Viikonlopun kansainväliset uutispoiminnat 14.9.2024

Turkin presidentti tuomitsee Atatürkin perintöä kunnioittavat upseerit

(Lähde: Turkish Minute 09.09.2024)

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on vannonut karkottavansa Turkin asevoimista Turkin sotilasakatemiasta valmistuneet, jotka huusivat Turkin sekulaarin tasavallan perustajaan viittaavaa iskulausetta ja heiluttivat samalla miekkojaan valmistumistilaisuutensa jälkeen 30. elokuuta.

Ryhmä vastavalmistuneita upseereita julisti: ”Olemme Mustafa Kemalin sotilaita” ja heiluttivat miekkojaan virallisen seremonian päätyttyä. Iskulause viittaa Mustafa Kemal Atatürkiin, joka oli maallistumisen vankka kannattaja. Erdoğan taas on johtanut Turkkia uskonnollisen valtion suuntaan.

Puolustusministeriö on käynnistänyt tapauksesta tutkinnan ja varoittanut, että kaikki sotilassääntöjä rikkoneet henkilöt joutuvat kurinpitotoimiin.

Erdoğanin ankarat kommentit vastavalmistuneiden upseerien iskulauseesta herättivät voimakkaita reaktioita oppositiopoliitikoissa. İstanbulin pormestari Ekrem İmamoğlu, ilmaisi tuomitsevansa presidentin kommentit. ”On mahdotonta ymmärtää näin kovaa ja suvaitsematonta asennetta”, pormestari sanoi.

Mustafa Kemal Atatürk on Turkissa laajasti kunnioitettu kansakunnan isä, jolle upseerit ovat perinteisesti vannoneet uskollisuutta iskulauseillaan.

Nuoret tiibetiläismunkit yrittävät itsemurhaa ”vankilamaisen” koulun vuoksi

(Lähde: UCA News 11.09.2024)

Kiinan viranomaiset haluavat, että alle 18-vuotiaat lähtevät luostareista valtion ylläpitämiin sisäoppilaitoksiin. Silminnäkijät Kiinan Sichuanin maakunnassa ovat kertoneet, että viisi nuorta entistä tiibetiläismunkkia, jotka on pakotettu käymään paikallista hallituksen ylläpitämää sisäoppilaitosta, on yrittänyt itsemurhaa ”sietämättömien, vankilamaisten” olosuhteiden vuoksi, kertoo raportti.

Nuorten poikien nähtiin itkevän ja sanovan, että heidän oli sietämätöntä jäädä kouluun, jossa heitä oli väitetysti syrjitty, pahoinpidelty eikä heillä ollut oikeutta kunnolliseen ruokaan. Pojat väittivät videolla, että heitä kohdeltiin eri tavalla kuin muita oppilaita ja että koulun olosuhteet muistuttivat ”vankilaa”. Pojilta evättiin tavallinen opetussuunnitelma, jota opetettiin muille oppilaille, ja heille annettiin tiukkaa poliittista opetusta.

Kiinan viranomaiset Tiibetissä ovat jatkuvasti rajoittaneet tiibetiläisten buddhalaisuutta ja kulttuuriperinteitä. Vuodesta 2018 lähtien Kiina on pakottanut tiibetiläispojat lähtemään luostareista, usein vastoin tahtoaan, ja käymään valtion ylläpitämiä sisäoppilaitoksia, joissa opetus on mandariinikielellä osana Pekingin kiinalaistamispolitiikkaa.

Evankelinen kristillisyys leviää Amazonasin alueella

(Lähde: CBN News 9.9.2024)

Brasiliassa Amazonasin alueella hengellinen maaperä on muutoksessa. Perinteisesti Brasiliassa niin kuin koko latinalaisessa Amerikassa roomalaiskatolinen kirkko on ollut valta-asemassa. Nyt evankelinen protestanttisuus leviää nopeasti Amazonasin alueella.

Amazonasin alueella on tehty evankelioimistyötä jo vuosikymmeniä. Ensimmäisinä vuosina työ oli hyvin vaikeaa ja kulku sujuu lähinnä lukuisia jokia pitkin. Nykyään Amazonasin alueella on jo tuhansia evankelisia seurakuntia ja jo lähes kaikilla keskikokoisilla seurakunnilla on käytössään omat veneet, mikä helpottaa pastoreiden ja saarnaajien toimintaa.

Evankeliointityön hedelmänä on nähty massakasteita Amazon-joessa.

Evankelisten seurakuntien vahvuus on se, että pastoreita saadaan rekrytoitua ja koulutettua melko nopeasti, kun taas roomalaiskatolinen kirkko kärsii vaikeudesta saada ja kouluttaa pappeja. Amazonasin alueella on monin paikoin roomalaiskatolisia kirkkoja, mutta seurakuntia johtamaan ei ole pappeja, vaan papit tulevat kaukaa ja käyvät vain kerran kuukaudessa tai puolessa vuodessa. Evankeliset pastorit ovat taas useammin osa paikallisyhteisöä, mikä nopeuttaa evankelisten seurakuntien kasvua.

Australian ja Uuden-Seelannin luterilaiset valmistautuvat uuteen äänestykseen naispappeudesta

(Lähde: International Lutheran Council 11.9.)

Australian ja Uuden-Seelannin luterilainen kirkko valmistautuu uuteen äänestykseen naispappeudesta lokakuussa järjestettävässä yleissynodissaan. Kirkossa on keskusteltu naispappeudesta 30 vuotta, mutta naisten vihkiminen papeiksi ei ole saanut yhdessäkään äänestyksessä 2/3 enemmistöä, joka opillisiin päätöksiin vaaditaan.

Viime vuonna asiasta äänestettiin, mutta sitä ei hyväksytty. Kirkko kuitenkin aloitti tarkastelun, miten kaksi erilaista virkanäkemystä voivat elää samassa kirkossa, jos naispappeus hyväksyttäisiin. Kirkossa tunnustetaan teologinen linjaero naispappeutta kannattavien ja perinteisellä virkakannalla olevien välillä, mutta toivotaan, että kirkko voisi silti pysyä yhdessä.

Kaikki eivät kuitenkaan ole pitäneet mahdollista naispappeuden hyväksymistä vähäpätöisenä asiana, vaan ovat perustaneet klassista luterilaista teologiaa ylläpitävän Australian luterilaisen mission (Lutheran Mission — Australia).

Australian ja Uuden-Seelannin luterilainen kirkko on osa maailman konservatiivisia ja tunnustuksellisia luterilaisia yhdistävää Kansainvälistä luterilaista neuvostoa (engl. ILC). Mikäli Australian ja Uuden-Seelannin luterilainen kirkko kuitenkin hyväksyy naispappeuden, muuttuu sen status järjestössä automaattisesti jäsenestä tarkkailijajäseneksi, sillä naispappeus on vastoin järjestön teologisia peruslinjauksia.

Kreikka uudistaa perustuslakiaan, maan ortodoksisen kirkon asema ei muutu

(Lähde: Orthodox Times 9.9.)

Kreikan keskustaoikeistolainen pääministeri Kyriakios Mitsotakis on ilmoittanut tavoitteekseen, että maan perustuslakia uudistetaan perusteellisesti ja että prosessi alkaisi vuoden 2025 alkupuolella. Pääministerin tavoitteena on saada uudistuksille laaja tuki. Mitsotakisin hallinto on ollut monissa sosiaalisissa asioissa liberaali ja sen aikana Kreikassa on hyväksytty esimerkiksi samaa sukupuolta olevien avioliitot, mikä on suututtanut Kreikan ortodoksisia piispoja.

Pääministeri Mitsotakis on kuitenkin ilmoittanut, ettei perustuslaissa kajota valtion ja maan ortodoksisen kirkon suhteeseen. Kreikan perustuslaki alkaa edelleen ”Pyhän Kolminaisuuden nimeen” ja tunnustaa esimerkiksi maan ortodoksisen kirkon Kreikan ”vallitsevaksi uskonnoksi”. Lisäksi valtio maksaa ortodoksisten pappien palkat ja ortodoksisen uskonnon opetus on pakollista niille peruskoululaisille, jotka kuuluvat ortodoksiseen kirkkoon.

Australian anglikaaninen kirkko uhkaa katkaista kirkollisen yhteytensä Englannin kirkkoon

(Lähde: Church Times 6.9.)

Australian anglikaaninen kirkko uhkaa katkaista kirkollisen yhteytensä Englannin kirkkoon, mikäli kirkon ylin päättävä elin katsoo Englannin kirkon päätösten rikkovan Australian kirkon perustavanlaatuisia julistuksia.

Sydneyn arkkipiispan Kanishka Raffelin mukaan Englannin kirkon opetus voidaan tulkita epäjohdonmukaiseksi ja Raamatun vastaiseksi. Australian kirkon esitys katsoo, ettei kirkolla ole oikeutta julistaa kirkollista yhteyttä tai sen puutetta muiden kuin Englannin kirkon kanssa. Tilannetta kirkkojen välillä kuvataan nyt ”rikkinäisenä yhteytenä”. Kiistan keskuksessa on kysymys samaa sukupuolta olevien avioliitosta. Englannin kirkko päätti hyväksyä samaa sukupuolta olevien liittojen siunaamisen, mikä on johtanut anglikaanisessa maailmassa ehtoollisyhteyden katkeamiseen, kun monet perinteisemmällä kannalla olevat globaalin etelän nuoret kirkot ovat tuominneet Englannin kirkon linjaukset harhaoppisina.

Sydneyn arkkihiippakunta on tukenut rahallisesti konservatiivisia ja globaalin etelän anglikaaneja eli GAFCON:ia. Se on samoin tukenut muita anglikaanisia hiippakuntia Australiassa, jotka ovat niin ikään perinteisemmällä kannalla.

Intian Nagaland ei halua alistua hindulaistamiseen

(Lähde: UCA News 11.09.2024)

Kristillisenemmistöinen Nagaland on Intian osavaltio, joka suojelee kansansa tapoja ja kulttuuria. Toisin kuin yleensä Intiassa, Nagalandissa naudanliha on peruselintarvike.

Hinduryhmät haluavat kampanjoida lehmien teurastusta vastaan järjestämällä Nagalandissa marssin, jolla tuomitaan lehmän teurastaminen ruuaksi. Osavaltion poliittiset puolueet sanovat kuitenkin, että tällainen kampanja on vastoin osavaltion 1,97 miljoonan asukkaan tunteita. Osavaltion asukkaista peräti 88 prosenttia on kristittyjä.

Lehmä on hindulaisuudessa kunnioitettu eläin, ja 28:sta Intian osavaltiosta 20:ssä on laki, joka kieltää lehmän teurastuksen tai sääntelee sitä. Nagalandin lait eivät kiellä lehmien teurastusta. Nagalandista tuli osavaltio vuonna 1963 ja sen perustuslaki turvaa kansan, eli niin sanottujen nagojen, sosiaaliset käytännöt.

Nagalandissa koetaan hindujen marssi yksilön vapauden loukkaukseksi, joka koskee oikeutta valita millaista ruokaa kukin syö. Pohjimmiltaan kyse on uskonnollisten vähemmistöjen uskonnonvapaudesta hindunationalismin voimistuessa Intiassa.