Rony Smolar – Israel-uutisviikko 14.10.2024

Radio Patmoksen Israel-uutisviikko, joka tapahtumarikkaana sekä kireän jännittyneessä ilmapiirissä jatkui Israelin odotettuna vastahyökkäyksenä Iranin massiiviselle ohjusiskulle.

Syynä vastahyökkäyksen viiveeseen on sen koordinointi Yhdysvaltojen kanssa, koska amerikkalaiset varovat tulla vedetyksi mukaan liittolaisensa mahdollisesti koko Lähi-itään laajenevaan sotaan. Pääministeri Benjamin Netanjahu keskusteli viime viikolla presidentti Joe Bidenin kanssa nyt ensimmäisen kerran lähes seitsemään viikkoon, kun yleisessä tiedossa on ollut, etteivät miesten välit ole olleet kovin hyvät. Valkoinen talo kuvasi keskustelua kuitenkin ”hyödylliseksi” ja sitä tarpeen mukaan jatkettaisiin.

Runsaan puolen tunnin puhelun aikana keskusteltiin Israelin hyökkäyssuunnitelmista, vaikka tiedossa oli, että Biden edellytti vain rajattua iskua Iranin sotilastukikohtiin kuten ohjusasemiin sekä tiedustelun viestintäverkkoon eikä maan tärkeään öljyteollisuuden laitoksiin. Sen lisäksi Yhdysvallat oli jo aiemmin rajannut Iranin ydinlaitokset iskun ulkopuolelle, vaikka juuri niihin Israel haluaa oman turvallisuutensa säilyttämiseksi ehdottomasti iskeä.

Yhdysvallat on muutenkin pyrkinyt pidättelemään Israelin oikeutta kostaa Iranin toissaviikkoisen, lähes kahdensadan ohjuksen iskun painottamalla, ettei Israel kärsinyt siinä lainkaan ihmisuhreja, vaan ainoastaan rakennuksiin oli tullut sirpaleosumia alasammutuista ohjuksista. Mutta Netanjahu ei aina ole kuunnellut liittolaisensa mielipidettä.

Israelin johdossa vallitsee yhteisymmärrys, että tulevan vastaiskun tulisi olla merkittävästi laajempi ja voimakkaampi kuin se hyvin rajattu, minkä Israel viime huhtikuussa Iranin edellisen ohjushyökkäyksen jälkeen teki. Puolustusministeri Joav Gallant totesi tulevan iskun olevan ”tappavan tarkka ja yllättävä, mistä tulokset näkyisivät ja tuntuisivat vasta viiveellä”.

Tuo oli ilmeisesti hämäämiseksi tarkoitettu arvoituksellinen viesti Iranin johdolle, joka joutuu ottamaan iskun lähes yksin vastaan, kun sen lähimmät liittolaiset, kuten Gazassa Hamas ja Libanonissa Hizbollah ovat viime aikoina menettäneet johtoaan sekä iskuvoimaansa. Sen lisäksi Israel on kahdesti kostanut huthi-kapinallisten ampumat ohjushyökkäykset tuhoamalla Jemenin öljy- ja satamalaitoksia. Siitä huolimatta Iranin tiedetään kannustavan liittolaisiaan jatkamaan iskuja Israeliin.

Gallantin viesti on saanut Israelin vastaiskua odottavan Iranin kuitenkin sen verran hermoilemaan, että Lähi-idän lehdistössä on uutisoitu maan vallankumousarmeijan Kuds-eliittijoukkojen komentajan Esmail Qaanin kadonneen julkisuudesta ja joutuneen sydänkohtauksen saaneena kuulusteltavaksi epäiltynä arkaluontoisten tietojen vuotamisesta Israelille. Nimittäin epäilyt heräsivät pian sen jälkeen, kun hän ihmeen kaupalla oli selviytynyt tuhoisasta pommi-iskusta, joka Libanonin pääkaupungissa Beirutissa viime kuussa surmasi Hizbollahin johtajan Hassan Nasrallahin. Sen jälkeen Hizbollah on lyhyessä ajassa menettänyt johtajiaan, mikä on tuottanut päänsärkyä järjestön tukijalle Iranille.

Siksi Hizbollahilta on viime päivinä kuulunut vihjailua tulitauosta, mihin Yhdysvallat yhdessä joidenkin arabivaltioiden kanssa on vakavasti tarttunut. Israel on saanut siitä tiedon, mutta epäsuorasti vastannut, että raketti-  ja ohjustulen tulee ehdottomasti loppua ja että Hizbollahin tulee noudattaa YK:n päätöslauselmaa ja vetäytyä Etelä-Libanonia halkovan Litanijoen pohjoispuolelle. Sen lisäksi Hizbollahin tulee sallia YK:n Unifil-rauhanturvajoukkojen toteuttaa niille annettua tehtävää raja-alueen valvomiseksi ja puhdistamiseksi muista kuin Libanonin armeijan joukoista. Viimeisenä Israelin ehtona esitettiin viikonlopulla vaatimus, että Iran vaikuttaisi suojattinsa Hamasin pitämien israelilaisten panttivankien vapauttamiseen, mikä todennäköisesti lopettaisi sodan Gazassa.

Israelin edustaja painotti maansa olevan nyt siinä asemassa, että se sanelee tulitauolle ehdot.

Libanonin eteläosista alkanut sota on vaihe vaiheelta edennyt kohden pääkaupungin Beirutin keskustaa, mistä Hizbollahin asemiehet ovat hallitsemastaan kaupungin eteläosasta hakeneet turvaa Israelin iskuilta. Mutta jo nyt on havaittavissa, kuinka Israelin kohdistamat ilmaiskut Hizbollahia ja sen johtoa vastaan ovat viime päivinä aiheuttaneet tuhoa myös Beirutin keskustakortteleissa. Se on nostattanut kritiikkiä niin Israelia mutta myös sen vihollista Irania kohtaan, joka ei ainakaan toistaiseksi ole halunnut estää suojattinsa Hizbollahia jatkamaa vastarintaa.

Mutta ei myöskään Yhdysvallat ole suostunut keskeyttämään israelilaisjoukkojen operaatiota Libanonissa, sillä Hizbollah nähdään Lähi-idässä Hamasia huomattavasti suurempana alueellisena uhkana. Yhdysvallat haluaa siten palauttaa koko Libanon sen vaaleissa valitsemien johdettavaksi, mihin Bidenin hallinto toivoo tukea myös alueen muilta mailta. Koska Hizbollah on sekoittanut myös Libanonin perustuslakiin ankkuroitua vallanjakoa maan kristittyjen, muslimien ja druusien välillä, iranilaismielisten valta halutaan jatkossa ajaa ahtaalle. Tosin Egypti ja Qatar ovat varoittaneet amerikkalaistavoitteen olevan epärealistisen ja ajavan Libanonin ennen pitkää uuteen sisällissotaan.

Mutta Iranin lonkeroita löytyy edelleen Libanonin eteläosissa, missä israelilaisjoukot ovat löytäneet kodeista, kouluista, moskeijoista ja oliivilehdoista suuria määriä aseita käytettäviksi Israelia vastaan. Israel on sotasaaliina tuonut nyt niitä näytille, mikä määrältään ja laadultaan on hämmästyttänyt jopa Israelin asevoimien edustajia.

Iranin lonkerot näyttävät ulottuvan myös syvälle Israelin puolelle, kun ne avokätistä korvausta vastaan houkuttelevat israelilaisia sabotaasitekoihin maan sisällä. Yksi paljastuneista sabotaasikohteista oli Tel Avivin kaupunkikuvaa hallitsevaan Azrielin korkeaan kauppa- ja liikekeskukseen suunniteltu suuri autopommi-isku. Tällainen viiden henkilön sabotaasitekoihin valmis rengas paljastui juuri viime viikolla.

Pitkä sota on herättänyt myös eräässä Israelin reservin joukko-osastossa kapinahenkeä, mistä vasemmistolainen israelilaislehti viime viikolla raportoi. Uutisen mukaan 130 israelilaissotilasta oli uhannut taistelulakolla, mikä kirjeitse osoitettiin maan hallitukselle sekä asevoimien johdolle. Sotilaiden mukaan sodan jatkaminen Gazan kaistalla vaikeuttaa israelilaisten panttivankien pelastamista ja siten vaarantaa heidän henkensä. Kapinointi on laajalti tuomittu sodan kestäessä eivätkä sotilaat näytä saaneen myötätuntoa edes vankien omaisilta.

Hizbollah ampuu edelleen satoja raketteja ja lennokkeja syvemmälle Israeliin, missä ne aiheuttavat tuhoa ja henkilövahinkoja, kuten viime yönä, jolloin ilmapuolustuksen välttänyt lennokki osui tukikohdan ruokalarakennukseen surmaten neljä sotilasta ja haavoittaen useita kymmeniä. Sen lisäksi jopa seitsemänkymmentä koulua on kymmenien kilometrien päässä rajasta joutunut keskeyttämään toimintansa, kun suojautumaan opetetut lapset ovat siirtyneet etelämmäksi. Evakossa elävässä väestössä elää kuitenkin toive palata lähiviikkoina katsastamaan tuhoutuneita asumuksiaan.

Mutta Libanonin ja Iranin rintaman rauhoittaminen on vielä usean esteen takana, kun puolustusministeri Gallantia on odotettu Yhdysvaltoihin tapaamaan virkaveljeään Lloyd Austinia sekä Yhdysvaltain pääesikunnan johtoa liittyen suunnittelun vastahyökkäyksen yksityiskohtiin. Galantin matka on odottanut hallituskabinetin päätöstä, mutta torstaina kokoontunut kabinetti ei kuitenkaan kyennyt tekemään asiasta päätöstä, mikä viittaisi yhä avoimena olevaan hyökkäysstrategian kokonaissuunnitteluun.

Nimittäin Israelin lehdistössä on spekuloitu mahdollisuudella, että Iran saattaisi vielä lähettää Hizbollahin avuksi maajoukkoja, mitä se pitkään on valmistellut perustamalla Libanoniin ja sen naapuriin Syyriaan tukikohtia sekä toimittamalla sinne aseistusta. Israelin sotilastiedustelu on kuitenkin havainnut tämän ja ilmavoimat ovat lähes joka viikko käyney niitä tuhoamassa.

Yhdysvallat haluaa kuitenkin olla kuvassa mukana, sillä Lähi-idässä olevat amerikkalaisjoukot ja niiden tukikohdat saattaisivat joutua Iranin tukemien terrorijoukkojen iskujen kohteiksi. Amerikkalaiset ovat jo muutenkin olleet pitkään näkyvästi läsnä, kun ovat turvaamassa mm. kansainvälistä kauppamerenkulkua Suezin kanavaan johtavalla Punaisella merellä ja sen tuntumassa, missä Iranin tukemat huthit ovat vaaraksi kaikelle merenkululle, erityisesti Israelin rahtiliikenteelle.

Yhdysvallat on halunnut pitää myös läntiset liittolaisensa ajan tasalla siltä varalta, että konflikti Lähi-idässä laajenisi vakavammaksi sodaksi öljylähteiden äärellä, millä öljykriisin muodossa olisi vakavia vaikutuksia jopa maailmantalouteen. Siihen liittyen huomio kiinnittyi presidentti Putinin viikonvaihteessa tapahtuneeseen vierailuun Keski-Aasian Turkmenistaniin, missä hän tapasi iranilaisen virkaveljensä ja puhui uudesta maailmanjärjestyksestä. Venäjän ja Iranin suhteiden tiedetään nopeasti lähentyneen, kun Iranin kerrotaan toimittavan lennokkeja sekä ohjuksia Ukrainassa sotiville venäläisjoukoille.

Pääministeri Netanjahu ehti viikolla todeta maapallolla tällä hetkellä löytyvän vain yksi asevoima, Israel, joka on valmis sotimaan Irania vastaan ja ”kuitenkin me taistelemme koko vapaan maailman puolesta, ja jos me emme sitä tekisi, niin kuolemme”, hän totesi viikolla kansainvälisen yleisön edessä Jerusalemissa.

Siksi Israel on syvästi pettynyt Ranskaan ja sen presidenttiin Emmanuel Macroniin, joka on määrännyt Israelille asevientikiellon, kun taas liittokansleri Olaf Scholzia ja Saksaa on kiitelty asetoimitusten jatkamisesta.

Mutta jännityksen ja yhteenottojen yhä jatkuessa Gazassa ja Libanonissa Israelissa hiljennyttiin viikko sitten muistelemaan viime lokakuun 7. päivänä Hamasin verilöylyn viattomia uhreja. Olihan tuo päivä verisin juutalaisia kohdannut väkivaltaisku sitten toisen maailmansodan, jolloin yleistyi sanonta, ettei koskaan enää! Mutta se päivä muuttuikin viime lokakuun 7:ksi.

Moni israelilainen on näinä aikoina pohdiskellut voisiko kelloa siirtää taaksepäin, sillä niin traumaattisena kokemuksena tuota Hamasin hyökkäystä on pidetty. Jopa Israelin lehdistössä on ollut syvällisiä pohdintoja, kuten; mitä tuo tapatuma on israelilaisille opettanut, mitä he ovat vuoden aikana oppineet niin itsestään kuin suhteestaan Kaikkivaltiaaseen sekä mikä tulisi tämän kokemuksen jälkeen olemaan israelilaisten paikka ihmiskunnan historiassa. Syvällisesti pohdittiin myös israelilaisten suhdetta heitä ympäröivään maailmaan.

Tilinteon aika oli muutenkin käsillä, sillä juutalainen maailma hiljentyi lauantaina vuorokaudeksi viettämään vuoden suurinta juhlapyhää, sovitus- ja paastopäivää Jom Kippuria, jolloin synagogat täyttyivät katuvista sekä Korkeimmalta apua ja johdatusta pyytävistä. Pyhäpäivä sai sotatilanteessa jo vuoden eläneet israelilaiset muutenkin herkistymään, kun rintamilla edelleen kaatuu nuoria miehiä ja kun Israelin sisällä kiihtynyt terrorismi, jopa maan oman arabi- ja beduiiniväestön suorittamana, niittää kuolemaa ja tuskaa.

Mutta sotatoimet jatkuvat edelleen Gazassa, tosin vähemmällä kiivaudella, mikä on saanut alueen tunneliverkoston bunkkerissaan piilottelevan Hamasin johtajan Yihye Sinwarin osoittamaan joitakin elonmerkkejä. Niitä ovat tulitaukoneuvotteluja johtavalle Qatarille vasta välitetty viesti, minkä mukaan Hamas ei ole aikeissa vapauttaa hallussaan pitämiään israelilaisia vankeja, joiden läheisyyteen hänen on kerrottu Israelin hyökkäyksen varalta sekä omaksi turvakseen asettuneen.

Näissä odottavissa tunnelmissa kulunut uutisviikko siirtyi seuraamaan nyt alkaneen viikon uutistapahtumia.

RONY SMOLAR