Vapaamuurariuden historiaa

Nyt on tuoreesti ilmestynyt myös ensimmäinen akateeminen ja vapaamuurariliikkeen ulkopuolisen historiantutkijan kirjoittama suomalaisen vapaamuurariuden historia, joka nojaa vapaamuurareiden kirjallisiin arkistolähteisiin, joihin tutkija on vapaasti päässyt paneutumaan. Tämä teos on historian dosentti Samu Nyströmin 500-sivuinen teos Enemmän valoa: Suomalaisen vapaamuurariuden historia, jonka on kustantanut SKS Kirjat vuonna 2024. Dosentti Nyströmin uusi teos valottaa laajemmin ja kattavammin sitä kuvaa, jonka peruspiirteet ovat esillä jo vuonna 1994 Otavan kustantamana ilmestyneessä Suomen suurloosin omassa ja Reijo Ahtokarin, Eero Ekmanin ja Einari Marvian kirjoittamassa teoksessa Näkymättömän temppelin rakentajat: Suomalaisen vapaamuurariuden historia.

Näissä teoksissa käsitellään nimenomaan Suomessa toimineen ja toimivan vapaamuurariliikkeen historiaa. Sunnuntaina 15.9.2024 Radio Patmoksen taajuuksilla klo 18 lähetettävässä Ajankohtafoorumi-ohjelmasarjan jaksossa ”Vapaamuurarius ja sen rituaalit” käsittelemme Leena Metsämäen kanssa ja edellä viitattujen teosten pohjalta vapaamuurariutta ja varsinkin suomalaisen vapaamuurariuden historiaa. Jakso tulee kuunneltavaksi myös Patmosplussan ohjelmakirjaston arkistoon. Perjantaisessa Viikon Ahvion jaksossa, joka osaltaan täydentää sunnuntain Ajankohtafoorumi-jakson sisältöä, käsittelen vapaamuurariuden historiaa yleensä ja kokonaisuudessaan.

Vapaamuurariuden aatteellissymboliset juuret ovat niin sanotussa muinaisessa viisaudessa ja etenkin Ensimmäisen Kuningasten kirjan luvuissa 5 ja 7 mainittujen foinikialaistyyrolaisen kuninkaan Hiramin ja hänen, niin ikään Hiram-nimisen, rakennusmestarinsa ajassa ja vaiheissa 900-luvulla eKr., liittyen nimenomaan Salomon temppelin rakentamiseen. Vaikutteita tarjonneina juurina, etenkin vapaamuurarirituaalien ja -symboliikan kannalta tarkasteltuna ja dosentti Nyströmin teoksensa sivulla 19 yhteen vetämänä, ovat olleet myös magia, alkemia, kabbala ja ruusuristiläisyys.

Vapaamuurariuden konkreettiset historialliset juuret ovat keskiaikaisten kirkonrakentajien killoissa eli niin kutsutussa operatiivisessa muurariudessa, josta sittemmin 1600-luvulla kehkeytyi niin sanottu spekulatiivinen muurarius. Vapaamuurariaatteeseen ovat vahvasti vaikuttaneet 1500-luvun renessanssin aatteelliset korostukset ja, ennen kaikkea, 1700-luvun järkeä, hyötyetiikkaa, tiedettä ja teknologiaa painottanut ja oikeauskoista kirkollista auktoriteettia vastaan noussut valistusaate.

Moderni vapaamuurariliike syntyi Englannissa, Lontoossa, Englannin suurloosin tultua perustetuksi vuonna 1717 ja presbyteeripappi James Andersonin laadittua vuonna 1723 vapaamuurarien perussäännön. Tällöin puhutaan niin sanotusta sinisestä muurariudesta eli vapaasta ja oikeutetusta muurariudesta, Free and Accepted Masory, jossa on kolme astetta: oppilas-, veljes- ja mestarimuurariasteet. Tämän valtavirran muurariuden lisäksi on kehkeytynyt erilaisia liitännäisjärjestelmiä, joissa on tarjolla enemmän asteita. Vapaamuurarius on syntymästään asti vaikuttanut vahvasti valistusliberalismin ja liberaaliprotestantismin asiayhteyksissä.

Mannermainen vapaamuurarius syntyi muurariuden levittyä Englannista Ranskaan 1700-luvun alkupuolella, jolloin vapaamuurarius alkoi vaikuttaa myös ranskalainen protestantismin keskuudessa. Englannista ja Ranskasta vapaamuurariliike laajeni Amerikan siirtokuntiin ja sittemmin USA:han, jota historiallisesti tarkasteltuna voidaan pitää jopa vapaamuurariuden ”luvattuna maana”. Tätä vapaamuurariuden merkittävää roolia amerikkalaisessa kulttuurissa valaisee kattavasti esimerkiksi David G. Hackett teoksessaan That Religion in Which All Men Agree: Freemasonry in American Culture (University of California Press, 2014).

Skotlantilaisilla mutta Ranskaan siirtyneillä jakobiittimuurareilla on merkittävä rooli vapaamuurarihistoriassa. Ranskasta käsin toimineet jakobiitit ajoivat Stuart-kuningassuvun palauttamista Skotlannin ja Englannin valtaistuimelle. Nimike tulee vuoden 1688 mainiossa vallankumouksessa syrjäytetyn Englannin kuningas Jaakko II:n, joka oli samalla Skotlannin kuningas Jaakko VII, nimestä. Tästä muurariudesta muodostui niin sanottu 33-asteinen Skotlantilainen riitti, joka on liitännäisjärjestelmä ja esiintyy Muinaisena ja Oikeutettuna riittinä, vaikka onkin organisatorisesti uudempi kuin 1700-luvun alun englantilainen päälinjan muurarius. Ranskalaismannermaisen vapaamuurariuden vahva edustaja on ollut Grand Orient de France, joka on poikennut englantilaisesta ja anglosaksisen valtavirtaisesta muurariudesta esimerkiksi siten, että on hyväksynyt myös avoimet jumalankieltäjät veljeyteensä.

Vapaamuurariuden poliittinen ja yhteiskunnallinen vaikutus 1800–1900-luvuilla on ollut huomattava, alkaen Ranskan suuresta vallankumouksesta ja sen Vapaus, veljeys ja tasa-arvo -muurari-iskulauseesta. Etenkin poliittinen liberalismi on edistänyt muurariuden aatteellisia päämääriä. John Dickien teos The Craft: How the Freemasons Made the Modern World (PublicAffairs, 2020) tekee kattavaa selkoa vapaamuurariaatteen kattavasta vaikutuksesta modernin maailman syntyyn.

Mannermainen vapaamuurarius vaikutti vahvasti erilaisissa vallankumousliikkeissä, etenkin Euroopassa vuosina 1830, 1848, 1871 ja Venäjällä 1917 ja esimerkiksi Unkarissa 1919. Vapaamuurarius juurtui jo 1700-luvulla Venäjälle ja vaikutti osaltaan niin sanottujen länsimielisten zapadnikkien keskuudessa näiden kamppaillessa Venäjän suunnasta slavofiilien kanssa. Myös latinalaisessa Amerikassa vapaamuurariuden yhteiskunnallinen vaikutus oli tuntuva 1800-luvulla ja sitä eteenpäin.

Vapaamuurariudella erilaisissa muodoissaan on, de facto, ollut joltinenkin vaikutus maailmanhistoriassa. Vapaamuurariuden yleinen historia on pääpiirteissään esitettävissä edellä kuvatusti.

Vapaamuurariuden historiaan ja olemukseen saa lisävaloa Radio Patmoksen taajuuksilla sekä perjantaina 13.9.2024 klo 18.30 Viikon Ahviossa että sunnuntaina 15.9.2024 klo 18 lähetettävästä Ajankohtafoorumi-ohjelmasarjan jaksosta ”Vapaamuurarius ja sen rituaalit”, jossa käsittelemme edellä viitattujen teosten pohjalta vapaamuurariutta, sen olemusta suhteessa kristilliseen uskoon ja varsinkin suomalaisen vapaamuurariuden historiaa.

Jakso tulee kuunneltavaksi myös Patmosplussan ohjelmakirjaston arkistoon, josta myös löytyy 4.9.2022 päivätty Ajankohtafoorumi-jakso nimeltä ”Vapaamuurarius, mistä siinä on kyse?”. Kannattaa kuunnella tämäkin kokonaisuus.