Rony Smolar – Israel-uutisviikko 7.10.2024

Israel-uutisviikkoa hallitsi Iranin ohjusisku viime tiistai-iltana Israeliin sekä Israelin aloittama laajamittainen maa- ja ilmahyökkäys äärijärjestö Hizbollahin kohteisiin Libanonissa. Tätä uutisraporttia kootessani myös Israelilta odotettu vastahyökkäys Iraniin roikkui ilmassa.

Vihollisuuksien viime viikkoinen kehitys oli Lähi-idässä kulkemassa kohti laajempaa yhteenottoa, kun Iran laukaisi 180 ballistista ohjusta Israeliin, mikä mittaluokaltaan oli aikamme sodankäynnin suurimpia sekä vakavimpia, sillä se oli tarkoitettu aiheuttamaan Israelille mahdollisimman laajaa tuhoa sekä suuren määrän uhreja. Tässä Iran otti tietoisen riskin, sillä onnistuessaan ohjukset olisivat puolen tonnin räjähdekuormillaan saaneet vastaansa laajan Israelia, ja jopa maapallon yleistä järjestystä ja turvallisuutta puolustavan rintaman, mikä vuorostaan olisi ollut Iranille tuhoisa.

Ohjuksista kuitenkin vain muutama onnistui läpäisemään Israelin tehokkaan ilmatorjunnan, joka toimi yhdessä liittolaisensa Yhdysvaltojen kanssa. Samalla se oli hyvä osoitus tositilanteessa toimivasta Israelin kehittämästä ”Daavidin lingoksi” nimetystä huippuluokan torjuntajärjestelmästä, mistä Suomi viime vuonna teki hankintasopimuksen.

Nyt jälkeenpäin on kysytty, oliko Iran todella laskenut Israelin torjuntakyvyn tehokkuuteen, vai oliko hyökkäys Iranilta kaiken peliin laitettu ”itsemurhaisku”, millä se halusi ajaa tilanteen maiden väliseksi sodaksi. Siinä tilanteessa jopa molempien maiden salainen ydinasekapasiteetti olisi tullut päivänvaloon.

Vuorokauden viiveellä Israel myönsi useiden siviilirakennusten vaurioituneen torjuntaohjusten ja niiden pudottamien iranilaisohjusten kappaleista. Mm Tel Avivin alueella noin sata asuntoa kärsi vahinkoja, osa huomattavia vaurioita. Myös Tel Avivin pohjoispuolella sijaitsevan Israelin tiedustelupalvelun Mossadin päämajan sekä kolmen lentotukikohdan uskotaan olleen iskun kohteina, sillä ainakin kahdessa tukikohdassa rakennukset kärsivät vaurioita.

Henkilövahingoilta kuitenkin vältyttiin mutta ohjusiskun juuri alettua kaksi palestiinalaisterroristia surmasi ampumalla seitsemän siviiliä Tel Avivin eteläosassa. Tämä poikkeuksellisen vakava terrori-isku jäi kuitenkin ohjushyökkäyksestä syntyneiden uutisotsikoiden varjoon. Ohjusiskun ainoa kuolonuhri oli Jordanjoen länsirannalla palestiinalaismies, johon osui pudotetun ohjuksen sirpale.

Pian ohjusiskun jälkeen Iranin vallankumouskaarti väitti 90 prosenttia sen laukaisemista ohjuksista osuneen maaliinsa. Väitettä pidettiin kuitenkin selvänä propagandana ja täysin liioiteltuna. Mutta Iran piti ohjushyökkäystään oikeutettuna kostoiskuna, kun Israel oli vähän aiemmin surmannut sen liittolaisten johtajia, kuten Hizbollahin Hassan Nasrallahin ja järjestön muuta johtoa sekä Hamasin johtajan Ismail Haniyehin, tämän vieläpä hyvin vartioidussa Iranin pääkaupungissa Teheranissa.

Perjantain rukoustilaisuudessa Teheranissa puhunut Iranin korkein johtaja, Ajatollah Ali Khamenei totesi ohjushyökkäyksen olleen vähimmäisrangaistus sekä laillinen Israelin suorittamille ”rikoksille”. Näky rukoustilaisuudessa oli poikkeuksellinen, kun 85-vuotias Khamenei osallistui nyt ensimmäisen kerran lähes viiteen vuoteen tähän seremoniaan ja vieläpä uhmakkaasti kivääri kädessään.

Juutalaisen uuden vuoden kynnyksellä suoraan iranilaisille osoittamassaan televisiopuheessa pääministeri Benjamin Netanjahu vakuutti viime viikolla, ettei sodan kohteena ole Iranin kansa, vaan sotaa käydään maan korruptoitunutta ja fanaattista johtoa vastaan. Samalla hän muistutti israelilaisten ja persialaisten rikkaasta kulttuurista sekä aiemmista hyvistä suhteista, joiden palauttaminen olisi mahdollista.

Kuten edellä totesin, Iran otti ohjusiskullaan suuren riskin, mihin Israel ei jättäisi vastaamatta, jolloin vaara laajemmasta yhteenotosta Lähi-idässä todennäköisesti kasvaisi. Sen lisäksi Yhdysvallat ilmoitti seisovansa Israelin tukena siitä huolimatta, että sen Lähi-idässä olevat joukot ja tukikohdat voisivat joutua Iranin ja sen liittolaisten iskujen kohteiksi.

Koska Iran sijaitsee lähes parin tuhannen kilometrin päässä Israelista, on se pääasiassa alueellisten liittolaistensa välityksellä käynyt sotaa Israelia vastaan. Mutta viime viikon ohjushyökkäys Israeliin oli puolen vuoden sisällä Iranilta jo toinen, mikä osoittaa Iranin olevan valmis haastamaan Israelin vahvat asevoimat.

Pelätty suursodan vaara keräsikin viikonvaihteessa sodan tummia pilviä Lähi-idän ylle, kun tunnelmaan vaikutti erityisesti tämä päivä, lokakuun 7., jolloin on kulunut tasan vuosi Gazassa sodan sytyttäneestä terroristijärjestön Hamasin verilöylystä Israelin eteläisiin rajataajamiin. Isku, jonka uhrimäärä oli yli 1200 viatonta; naisia, lapsia, vanhuksia ja sairaita, aloitti sodan, jota Gazassa yhä käydään.

Israelissa on sodan vuosipäivänä annettu julkisuuteen numerotietoa, minkä mukaan sodassa surmattuja ja kaatuneita uhreja on tällä hetkellä yli 1600, joista puolet on siviilejä, ja haavoittuneita on yli 50.000, minkä lisäksi Gazaan siepatusta 255:tä panttivangista 101 on yhä Hamasin käsissä. Vankien kohtalosta ei vuoden aikana ole juurikaan saatu tietoa, sillä Hamas on estänyt Kansainvälisen Punaisen Ristin vierailut tiloihinsa, joita muutamat kymmenet vapautetut ovat kuvanneet kurjiksi ja synkiksi.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt Gazan sodan ensimmäistä muistopäivää eilen edeltänyt 51 vuotta sitten syttynyt nk. Jom Kippurin sodan vuosipäivä, joka lokakuun 7. päivän lailla alkoi juutalaisena pyhäpäivänä, tuolloin suurena sovituspäivänä. Myös tuo Egyptin ja Syyrian aloittama lyhyt mutta verinen sota yllätti valmistautumattoman Israelin, mikä tuli kalliiksi maan ylimmälle johdolle, mutta hinnan maksoi hengellään lähes 3000 miestä ja naista.

Sodan nyt levittyä Gazasta Libanoniin Israelissa järjestetään korotetun valmiuden sekä rajatun yleisömäärän vallitessa tänään vuosipäivänä vain pienimuotoisia suru- ja muistotilaisuuksia, kun pelkona on myös, että ne saattaisivat muuttua poliittisiksi mielenilmaisuiksi. Nimittäin arvostelun kohteiksi ovat joutuneet sodan huono johtaminen ja strategian puuttuminen sekä panttivankien kohtalolla käytävä poliittinen taktikointi.

Ensimmäiset muistotilaisuudet alkoivat tänä aamuna kello 6.29 eli tarkalleen hetkellä, jolloin Hamasin hyökkäys viime lokakuussa alkoi.  Mm presidentti Isaac Herzog osallistui tällaiseen tilaisuuteen. Mutta muistopäivän pelätään houkuttelevan myös terrori-iskuja niin Israelissa kuin israelilaisiin kohteisiin ulkomailla.

Eilen avattiin myös Gazasta tuodun sotasaaliin viikon kestävä näyttely, mikä käsittää yli 70.000 erilaista viholliselta otettua esinettä; kuorma-autoista traktoreihin, moottoripyöristä kuormaajiin sekä uniformuista erilaisiin aseisiin ja viestintävälineisiin sekä tiedusteluraportteihin. Erityisesti ulkomaiden diplomaatit ja lehdistö sekä kansainväliset tutkimuslaitokset ovat saaneet kutsun näyttelyyn.

Tätä vuosipäivää tai sen läheisyyttä on Israelissa pidetty oikeutettuna ajankohtana kostaa Iranin ohjushyökkäys, minkä lisäksi juuri Iranin Gazassa toimivan liittolaisen raakalaismainen hyökkäys Israeliin oli alkusyynä nyt käynnissä oleville alueen laajemmille sotatoimille.

Niiden alettua Etelä-Libanonin puolella toimivat Hizbollahin joukot liittyivät Hamasin tukena sotaan tulittamalla ohjuksin, raketein ja lennokein rajan tuntumassa olevaa Israelin siviiliasutusta. Tulituksen kiihdyttyä Hassan Nasrallahin surman seurauksena asevoimien komentaja kenraali Herzi Halevy määräsi pohjoisrajalle kootut maajoukot liikkeelle.

Tarkoituksena oli aluksi tehdä rajattuja ja kohdennettuja iskuja ja puhdistaa niillä Hizbollahin asemat sekä tuhota löytyneet maanalaiset asevarastot. Aseistusta onkin löytynyt jopa alueen siviilien kodeista sekä moskeijoista, mikä noudattaa Hamasin Gazassa käyttämää ja todennäköisesti Iranin ohjeistamaa strategiaa, mikä saa Israelin näyttämään iskevän siviilikohteisiin.

Myös Irakissa toimivat iranilaismieliset joukot ovat liittyneet Hizbollahin iskuihin, jotka muutama päivä sitten surmasivat kaksi israelilaissotilasta tukikohtaansa.

Israel on muutamassa päivässä kärsinyt myös Libanonin puolella huomattavia miestappioita siitä huolimatta, että Hizbollah on menettänyt johtajiaan ja ilmeisesti myös komentoyhteyksiään. Mm eilen haudattiin kymmenen kaatunutta sotilasta. Tappiot olivat pelättävissä, kun pieni vuoristoinen ja vaikeakulkuinen alue muodostuu useista kymmenistä Hizbollahia tukevista kylistä sekä väestön laajasta kannatuksesta. Siksi Israel on yhä enemmän tukeutunut ilmapommituksiin, joita jalkaväen iskut ovat sitten seuranneet.

Joukot ovat viime päivinä edenneet Libanonin eteläosaa halkovan Litani-joen muodostamalle raja-alueelle ja viimeisempien tietojen mukaan myös sen pohjoispuolelle, mistä siviiliväestö on paennut pohjoisemmaksi, myös pääkaupunkiin Beirutiin. Mutta myös siellä Hizbollahin alueena tunnettu kaupungin eteläosa on joutunut Israelin ilmahyökkäysten kohteeksi, mikä on saanut pääkaupungin muistuttamaan aiempina vuosikymmeninä käytyjä tuhoisia yhteenottoja.

Vaikkei Gazassa ole onnistuttu aikaansaamaan tulitaukoa, Israelin Libanon-operaatio on toistaiseksi ollut menestys pääministeri Benjamin Netanjahulle, jonka suosio parlamentissa on kasvanut. Siten hallituskoalitio saisi vaaleissa 120-paikkaiseen parlamenttiin niukan 61 paikan enemmistön.  Siihen on vaikuttanut myös keskustaoikeistolaisen pienpuoleen liittyminen viime päivinä hallituskoalitioon.

Mutta vallitsevassa tilanteessa Israelin päähuomio on nyt Iranissa ja siellä löytyvissä kohteissa, joihin se valitulla hetkellä aikoisi iskeä, kuten Israel on ilmoittanut. Hallitus on viime päivinä ollut tiiviisti koolla kuulemassa sotilastiedustelun osoittamista hyökkäyskohteista. joista on kerrottu vallitsevan yksimielisyys. Myös Yhdysvaltain asevoimien sotatoimialueen CENTCOM:in pääesikunnan päällikkö kenraali Michael Kurilla liittyi suunnittelukokoukseen. Ja nyt viikonvaihteessa ilmoitettiin puolustusministeri Yoav Gallantin saaneen pikaisen kutsun Washingtoniin.

Yhdysvallat ei salli Israelin yksin päättää iskun kohteista, kun Israel haluaisi omaksi turvakseen kovasti iskeä Iranin ydinlaitoksiin, sillä ydinasetta tavoitteleva Iran on toistuvasti uhannut tuhota juutalaisvaltion. Iranin tehtyä puolen vuoden aikana nyt kaksi ohjushyökkäystä Israel näkee nyt tilaisuutensa tulleen iskeä juuri vihollisensa ydinaseohjelman tutkimus- ja kehittämislaitoksiin. Presidentti Joe Biden ei kuitenkin näkisi Israelin iskevän ydinlaitoksiin, joita hän ydinaseen kieltämiseksi jatkossa aikoisi vaatia tiukempaan kansainväliseen valvontaan.

Suunnitelmat saattavat kuitenkin muuttua, kun Bidenin on lähipäivinä määrä keskustella asiasta Netanjahun kanssa. Yhdysvaltain varovaisuuden uskotaan johtuvan ensi kuussa pidettävistä presidentinvaalien läheisyydestä ja siksi se varoo liittosuhteen vetävän sen mukaan sotaan.

Israelin todettua Iranin joutuvan maksamaan hyökkäyksestään kalliin hinnan, Valkoisen talon turvallisuusneuvonantaja Jake Sullivan painotti maiden suunnittelevan yhdessä tulevia siirtojaan. Israelin ilmavoimien todennäköisimpänä iskun kohteena uskotaan kuitenkin olevan arkkivihollisen Iranin päätulolähde eli öljyteollisuuden laitokset sekä tarkoin valitut sotilaskohteet. Mutta Israel saattaa myös yllättää, mitä monet asiantuntijat pitävät todennäköisenä.

Israel joutuu kuitenkin tarkoin valitsemaan iskunsa ajankohdan, laajuuden ja sen seuraukset, kun maa samanaikaisesti käy sotaa seitsemällä rintamalla ja vaarana on laajemman suursodan syttyminen, mihin strategisia etujaan valvova Yhdysvallat voi joutua mukaan vedetyksi.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

RONY SMOLAR