatteelliseen keskusteluun 1800-luvun lopun kapitalismikritiikistä Vietnamin sodan, antikommunismin ja kansalaisoikeusliikkeiden kautta pidäkkeettömän markkinatalouden ja kristillisen oikeiston nousuun. Samalla se osoittaa yhdysvaltalaisen älymystön keskeisen vaikutuksen suurvallan harjoittamaan politiikkaan. Näiden hiljaisten vaikuttajien kirjoitukset näyttivät suuntaa merkittävien poliittisten päättäjien ajattelulle presidenteistä alkaen. Tarkkanäköinen teos osoittaa, että kriittisyys Natoa kohtaan ei suinkaan ole Donald Trumpin keksintöä ja että ympäristölainsäädännön saralla Yhdysvallat on toiminut myös edelläkävijänä. Mutta millainen rooli nykyisellä älymystöllä on somekuplien aikakaudella? Onko sen näkemyksillä yhä painoarvoa myös 2020-luvun vaaleissa?”

Toinen Kantolan merkittävä teos on Jakautunut kansakunta: Yhdysvaltojen poliittinen historia Richard Nixonista Barack Obamaan (Gaudeamus, 2017). Kirjan esittelyteksti kuuluu seuraavasti:

”Miksi Yhdysvaltain demokraattien sata vuotta dominoima etelä on nykyisin republikaanien väkevintä kannatusaluetta? Kaatoiko Neuvostoliiton Ronald Reaganin innostus tieteiselokuviin? Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvallat otti johtavan roolin poliittisena, taloudellisena ja kulttuurisena supervaltana. Sen presidentit ovat maailman vaikutusvaltaisimpina ihmisinä määrittäneet päätöksillään ja henkilökohtaisilla ominaisuuksillaan maan sisä- ja ulkopoliittista suuntaa huomattavasti enemmän kuin Yhdysvaltain muut poliittiset instituutiot tai suuryritykset”.

”Jakautunut kansakunta tarkastelee Yhdysvaltojen lähihistoriaa presidenttien kautta alkaen Richard Nixonista ja päättyen Barack Obaman toisen kauden loppuun. Ehdokkaiden persoonaa yhä voimakkaammin painottavassa mediassa uskottava imago ja yksinkertaiset ratkaisut ovat olleet avaimia menestykseen. Samalla tulenarat yhteiskunnalliset ja taloudelliset kysymykset ovat tiivistäneet poliittisia leirejä ja ajaneet kansalaiset yhä kauemmas toisistaan”.

Tohtori Kantolan teokset ovat erittäin valaisevia, etenkin tuore Aatteiden Yhdysvallat -teos. Valaisevia ja Pohjois-Amerikan ja USA:n koko historiaa läpi käyviä ovat myös Yhdysvaltain tutkimuksen emeritusprofessori ja dosentti Markku Henrikssonin kaksi teosta, joista ensimmäinen on Melkein valittu kansa: Yhdysvaltalaiset ja heidän alueelliset kulttuurinsa (Tammi, 2022). Kirjan esittelytekstin mukaan:

”Pysyvästi ajankohtaista tietoa. Monimuotoisuus on rikkaus, mutta myös monien vastakkainasettelujen ja eripuran lähde. Tietokirja kartoittaa Yhdysvaltain eri kansakuntien ja kulttuuripiirien historiaa, nykyisyyttä ja tulevaisuutta. Yhdysvaltoja on kutsuttu sulatusuuniksi, jossa eri puolilta maailmaa tulevat ihmiset sulautuvat yhdeksi ja samaksi ’roduksi’, yhdysvaltalaisiksi. Tällaista yhteensulautumista ei kuitenkaan ole koskaan tapahtunut, eikä ’yhdysvaltalaista ihmistä’ ole syntynyt. Yhdysvallat on yksi maa, mutta sen sisällä on monia erilaisia alueellisia kulttuureja. Jokaisella osavaltiollakin on omat erikoispiirteensä. Vahva ideologia ja mytologia pitävät maan kuitenkin koossa. Monista erilaisuuksistaan huolimatta yhdysvaltalaiset ovat yhdessä vallanneet Lännen, voittaneet intiaanit, nujertaneet natsit ja padonneet kommunismin. Monien mielestä Luoja on valinnut, sallimus määrännyt ja kohtalo kutsunut heidät tähän tehtävään. Markku Henriksson kuljettaa lukijan varmoin ottein läpi Yhdysvaltain kulttuurialueiden ja kansakuntien kiehtovan kirjon”.

Toinen suosittelemani professori Henrikssonin teos on Tähtilipun maa: Yhdysvaltain alueen historia (Tammi, 2021). Paksun mutta sujuvasti etenevän kirjan esittelyteksti toteaa näin:

”Yhdysvaltain historia yksissä kansissa. Kattava perusteos kertoo Yhdysvaltain alueen historian aina varhaisista intiaanikulttuureista vuoden 2020 presidentinvaaleihin asti. Mistä saapuivat Pohjois-Amerikan ensimmäiset asukkaat? Kuka järjesti Bostonin teekutsut? Miten saivat alkunsa kiitospäivä ja vappu? Entä miksi Donald Trumpista tuli Yhdysvaltain presidentti? Näihin ja lukemattomiin muihin kysymyksiin vastaa Markku Henrikssonin Tähtilipun maa”.

”Teoksen laajaan aihevalikoimaan kuuluvat niin ihmisten tulo nykyisen Yhdysvaltain alueelle, eurooppalaisten sinne suuntaamat rosvo- ja löytöretket, siirtokuntien perustaminen, Yhdysvaltain vallankumous ja valtiojärjestelmä, läntinen ekspansio, sisällissota ja sen laulut, Yhdysvaltain voimakas taloudellinen kasvu ja 1930-luvun lamakausi, kylmä sota, kansalaisoikeusliike kuin pilvenpiirtäjäarkkitehtuurikin. Kirjan painopiste on Yhdysvaltain poliittisessa historiassa, mutta se sisältää runsaasti myös kulttuurihistoriallista aineistoa sekä luonnonhistoriaa. Monipuolisesti kuvitettu teos on tarkoitettu kaikille Yhdysvalloista kiinnostuneille ja soveltuu myös erinomaisesti alan oppikirjaksi”.

Professori Henrikssonin teokset tarjoavat laajan kokonaiskatsauksen USA:n koko historiaan. Laajan kokonaiskatsauksen tarjoaa myös filosofian tohtori ja aatehistorian sekä Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti Ari Helo itse kustantamassaan teoksessa Amerikan Yhdysvaltojen historia (Ari Helo, 2022). Kirjan esittelytekstin mukaan:

”Teos kattaa länsimaiden keskeisimmän valtiomahdin historian aina siirtokuntakaudesta Yhdysvaltojen nykypäivään. Maan merkitystä talous- ja sotilasmahtina täydentää sen asema kulttuurin suurvaltana. Yhdysvaltalaisen tieteen saavutukset, kirjallisuus, kevyen musiikin rikas perinne, Hollywood-elokuvat tai vaikkapa Walt Disneyn satuhahmot tunnetaan kaikkialla maailmassa. Jo vuoden 1776 itsenäisyysjulistuksessa amerikkalaiset sitoutuivat länsimaisiin kansanvallan ja tasa-arvon periaatteisiin. Kaikki vähemmistöt saivat kuitenkin äänensä kuuluviin vain pitkällisten poliittisten taisteluiden myötä. Orjat vapautettiin vasta verisen sisällissodan jälkeen. Rotukysymyksestä, työväen oikeuksista, aborttioikeudesta ja seksuaalisten vähemmistöjen oikeuksista kiistellään yhä. Maan menneisyyttä värittävät vahvasti poliittinen väkivalta ja lukuisat sodat. Siirtokunta-ajan sotia seurasivat itsenäisyyssota, suuret intiaanisodat ja lännen valloitus, maailmansodat, Vietnamin sota sekä monet muut konfliktit ‒ aina Irakin ja Afganistanin sotiin ja Ukrainan sodan luomaan uuteen geopoliittiseen asetelmaan saakka”.

Näin dosentti Helon USA:n historiassa. Lukemisen arvoinen on myös USA:n historian tutkijoiden eli historianprofessori Antero Holmilan ja filosofian tohtori Matti Roiton kirja Rooseveltista Trumpiin: Yhdysvaltain ulkopolitiikka ja kriisit 1900-luvun alusta tähän päivään (Docendo, 2018). Kirjan esittelytekstiä:

”USA:n nousu eristäytyjästä maailmanpoliisiksi. Entä Trumpin aika? Donald Trumpin virkaanastumisen jälkeen Yhdysvaltojen arvostus on ollut laskussa ja pohdinnat Yhdysvaltain aseman romahtamisesta ovat lisääntyneet. Haastajien noususta huolimatta Yhdysvallat on edelleen johtava mahti niin taloudellisesti, sotilaallisesti, teknologisesti kuin kulttuurisestikin. Harvalla valtiolla on niin sotaisa historia kuin Yhdysvalloilla, mutta se on paria poikkeusta lukuun ottamatta säästynyt sodan hornalta. Siksi ei ole ihme, että Yhdysvalloissa syntyi jo varhain näkemys erityislaatuisesta kansakunnasta, jonka taivaallinen johdatus oli valinnut viemään muun maailman parempaan, rauhallisempaa ja vapaampaan maailmanjärjestykseen. 1900-luvusta puhutaan Yhdysvaltojen vuosisatana, koska maalla on ollut näppinsä pelissä useimmissa vuosisadan kriiseistä ja konflikteista. Näihin kuuluvat 1890-luvulla alkanut yhdysvaltalaisen imperialismin aika, maailmansodat sekä lähihistorian sodat Koreasta ja Vietnamista Persianlahdelle ja terrorisminvastaisen sodan synnyttämät konfliktit Irakissa, Afganistanissa ja Syyriassa”.

”Historiantutkijat Antero Holmila ja Matti Roitto selvittävät, miten mennyt vuosisata Yhdysvaltojen ulkopolitiikan osalta rakentui, miten se nousi suurvallaksi ja mitkä ovat olleet keskeiset linjaukset sen ulkopolitiikassa. Onko Trumpin äkkiväärältä vaikuttava politiikka sittenkään uutta vai pitkän historiallisen kehityksen muovaamaa? Käänteet ja murrokset ovat keskeinen osa Yhdysvaltojen toiminnan kuvaamisen kieltä, mutta niin ovat myös historialliset jatkuvuudet, kuten kehitysusko ja markkinatalouden rooli kansainvälisen järjestelmän kulmakivenä. Tämä kirja taustoittaa ja haastaa meitä ymmärtämään Yhdysvaltoja paremmin”.

Näin Holmilan ja Roiton teoksessa. Teologianhistoriallista valoa USA:n historiaan tarjoaa omakin teokseni eli teologian tohtori ja dosentti Juha Ahvion teos Kristuksen kuninkuus ja uuden maailman eetos: Reformoidun teologian historia Amerikassa 1600-luvulta nykypäivään (Helsingin yliopiston systemaattisen teologian laitoksen julkaisuja 20, Luther-Agricola-Seura, 2006). Kirjan esittelytekstissä todetaan muun muassa, että:

”Tyypillisessä amerikkalaisessa kalvinismin muodossa, Uuden-Englannin teologiassa, alkuperäinen reformoitu teologia muuttui teologiseksi vastakohdakseen, historiallisen kalvinismin keskeiset opinkohdat kiistäväksi arminiolaisuudeksi. Tässä teoksessa pyritään selvittämään amerikkalaisen reformoidun teologian keskeiset vaiheet ja linjaukset. Erityistä huomiota kiinnitetään Amerikan historian taitekohtiin, Amerikan aatehistorian valtavirtauksiin, amerikkalaisen filosofian historiaan sekä amerikkalaisen protestanttisen teologian yleiseen kehitykseen”.

Näin siis tässä vuonna 2006 ilmestyneessä amerikkalaisen reformoidun teologian historiaa käsittelevässä kirjassani. Omat akateemiset ja vertaisarvioidut julkaisuni englanninkielisestä väitöskirjastani alkaen ovat keskittyneet nimenomaan amerikkalaiseen tunnustukselliseen kalvinistiseen teologiaan, jolla on ollut erittäin keskeinen vaikutushistoria USA:ssa. Tästä syystä olen, nimenomaan akateemisen teologisen asiantuntijapätevyyteni näkökulmasta muodollisesti tarkasteltuna, tullut seuranneeksi USA:n historiaan, uskonnollisteologisiin ja yhteiskunnallispoliittisiin virtauksiin ja tapahtumiin liittyviä kysymyksiä.

USA:ssa uskonto, teologia ja politiikka ja muu aatteellisuus ovat olleet ja ovat toinen toisiinsa hyvin läheisesti kietoutuneina. Tästä syystä amerikkalaisen politiikan ja historian ymmärtäminen edellyttää kristillisen teologian asiantuntemusta ja amerikkalaisen teologian ja kirkollisuuden ymmärtäminen puolestaan edellyttää USA:n aatehistorian, filosofian ja politiikan asiantuntemusta. Koska akateeminen asiantuntija-alani ja akateemiset julkaisuni liittyvät juuri näihin USA-asiayhteyksiin, olen myös radio-ohjelmissani ja blogeissani mielelläni tämän itselleni läheisen aihealueen asioita käsitellyt.

Joka tapauksessa kaikki edellä esiin nostamani USA-tutkijoiden teokset ovat hyviä suomenkielisiä ja akateemisten asiantuntijoiden kirjoittamia teoksia USA:n historiasta, jotka kannattaa lukea ja joiden tarjoama peruskurssitus USA:n historiaan ja politiikkaan kannattaa sisäistää. Lämpimästi suosittelen kaikkia yhtätoista tässä jaksossa esittelemääni teosta.

Hyvän ja asiallisen katsauksen siihen, millaiset panokset ovat pelissä nyt kohta käytävissä USA:n presidentinvaaleissa, tarjoaa Scott McConnellin 15.10.2024 päivätty artikkeli ”What’s at Stake in 2024”, ingressinään ”The election will have global consequences, and not just for foreign policy”, The American Conservative -julkaisussa. Tämäkin analyysi kannattaa lukea ajatuksella.