Rony Smolar – Israel-uutisviikko 24.6.2024

Tulitauon viipyessä pian yhdeksän kuukautta jatkuneessa Gazan sodassa tilanne näyttää kiristyvän niin Israelin rajoilla kuin rajojen sisällä. Ajan myötä myös laajemman sodan vaara uhkaa nyt Lähi-itää, eikä sen tulevaisuudesta todellakaan kantaudu hyviä uutisia.

Niiden keskiössä on itsenäisyytensä kuluessa useisiin puolustussotiin joutuneen Israelin nyt käymä pitkäkestoisin sota, minkä maan viholliset ovat tulkinneet Lähi-idän sotilasmahdin heikkoudeksi. Siksi Hamasin kaltaiset järjestöt, kuten etelä-Libanonista käsin toimiva Hizbollah, sen irakilainen liittolainen sekä Jemenin Huthi-kapinallisjoukot ovat Iranin aseistamina ja tukemina viime aikoina kiihdyttäneet iskujaan Israeliin, kun lyhyen kantamat raketit on korvattu kaukaa ja hiljaa lentävillä drooneilla, ja jopa ohjuksilla.

Erityisesti Hizbollahin lähes hävityssodaksi muuttunut Israelin pohjoisosien pommittaminen nähdään jopa uhkaavan juutalaisten kansallisaatteen eli sionismin tavoitetta Israelin maan asuttamisesta. Juuri Israelin pohjoisosiin syntyivät ne 1800- ja 1900-luvun taitteessa asettuneiden uudisraivaajien perustamat kibbutzit ja maanviljelystilat, jotka viime lokakuussa alkaneen sodan seurauksena ovat nyt autioituneet, kun niistä yli 100.000 asukasta on joutunut jättämään kotinsa Hamasin liittolaisen Hizbollahin tulituksen armoille.

Israelin päähuomion ollessa yhä Gazassa uhkakuva on viime aikoina vain synkistynyt, kun Hizbollah on Israelin lähes estämättä kyennyt lennättämään myös iranilaisvalmisteisia tiedustelulennokkeja Israelin pohjoisessa ilmatilassa. Israelin yllä niitä ei kuitenkaan ole haluttu ampua alas, koska niistä putoavien osien on pelätty aiheuttavan taajamissa vahinkoa.

Hizbollah kerskuu lennokkien kuvanneen äskettäin strategisesti tärkeitä kohteita, kuten Israelin merivoimien tukikohtaa Haifan satamassa sekä pohjoisen ilmapuolustusasemia, minkä seurauksena Hizbollahin pääsihteeri Hassan Nasrallah hehkutti joukoillaan olevan tiedossa kattava aineisto kohteista, joihin se laajan sodan syttyessä Israeliin iskisi.

Pian Israelissa myönnettiin haavoittuvimman kohteen sodan syttyessä olevan maan sähköverkon, jonka vahingoittumisesta seuraava muutaman vuorokauden katko sähkönjakelussa tekisi kolmessa vuorokaudessa elämisen mahdottomaksi Israelissa. Niin sähköstä riippuvaiseksi kuvasi eräs maan sähkönjakelusta vastaava viranomainen viime viikolla. Hän sai julkisuuteen tulleesta sanomisestaan hallitukselta moitteita, kun oli paljastanut yhden Israelin kipukohdista. Paljastuksen seurauksena israelilaisten kerrottiin kiirehtineen hankkimaan sähkögeneraattoreita.

Mutta tuo paljastus oli kuitenkin jatkoa hieman aikaisemmin julki tulleelle tiedolle, minkä mukaan Hamasin suorittama yllätyshyökkäys viime lokakuussa Israeliin olisi ollut torjuttavissa, koska Israelilla oli jo tuolloin tiedustelutietoa sen suunnittelusta. Se tulkittiin kuitenkin Hamasin harjoitukseksi eikä siksi siihen kohtalokkain seurauksin suhtauduttu täydellä vakavuudella.

Arvostelua aiheutti myös Israelin asevoimien luotettavana pidetty tiedottaja, joka viime viikolla arvioi, ettei Hamas olisi tuhottavissa, mikä on ristiriidassa Israelin sodalle asettaman tavoitteen kanssa. Hänen mukaansa Hamas on poliittisena aatteena ja puolueena ”juurtunut Gazan asukkaiden mieliin ja sydämiin ja että se säilyisi Gazassa, kunnes löytyisi palestiinalainen vaihtoehto”. Netanjahu näki tarvetta näpäyttää tästä kokenutta tiedottajaa.

Armeijan ja poliittisen johdon välillä ilmenneet mielipide-erot sodan johtamisessa johtivat viikko sitten sotakabinetin lakkauttamiseen, kun kaksi siinä oppositiota edustanutta entistä kenraalia oli Netanjahua arvostellessaan siitä eronneet.

Myös Israelin poliittinen tilanne on muuttunut sekavammaksi, kun eripurainen ja siksi osaksi toimintakyvyttömäksi tullut hallitus on omalta osaltaan rapauttanut sodan alussa löytynyttä kansallista yhtenäisyyttä. Poliittisessa vastakkainasettelussa pääministeri Netanjahu näyttäytyy entistä itsevarmemmalta ja korvaamattomammalta samanaikaisesti, kun hän hallituksen koossapitämiseksi joutuu tekemään hallituskumppaneilleen pitkälle meneviä myönnytyksiä. Se koskee niin ortodoksisia uskontopuolueita kuin radikaaleja oikeistopuolueita, jotka hyvin tiedostavat Netanjahun tarpeen säilyä vallassa, välillä jopa demokratiaa kyseenalaistaen.

Oppositiopuolueiden vastustuksen lisäksi yhä väkivaltaisimmiksi muuttuneissa katumielenosoituksissa hallitusta on vaadittu eroamaan, minkä lisäksi Gazaan kaapattujen omaiset syyttävät Netanjahua vankien uhraamisesta. Amerikkalaislähteen tuoreen arvion mukaan 120:stä vangista alle puolet on enää elossa.

On selvää, että viholliset seuraavat tätä Israelin sisäistä tilannetta, ja siksi Israel on varoittanut vakavana uhkanaan pitämäänsä Hizbollahia tulkitsemasta väärin puolustuskykyään. Israel on vakuuttanut, että se kykenisi iskemään tuhoisasti takaisin, mikä lopulta muuttaisi Lähi-idän suursodan näyttämöksi, missä Israelin päävastustaja olisi Iran. Ainekset tähän löytyvät sotilaallista voimaansa kasvattavasta Iranista, jolla on sormensa alueen jokaisessa kriisissä.

Tämän pelättävissä olevan kehityskulun edellä Tukholman kansainvälisen rauhantutkimuslaitoksen SIPRI:n julkaisemassa tuoreessa raportissa kerrotaan Israelin päivittäneen maan eteläosassa Dimonassa sijaitsevan ydinlaitoksensa tuottamaan ydinpommeja sijoitettaviksi asevoimiensa hävittäjäkoneisiin, ohjuksiin sekä sukellusveneisiin. Raportin mukaan ydinaseestaan vaikenevalla Israelilla uskotaan olevan 90 ydinkärkeä.

Raportin julkistamisen ajankohta ei ollut sattuma, sillä se ajoittui ajankohtaan, jolloin Israelissa on julkisesti todettu maan olevan lähestymässä tilannetta, jossa se näkee taistelevansa olemassaolostaan. Siksi nyt käytävästä sodasta sekä muista uhkakuvista maan tulisi selviytyä voittajana tukeutumalla jopa ”henkivakuutukseensa”.

Mutta atomiaseesta puhuminen ei Israelin tilanteessa ole ainutlaatuista, vaan tuolla tuomiopäivän aseella on viime aikoina uhkailtu mm Ukrainan sodassa sekä Koreoiden jännitteisissä suhteissa. Israelin kohdalla aihe on erityisen korostunut, kun juutalaisvaltion tuhoamista julistavan päävihollisen Iranin tiedetään kansainvälisestä kieltosopimuksesta huolimatta tavoittelevan omaa ydinasetta. Sen valmistumista odotellessaan Iran on keskittynyt sotimaan Israelia vastaan Lähi-idän liittolaistensa välityksellä.

Mutta on hyvin epätodennäköistä, että Israel ja sen liittolainen Yhdysvallat jäisivät odottamaan Iranin atomiaseen valmistumista, sillä se muuttaisi koko alueen strategisen tasapainon. Siinä tilanteessa Israel joutuu yhä tiiviimmin turvautumaan Yhdysvaltoihin ja sen johtajiin, kuten nyt Joe Bideniin, joka heti Gazan sodan sytyttyä ja Hizbollahin siihen liityttyä varoitti Irania puuttumasta sotaan. Tuo varoitus mitattiin sitten huhtikuussa Iranin tehtyä poikkeuksellisen suuren ilmahyökkäyksensä Israeliin, minkä Yhdysvallat ja sen läntiset liittolaiset yhdessä Israelin oman ilmatorjunnan kanssa tehokkaasti torjuivat. Kun se jatkossa tuskin estäisi Irania toistamasta hyökkäystään, Israel tarvitsee myös jatkossa liittolaistensa apua.

Näinä aikoina Israelissa ei kuitenkaan olla täysin varmoja Yhdysvaltojen tarvittaessa antamasta tuesta. Nimittäin suhteet lähimpään liittolaiseen ovat Gazan sodan pitkittyessä ajautuneet kriisiin, mihin vailla selvää strategiaa sotaa johtava pääministeri Benjamin Netanjahu on ne ajanut.

Sanasodaksi kehittyneet maiden suhteet johtuvat Israelin kaipaamista amerikkalaisaseista, joita Netanjahun mukaan Israel tarvitsee taistellessaan olemassaolostaan. Sitä painottaessaan Netanjahu arvosteli amerikkalaishallinnolle suuntaamassaan kärkevässä videoviestissään asetoimitusten hitautta, mitä presidentti Bidenin hallinnon on ollut vaikeata niellä.

Yhdysvaltain turvallisuusneuvoston edustaja John Kirby totesi hallinnon olevan hyvin pettynyt ja ärsyyntynyt saamastaan arvostelusta, ”kun otetaan huomioon sen tuen määrän, jonka olemme antaneet ja tulemme antamaan”, painotti Kirby. Myös Israelissa on pahoiteltu Netanjahun liittolaiseen kohdistamaa arvostelua.

Ainoa asetoimitus, jota Yhdysvalloissa edelleen harkitaan, koskee raskaita lähes tuhannen kilon pommeja, joiden käyttö Gazan tiheästi asutuilla alueilla, kuten Gazan eteläosan Rafahissa, amerikkalaishallintoa epäilyttää. Sen lisäksi Israeliin yhä kriittisemmin suhtautuva Bidenin hallinto epäilee Netanjahun strategista kykyä sodan johtamisessa, mikä näyttäytyy puutteena sodan päämäärien asettamisessa sekä Gazan sodan jälkeisenä näköalattomuutena. Netanjahun ainoana tavoitteena näyttää olevan vain sodan päättäminen murskaavaan voittoon, jottei Hamas tai sen kaltaiset terroristijärjestöt enää nousisi Israelia uhkaamaan.

Vaikka Yhdysvallat ymmärtää hyvin Israelin avuntarpeet, Netanjahu nähdään kuitenkin ”kukkoilevaksi” muuttuneena liittolaismaan johtajana, jonka maine mitattaneen neljän viikon kuluttua, kun hänen on määrä puhua Washingtonissa edustajainhuoneen ja kongressin yhteisistunnolle. Netanjahun mielipiteistä on viime päivinä Washingtonissa kuitenkin ärsyynnytty siinä määrin, että muutamat demokraattipuolueen edustajat ovat ilmoittaneet boikotoivansa istuntoa.

Israelin hallituksen maltillisena äänenä pidetty puolustusministeri Joav Gallant matkusti eilen Yhdysvaltoihin korjaamaan maiden suhteissa vallitsevia jännitteitä, mutta myös käymään strategisia neuvotteluja virkaveljensä kanssa siltä varalta, että Libanonin ja Israelin välinen rajatilanne puhkeaisi laajemmaksi sodaksi. Koska Iranin tukemalla Hizbollahilla tiedetään olevan kymmeniä tuhansia syvälle Israeliin kantavia raketteja ja ohjuksia, amerikkalainen lentotukialus ”Eisenhower” on kotimatkallaan Punaiseltamereltä nyt pysähtynyt päivystämään itäiselle Välimerelle.

Yhdysvalloilla on merkittävä osa Israelin turvallisuuden ylläpitämisessä, mitä Israelissa ei aina ole muistettu. Amerikkalaisia rauhanvälittäjiä on tunnetusti tarvittu Gazan tilanteessa sekä mm Hizbollahin joukkojen etelä-Libanonista käsin aiheuttaman turvallisuusuhan hillitsemiseksi. Viimeksi viikko sitten Valkoisen talon neuvonantaja Amos Hochstein sukkuloi Israelin ja Libanonin väliä välttääkseen täyden sodan syttymisen maiden välillä. Vaara on suuri, sillä Israelilla on viime viikkoina valmistunut sotasuunnitelma siltä varalta, ettei Libanonin hallitus kykene hillitsemään Hizbollahin sotaisia toimia, jotka ovat vaarassa muuttaa pienen ja sisäisesti heikon Libanonin laajemmaksi sotanäyttämöksi.

Mutta Hizbollah ei ainakaan toistaiseksi näytä olevan hillittävissä, kun sen kärkevistä puheista tunnettu johtaja Nasrallah muutama päivä sitten uhkasi Libanonin läheisyydessä sijaitsevaa EU-maata Kyprosta maan lentokenttien ja tukikohtien avaamisesta Israelin ilmavoimille. EU, Nato ja Kreikka kiirehtivät tuomitsemaan Nasrallahin puheita.

Myös pienen saarivaltion presidentti vastasi Hizbollahin uhkaukseen korostamalla maansa puolueetonta asemaa sekä hyviä suhteita Libanoniin. Suhteet ovat viime vuosina tiivistyneet myös Israeliin, jonka asevoimien on sallittu harjoitella Kyproksella.

Israel, Kreikka ja Kypros solmivat viime vuonna yhteisen energia- ja pelastussopimuksen, minkä lisäksi maat ovat löytäneet toisensa Turkkiin kriittisesti suhtautuvasta rintamasta.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

RONY SMOLAR