Rony Smolar – Israel-uutisviikko 5.8.2024

Lähi-idässä vallitsee tällä hetkellä nopeasti kohti sotaa etenevä tunnelma, kun yli 300 päivää jatkunut Gazan sota, kuten pelätty, on vaarassa levitä koko aluetta kattavaksi yhteenotoksi. Siihen ovat vaikuttaneet ei niinkään taistelut Gazassa, vaan muiden konfliktiin liittyneiden osapuolten iskut ja vastaiskut.

Erittäin vakavaksi tilanteen tekee se, että alueen kaksi sotilasmahtia Iran ja Israel ovat vaarassa ajautua avoimeen aseelliseen yhteenottoon, kun Iran Lähi-idän liittolaistensa kautta valmistelee iskua Israeliin. Iranin suora osallistuminen tietäisi Yhdysvaltojen väliintuloa, mitä Iran todennäköisesti yrittäisi välttää. Siltä varalta Yhdysvallat on siirtämässä sotalaivastoaan sekä merijalkaväkeään itäiselle Välimerelle sekä Persianlahdelle.

Lähi-idän tilanne näyttää nyt lähes hallitsemattoman kaoottiselta, kun harva se päivä tuo konfliktiin uusia uhkatekijöitä, joista viimeisin syntyi runsas viikko sitten, kun Libanonin puolelta ammuttu raketti osui tuhoisin seurauksin pohjoisisraelilaisen druusiyhteisön asuttaman kylän urheilukentälle. Sen seurauksena12 nuorta sai surmansa ja yli 20 loukkaantui, osa vakavasti. Israel syytti iskusta Iranin tukemia Hizbollahin joukkoja, jotka Gazan sodan alkamisesta lähtien ovat sotineet Israelia vastaan.

Vakavan raketti-iskun seurauksena Yhdysvaltain-matkansa keskeyttänyt pääministeri Benjamin Netanjahu julisti heti kotiin palattuaan Hizbollahin ”saavan maksaa iskusta kalliisti”. Israelin asevoimien ylin johto sekä hallituksen turvallisuuskabinetti kokoontuivatkin pian valmistelemaan vastausta ja antoi pääministerille sekä puolustusministerille valtuudet päättää, miten Hizbollahin iskuun vastattaisiin.

Se tuli heti seuraavana päivänä Etelä-Libanonissa sijaitsevien Hizbollahin kohteiden kattavilla ilmapommituksilla, mutta varsinainen kostoisku roikkui vielä hetken ilmassa, kun liittolainen Yhdysvallat pyrki estämään pelättävissä ollutta iskua Libanonin pääkaupunkiin Beirutiin. Myös Yhdysvaltain läntiset liittolaiset kehottivat laajemman sodan välttämiseksi Israelia pidättyvyyteen. Mm Englannin uuden hallituksen puolustusministeri John Healey poikkesi pikavierailulle Israeliin, missä hän virkaveljeltään Joav Gallantilta sai tilanneselostuksen ja kävi keskusteluja armeijan pääesikunnassa.

Viime tiistai-iltana Israel kuitenkin iski terroristijärjestö Hizbollahin hallitsemaan Beirutin eteläiseen kaupunginosaan, missä kohteena oli järjestön komentaja Fuad Shukr, jonka olinpaikka oli Israelin tiedossa. Hän sai surmansa kerrostaloon osuneessa drooni-iskussa.

”Tänään olemme näyttäneet, että kansamme verellä on hintansa, eikä ole olemassa paikkaa, jonne joukkomme eivät pääsisi”, julisti puolustusministeri Joav Gallant. Koston kierrettä ennakoivasti Hizbollah julisti välittömästi kostavansa kannattajineen verisesti.

Myös Yhdysvalloilla oli syynsä Fuad Shukrin eliminoimiseen, sillä hänet oli etsintäkuulutettu osallisuudesta Libanonin sisällissodan aikaiseen autopommi-iskuun, joka vuonna 1983 surmasi lähes 300 amerikkalaista ja ranskalaista sotilasta heitä Beirutissa majoittaneen kasarmin läheisyydessä.

Israel ei suonut viholliselleen hengähdystaukoa, kun seuraava tappava isku tapahtui edellisestä vuorokauden sisällä varhain keskiviikkona Iranin pääkaupungissa Teheranissa, minne joukko arabi- ja muslimimaiden johtoa oli kokoontunut juhlistamaan Iranin uuden presidentin virkaanastujaisia. Iskun kohteena oli pääasiassa Qatarissa elänyt Hamasin poliittisen siiven johtaja Ismail Haniyeh, joka kuoli pommi-iskussa hyvin vartioidussa valtion vierastalossa lähellä Iranin presidentinpalatsia.

Samalla kun Iran julisti Israelin syylliseksi, maan ylin johtaja ajatollah Ali Khameinei antoi Iranille käskyn iskeä suoraan Israelia vastaan. Tunnettuahan on, että Iran on vuosia julistanut tavoitteekseen Israelin tuhoamisen, mihin myös maan tavoittelema ydinase liittyy.

Samanaikaisesti, kun Iran pyrki kuumeisesti selvittämään Haniyehin salamurhan tekijää ja tekotapaa, Iran kutsui liittolaisensa Hamasin, Hizbollahin ja Jemenin huthi-joukkojen edustajat neuvonpitoon suunnittelemaan yhteisiä Israelin vastaisia toimia.

Syntyneessä räjähdysherkässä tilanteessa YK:n Turvallisuusneuvostolle tuli kiire kokoontua hätäistuntoon, missä Yhdysvaltain suurlähettiläs kehotti neuvostoa harkitsemaan toimia, joilla Iran saatettaisiin vastuuseen liittolaisensa Hamasin ja Hizbollahin toimista. Iranin edustaja kuvasi vuorostaan Haniyehin surmaa ”hirvittäväksi rikokseksi”. Hän myös väitti Yhdysvaltojen sallineen Israelin iskun. Ulkoministeri Antony Blinken totesi kuitenkin, ettei Yhdysvallat ollut tietoinen Israelin aikeista eikä myöskään ollut osallisena surmaan.

Turvallisuusneuvosto ei tehnyt asiasta päätöstä, vaan jätti käsittelyn pöydälle.

Huomioitavaa on, ettei Israel ainakaan tähän aamuun mennessä ole kommentoinut Teheranin iskua. Siksi tapauksesta liikkuu erilaisia arvailuja, joista viimeisin tulee Englannista, missä päivälehti The Telegraph kirjoitti lauantaina Israelin tiedustelupalvelun Mossadin palkanneen Iranin kansalliskaartin agentteja piilottamaan räjähteitä valtion vierastalossa aiemminkin asuneen Hamasin johtajan huoneistoon. Lehden mukaan alkuperäisessä suunnitelmassa Haniyehin murhaamisen piti tapahtua jo toukokuussa, jolloin hän Teheranissa osallistui helikopterionnettomuudessa menehtyneen presidentti Ibrahim Raisin hautajaisiin. Lehti tiesi kertoa suunnitelman peruuntuneen, koska vierastalossa oli tuolloin hyvin paljon väkeä.

Iranissa maan nolattu johto on selvästi raivoissaan, kun ”vihollinen” oli onnistunut läpäisemään maan vallankumouskaartin tarkasti vartioiman pääkaupungin turvarenkaan. Siksi tutkimukset iskun tekijästä ja tavasta ovat jatkuneet kuumeisina. Julkisuudessa levinneessä uutiskuvassa on näkynyt hallituksen vierastalo, jonka ylimmän kerroksen ikkunan ja ulkoseinän kohdalla oli merkkejä asunnon sisällä tapahtuneesta räjähdyksestä.

Viimeisten amerikkalaisten mediatietojen mukaan Haniyehia ei surmattu aiemmin väitetyllä ohjuksella, vaan hänen käyttämäänsä asuntoon kaksi kuukautta aiemmin piilotetulla pommilla, mikä räjäytettiin kauko-ohjatusti. Iskussa kuoli myös Haniyehin henkivartija.

Iranin etsiessä vastauksia tiedustelussa sekä turvallisuudessa paljastuneisiin epäonnistumisiin maassa kerrottiin viikonlopulla suoritetun kymmeniä pidätyksiä, joiden joukossa on korkea-arvoisia tiedustelu- ja sotilashenkilöitä, siinä toivossa, että Mossadin agentteja vielä löytyisi.

Sodan ollessa lähestymässä Israelin johto on pyrkinyt rauhoittamaan kotirintamaa vakuuttamalla maan ilmapuolustuksen kyvystä torjua vihollisen ilma-aseita, kuten ohjuksia, raketteja ja drooneja. Israel on myös muistuttanut maalla olevan luotettava liittolainen, tarkoittaen Yhdysvaltoja, johon viime päivinä on pidetty tiiviisti yhteyttä. Mm Netanjahu keskusteli presidentti Joe Bidenin kanssa ja puolustusministeri Gallant on lähes päivittäin pitänyt yhteyttä virkaveljeensä Lloyd Austiniin ja siten Israel on saanut kuulla Yhdysvaltojen seisovan Israelin tukena.

Netanjahu kävi presidentti Biden kanssa vielä toisen puhelinkeskustelun, minkä yhteydessä Yhdysvallat vakuutti puolustavansa Israelin turvallisuutta kaikkia Iranista tulevia uhkia vastaan. Puheluun osallistui myös varapresidentti ja todennäköinen presidenttiehdokas Kamala Harris.

Viime päivinä onkin kerrottu Yhdysvaltojen vahvistavan sotilaallista läsnäoloaan Lähi-idässä lähettämällä lisää hävittäjiä ja sotalaivoja tukemaan Israelin puolustusta. Mutta Biden on myös toivonut Iranin perääntyvän Lähi-itää jännityksessä pitämästä kostoaikeestaan. Siten Yhdysvaltojen sotavoimien keskittäminen Lähi-itään toivotaan toimivan pidäkkeenä Iranille ja sen liittolaisille.

Israelin omat asevoimat ovat nyt korkeassa valmiustilassa ja maassa on lisätty turvallisuusmääräyksiä erityisesti maan pohjoisosassa, missä suuremmat kokoontumiset on kielletty ja alueella sijaitsevat kemikaaleja käyttävät laitokset ovat raketti-iskujen varalta vähentäneet tai keskeyttäneet toimintansa. Myös pommi- ja väestösuojia on valmisteltu ja israelilaisia on valistettu miten toimia iskujen alkaessa, kun 90 sekunnissa tulisi päästä turvaan.

Kotirintamalle ei kuitenkaan vielä ole annettu laajaa valmistautumiskehotusta, vaikka vihollisen hyökkäys voisi samanaikaisesti tapahtua usealta eri suunnalta. Hyökkäyksen ajankohdan arveltiin aluksi olevan Ismail Haniyehin viime perjantaina Qatarissa pidettyjen hautajaisten jälkeen tai tämän viikon alkupäivinä. Israelissa on myös pohdiskeltu tuhoisaksi pelätyn hyökkäyksen ajankohdan voivan koittaa ensi viikon maanantai-iltana alkavana vuorokauden paasto- ja surupäivänä eli av-kuukauden yhdeksäntenä, jolloin juutalaiset hiljentyvät muistelemaan Jerusalemin kahden pyhän temppelin hävityksiä sekä juutalaisia historian aikana kohdanneita muita katastrofeja.

Kaiken varalta Israelissa aluesairaalat on saatettu valmiustilaan ja niiden läheisyyteen on varattu teltta-alueita vuodepaikkoineen vastaanottamaan suuria määriä hoidettavia sekä evakuoitavia. Samoin lääkäreiden on kaikkina vuorokauden aikoina oltava tavoitettavissa. Israelilla on tästä kokemusta mm Persianlahden sodan ajalta vuonna 1991, minkä myös itse saatoin kokea.

Ja kuten tuolloin, niin myös nyt, ihmiset ovat hamstranneet ruokaa, juomaa, hygieniatarvikkeita, lääkkeitä, taskulamppuja sekä sähkögeneraattoreita.

Viime viikon loppupuolella puolustusministeri Gallant rauhoitteli israelilaisia toteamalla, ettei Israel halua kiihdyttää sotaa, mutta on valmistautunut kaikkiin tilanteisiin.

Uutisissa muiden tapahtumien varjoon jäänyt sota Gazassa nousi viikolla takaisin otsikoihin Israelin asevoimien vahvistettua surmanneensa heinäkuussa Gazan kaistan eteläosassa Hamasin aseellisen siiven paikalliskomentajan Mohammed Deifin. Hänen surmaansa ei aiemmin voitu vahvistaa, sillä raskas ilmapommi oli aiheuttanut laajalle alueelle suurta hävitystä eikä Hamas tuolloin suostunut vahvistamaan tietoa. Varmistus tuli nyt Hamasin omista tutkimuksista sekä Israelin sotilastiedustelun saamista kuulustelutiedoista.

Kaikki edellä selostamani tapahtui viikolla, jolloin Gazan tulitaukoneuvottelujen toivottiin vihdoin tuovan tulosta. Hamasin puolella kuitenkin ihmeteltiin kenen kanssa Israel neuvottelisi, kun se on surmannut neuvottelujen keskeisimmät henkilöt. Myös presidentti Biden totesi arviossaan, ettei Haniyehin surmaaminen edistänyt neuvottelutulosta ja siksi vetosi tiukasti Netanjahuun käsillä olevan tulitauko- ja vankienvaihtosopimuksen puolesta eikä sitä saanut pilata. ”Tilannetta ei saa enää kiristää”, painotti Biden. Tämä nähtiin piikkinä Netanjahulle, jonka poliittista syistä on todettu pitkittäneen sopimukseen pääsemistä.

Mutta liennytysyrityksiä on myös käynnissä ja esimerkiksi Israelin naapurimaan Jordanian ulkoministeri on matkustanut Teheraniin ei vain kohentamaan maiden keskinäisiä suhteita, vaan myös vähentämään jännitystä Lähi-idässä.

Ja lopuksi olympiauutisia: Sotaa käyvä Israel on urheilijoihinsa kohdistuneista tappouhkauksista huolimatta tähän päivään mennessä saavuttanut Pariisissa kuusi mitalia, yhden kullan, neljä hopeaa ja yhden pronssin. Aika hyvä esimerkki Suomelle.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

RONY SMOLAR