Viikonlopun kansainväliset uutispoiminnat 12.10.2024

Turkki pidätti 200 ihmiskauppaa harjoittavaa henkilöä kuukaudessa

(Lähde: Rudaw News 08.10.2024)

Turkin sisäministeriö ilmoitti tiistaina, että se on pidättänyt viimeisen kuukauden aikana 200 henkilöä ihmiskauppasyytösten vuoksi ja ottanut kiinni yli 4000 ”laitonta” siirtolaista. Turkin sisäministeri Ali Yerlikaya sanoi, että Turkin turvallisuusjoukot ottivat haltuunsa 107 ajoneuvoa, joita käytettiin ihmiskaupassa ja maahanmuuttajien salakuljetuksessa.

Turkki on suosittu kohde Lähi-idästä ja useista Keski- ja Etelä-Aasian maista tulevien siirtolaisten keskuudessa, jotka haluavat muuttaa sinne tai käyttää sitä kauttakulkukohteena päästäkseen Eurooppaan.

Turkissa asuu tällä hetkellä noin 3,2 miljoonaa sotaa paennutta syyrialaista pakolaista, joille on myönnetty tilapäisen suojelun asema. Turkki on myös Lähi-idästä ja Keski-Aasiasta tulevien siirtolaisten ja pakolaisten kriisipesäke. Maassa arvioidaan olevan lähes 300 000 turvapaikanhakijaa, joista suurin osa oli kotoisin Irakista, Afganistanista, Iranista ja Ukrainasta.

Vuonna 2016 Turkki ja EU allekirjoittivat monen miljardin euron sopimuksen Eurooppaan suuntautuvan muuttoaallon hillitsemiseksi. Sopimuksen mukaan Ankara suostui estämään ihmisiä matkustamasta laittomasti Eurooppaan ja ottamaan vastaan EU:n hylkäämät turvapaikanhakijat.

Skotlannin saarella ei haluta kauppoja auki sunnuntaisin

(Lähde: Christian Today 08.10.2024)

Yli 1 300 ihmistä allekirjoitti vetoomuksen, jotta kauppa pysyisi suljettuna sunnuntaina. Ulko-Hebrideillä sijaitsevalla saarella asuu noin 20 000 ihmistä, ja Skotlannissa on edelleen tavallista, että kaupat ja yritykset ovat sunnuntaisin kiinni.

Saaren asukas Alasdair Macleod käynnisti vetoomuksen kuusi päivää sitten. Hän sanoi, että jos Tesco on auki seitsemän päivää viikossa saaren pääkaupungissa Stornowayssa, muiden kauppojen on pakko seurata perässä.

”Tesco on ja on ollut erittäin arvostettu ja kunnioitettu paikallinen työnantaja, joka on aina kunnioittanut paikallista sunnuntailevon perinnettä”, vetoomuksessa sanotaan.

Vetoomuksessa puhutaan sunnuntain lepopäivän arvosta työntekijöille ja perheille, ja siinä sanotaan, että allekirjoittamalla sen ”puolustamme Kristuksen kunniaa, kristillistä perinnettämme, yhteisöllisyyttämme ja oikeuttamme olla erilainen”.  ”Monilla meistä on rakkaita muistoja saaristosunnuntaista taattuna lepopäivänä, rentoutumispäivänä, jolloin ei ole töitä – kallisarvoinen päivä perheaikaa ja jumalanpalvelusta varten. Tämä yksinkertainen mutta syvällinen päivä on kuitenkin vaarassa, koska kulttuuriimme on hiipinyt käsite seitsemän päivän kaupankäynti”, vetoomuksessa sanotaan. Ulko-Hebridit äänestetään joka vuosi Britannian onnellisimmaksi asuinpaikaksi.

Keitä ovat Libanonin kristityt?

(Lähde: Catholic News Agency 08.10.2024)

Lähi-idän tilanteen kiristyminen on nostanut Libanonin otsikoihin. Israel on pommittanut maassa vaikuttavaa šiiamuslimien äärijärjestöä Hizbollahia ja aloittanut sitä vastaan maaoperaation. Libanon on kuitenkin moniuskontoinen ja -kulttuurinen valtio, jonka asukkaista kolmannes on kristittyjä: osuus on Lähi-idän suurin. Tosin on huomattava, että maan vajaasta 6 miljoonasta asukkaasta 1,5 miljoonan arvioidaan olevan Syyriasta ja muualta tulleita pakolaisia, jotka ovat pääosin muslimeita

Libanonin presidentti on aina maroniittikristitty ja parlamenttipaikat on jaettu tasan muslimien ja kristittyjen kesken. Libanonin monista kristityistä kirkkokunnista suurin ovat maroniittikristityt, jotka noudattavat itäisen kristikunnan jumalanpalvelusjärjestystä, mutta ovat olleet ehtoollisyhteydessä roomalaiskatolisen kirkon kanssa 1500-luvun loppupuolelta lähtien. Kirkko on saanut nimensä 400-luvulla eläneeltä erakkomunkilta, Pyhältä Maronilta.

Yli puolet Libanonin kristityistä on maroniitteja. Pienempiä kristittyjen ryhmiä ovat mm. kreikkalaisortodoksit, kreikkalaiskatoliset, armenialaisortodoksit, armenialaiskatoliset, syyrialaisortodoksit, syyrialaiskatoliset ja protestantit.

1900-luvulla monet Libanonin kristityt ovat muuttaneet maasta. Vuoden 2020 Beirutin satamaräjähdyksessä vaurioitui erityisesti kristittyjen asuttamia kaupunginosia. Israelin pommittaessa Hizbollahin kohteita kristittyjenkään kylät ja asuinalueet eivät ole jääneet vaurioitta, vaikka ne ovatkin vain harvoin pommituksen kohteena.

Yhdysvaltain uskonnonvapauskomission mukaan Intian kristittyjen kohtaama uhka on pahentunut

(Lähde: Catholic News Agency 08.10.2024)

Yhdysvaltain kansainvälisen uskonnonvapauskomission (engl. United States Comission on Internal Religious Freedom, USCIRF) mukaan Intian kristityt kohtaavat yhä enenevissä määrin uhkaa, syrjintää ja vihamielisyyttä. Komissio on suosittanut Yhdysvaltain hallintoa siirtämään Intian uskonnonvapautta rajoittavien maiden listalla ”erityistä huolta tuottavaksi maaksi”, mikä on suututtanut Intian hindunationalistista hallintoa, joka on syyttänyt komission suositusta ”poliittiseksi”.

Kuluvan vuoden aikana Intiassa on dokumentoitu ainakin 160 väkivaltaista, uskonnollisesti motivoitunutta hyökkäystä kristittyjä kohtaan. Monissa Intian osavaltioissa hallitseva hindunationalistinen BJP-puolue on myös ajanut rajoituksia vähemmistöuskontojen harjoittamiseen ja vaikkapa lähetystyöhön loukaten näin YK:n ihmisoikeusjulistuksen uskonnonvapautta käsittelevää artiklaa.

Hindunationalistiset väkijoukot ovat vahingoittaneet etenkin kristillisiä kouluja ja pyhäkköjä, lisäksi laeilla on rajoitettu vaikkapa kristillisten tunnusten käyttöä, sairaiden puolesta rukoilemista ja lähetystyötä. Paikoin kristityiltä on estetty myös paikallisyhteisön juomaveden saanti.

Kristityt eivät ole ainoa uskonnollinen vähemmistö, joka on joutunut kärsimään hindunationalistisen BJP:n hallinnosta: myös Intian muslimiyhteisöt kärsivät maan heikentyneestä uskonnonvapaustilanteesta.

Uskonnollisten amerikkalaisten äänestysaktiivisuus voi jäädä tavallista matalammaksiuuuuuuuuu

(Lähde: The Jerusalem Post 09.10.2024)

Arizona Christian Universityn tutkimuksen mukaan Yhdysvaltain presidentinvaalissa uskonnollisiksi identifioituvien äänestäjien äänestysaktiivisuus saattaa jäädä matalaksi. Tutkimuksen mukaan yli 100 miljoonaa uskonnolliseksi itsensä määrittelevää äänestäjää saattaa jättää äänestämättä. Uskonnollisiin äänestäjiin laskettiin tutkimuksessa kaikki uskontoperinteet: kristityt, muslimit, juutalaiset, mormonit ja muut. Tähän ryhmään kuuluu amerikkalaisista hieman alle 80 %, kuitenkin itsensä uskonnollisiksi määrittävistä äänestäjistä vain 51 % ilmoitti äänestävänsä varmasti.

Suurimpia syitä olla äänestämättä olivat tutkimuksen mukaan se, ettei politiikkaa koettu kiinnostavana, ettei kummastakaan pääehdokkaasta pidetty ja uskomus, ettei omalla äänellä ole merkitystä.

Osa seurakunnista on aktiivisia kannustaessaan äänestämään: etenkin afroamerikkalaisista seurakunnista yli puolet rekisteröi äänestäjiä ja jakoi äänestäjän oppaita. Saarnaajat kuitenkin vain hyvin harvoin puuttuivat politiikkaan saarnoissaan.

Uskonnollisten äänestäjien epäaktiivisuus saattaa vaikuttaa presidentinvaalin lopputulokseen. Perinteisesti uskonnollisesti aktiivisemmat kristityt ovat kannattaneet useammin republikaaneja, mutta esimerkiksi muslimit ja juutalaiset useammin demokraatteja.

Yhdysvaltain juutalaisäänestäjien enemmistö tukee mielipidetiedustelujen mukaan Harrisia

(Lähde: The Jerusalem Post 09.10.2024)

Amerikkalaisen demokraatteja lähellä olevan juutalaisjärjestön mukaan ns. vaa’ankieliosavaltioiden juutalaisäänestäjistä 71 % tukisi Kamala Harrisia Yhdysvaltain seuraavaksi presidentiksi. Yhdysvalloissa osavaltion voittaja saa tavallisesti kaikki osavaltion valitsijamiehet ja monissa osavaltioissa toinen valtapuolueista on niin vahva, että käytännössä niiden äänestyskäyttäytyminen tiedetään jo etukäteen.

Vaa’ankieliosavaltiot ovat osavaltioita, joissa kilpailu on tasaisin. Näitä ovat Pensylvania, Michigan, Wisconsin, Arizona, Georgia, Pohjois-Carolina ja Nevada.

Jewish Republicans -järjestön mukaan taas vaa’ankieliosavaltioiden juutalaisäänestäjät ennustaisivat tasaisemmin: Harrisia äänestäisi 52 ja Trumpia 41 %. Perinteisesti juutalaisäänestäjät ovat suosineet demokraattien ehdokkaita ja onkin mahdollista, että republikaanien kannatus juutalaisäänestäjien keskuudessa nousee historiallisen korkeaksi.

Mielipidetiedusteluiden perusteella ulkopoliittiset kysymykset esim. Israelin tukemisesta eivät nouse juutalaisille amerikkalaisäänestäjille erityisen tärkeiksi: tärkeämmiksi kysymyksiksi nousivat esim. demokratian tulevaisuus, aborttikysymys ja talous. Lähi-idän tilanteen on arveltu voivan vaikuttaa vaaleihin: Trump on julistanut tukevansa Israelia, kun taas varapresidentti Harris on ottanut hieman etäisyyttä presidentti Bidenin hallinnon Israelia tukevaan linjaan, joskin myös Harris on korostanut Yhdysvaltain ja Israelin liittolaisuutta.