Rony Smolar – Israel-uutisviikko 5.2.2024

Arvailut tulitauon syntymisestä Gazassa täyttivät viime viikon uutiset aina eilisiltaan saakka, jolloin Hamasilta odotettiin vastausta tulitaukoon tähdänneeseen ehdotukseen, minkä sovittelijat Egypti, Qatar ja Saudi-Arabia olivat yhdessä laatineet. Mutta Hamasilta ei kuulunut virallista vastausta, mikä Lähi-idässä yöllä ehdittiin tulkita terroristijärjestön nauttimana julkisuuspelinä sekä kielteisenä vastauksena.

Israel ja Hamas olivat monivaiheisten sovitteluyritysten tuloksena viikolla kuitenkin ilmaisseet periaatteellisen suostumuksensa tulitaukoon ja sen edellyttämiin humanitaarisiin ehtoihin. Israel jopa vahvisti antaneensa Qatarille suostumuksensa, minkä seurauksena Qatar kiirehti perjantaina ilmoittamaan osapuolten alustavasti hyväksyneen ehdotuksen taistelujen lopettamiseksi, kunnes tieto ennenaikaisena sitten kumottiin.

Israelin asennetta oli todennäköisesti avittanut Lähi-idässä esitetty arvailu, minkä mukaan Saudi-Arabia olisi valmis normalisoimaan suhteensa Israelin kanssa, jos Hamasin sallittaisiin pysyä vallassa. Mikään lähde ei kuitenkaan tätä tietoa vahvistanut, sillä Israelilla on sodan yhtenä tavoitteena ollut Hamasille annettava kuolinisku.

Egyptin vastaisen rajan tuntumassa Rafahissa gazalaisten nähtiin perjantairukouksen jälkeen ennenaikaisesti kuitenkin iloitsevan syntymässä olevasta tulitauosta.

Hamasin vastauksen viipyminen ehdittiin viime yönä tulkita järjestön johdon keskuudessa ilmenneenä erimielisyytenä liittyen ehdotetun tulitauon pituuteen. Sen mukaan Gazan paikallisjohtaja Yahya Sinwar olisi tyytynyt kuuden viikon väliaikaiseen tulitaukoon, kun taas Hamasin ulkomailla olevalle poliittiselle johdolle kävi vain pysyvä pitkäaikainen tulitauko.

Sopimista hämmensi myös Gazassa toimiva Hamasia pienempi mutta radikaalimpi islamilainen jihad-järjestö, jolla oli omat vaatimuksensa, kun sillä oli valttikorttina israelilaisia panttivankeja.

Myös pääministeri Benjamin Netanjahun etukäteen antama ilmoitus, ettei Israel suostuisi mihin tahansa panttivankien vapauttamiseen johtavaan sopimukseen, hankaloitti sovintoa. Netanjahu oli julkisuudessa liikkuneiden tulitaukoehtojen seurauksena joutunut ahtaalle, kun kaksi radikaalioikeistoon kuuluvaa puoluetta oli uhannut jättää hallituksen, jos Israel suostuisi ilmi tulleisiin ehtoihin. Se olisi tiennyt hallituksen kaatumista, mihin Israelilla ei sotatilanteessa ole varaa. Siksi oppositiosta ilmoittautui kaksi keskustan puoluetta, jotka tietyin ehdoin olivat valmiita tulemaan hallituksen tueksi.

Israelissa on toistuvasti painotettu, että sille tulitauko merkitsisi vain taistelujen väliaikaista keskeyttämistä, kunnes kaikki Gazaan siepatut israelilaiset panttivangit on vapautettu. Tätä vaativat siepattujen kohtalosta huolestuneet omaiset, jotka ovat jatkaneet Netanjahun painostamista ja pitäneet suuria joukkokokouksia.

He ovat myös Egyptin, Israelin ja Gazan rajalla sijaitsevalla Kerem Shalomin ylityspaikalla pyrkineet pysäyttämään Israelin puolelta kuljetettujen avustusten etenemisen, koska Hamas ei ole sallinut avustuksia eikä Punaisen Ristin käyntejä Gazaan siepattujen luo. Omaiset ovat vaatineet, ettei avustustarvikkeita saa päästää läpi ennen kuin kaikki 136 panttivankia on vapautettu.

Israelissa kerrottiin eilen Hamasin kaapanneen itselleen avustuskuormia, kuten ruokaa, vettä ja polttoainetta, joilla se on kyennyt jatkamaan vastarintaansa. Ei ihme, että Israelin televisiossa näytettiin, kun Gazan asukkaat kirosivat Hamasin ja syyttivät sitä kurjistuneista oloistaan.

Sovitteluista huolimatta Israel on jatkanut hyökkäystään, jota puolustusministeri Yoav Gallant viime viikolla kävi syvällä Gazan puolella kannustamassa. Hän totesi joukoille Israelin rapauttaneen Hamasin taistelukyvyn, kun sen aseet ovat vähissä, 10.000 miestä on eliminoitu ja toiset 10.000 haavoittunut. Gallant kuitenkin myönsi taistelujen voivan kestää vielä kuukausia.

Israelin asevoimat ja hallituksen sotakabinetti ovatkin edellyttäneet taistelujen jatkamista, kunnes Hamas on lyöty. Israel pitää tästä tiukasti kiinni, sillä viime lokakuun 7. päivän tapahtumien seurauksena se ei missään olosuhteissa suostu naapuriinsa Hamasin hallintoa siitä huolimatta, että Gazan puoleiselle rajalle syntyisi puskurivyöhyke.

Hamasille taas on keskeistä, että se kärsimistään suurista tappioista huolimatta voisi jatkaa Gazan hallinnon johtamista. Samalla järjestö vaatii sodan lopettamiseksi pysyvää tulitaukoa ja sen ehtona Israelin vankiloissa olevien valikoitujen palestiinalaisten vapauttamista. Se on Israelille kuitenkin vaikea pala, sillä kaikilla Hamasin vaatimilla vapautettavilla terroristeilla tiedetään olevan verta käsissään, ts. he ovat osallistuneet israelilaisten vastaisiin veritekoihin.

Sen lisäksi Hamas vaatii jokaista panttivankia vastaan moninkymmenkertaisen määrän vapautettavia palestiinalaisia, mikä sekin herättää Israelissa vastustusta. Tunnetuimmista palestiinalaisvangeista Hamas on nimennyt Israelille lähes punaisena vaatteena olevan moninkertaisen elinkautistuomion saaneen Marwan Bargroutin sekä vuonna 2001 israelilaisen ministerin surmanneen Ahmad Sadaatin vapauttamista.

Mutta sodan osapuolet tiedostivat hyvinkin, että työn alla olevaa sopimusta koeteltaisiin jo heti alkumetreillä, kun ne eivät luota toisiinsa. Sopimusta vastakkaisista näkökulmista lähestyville osapuolille yhteisymmärrys onkin ollut vaikea, sillä tulitauon edellytykseksi oli asetettu ehtoja, joista poikkeaminen todennäköisesti kaataisi koko sopimuksen.

Israelin hallitus kokoontui eilen viikkoistuntoonsa, mikä kuvattiin myrskyisäksi ja hermostuneeksi, kun odotetun sopimuksen tiedettiin olevan illalla tulossa. Radikaalimmat ministerit syyttivät Netanjahua antautumisesta huhuina liikkuneisiin Hamasin vaatimuksiin, kuten sotimisen lopettamiseen ja toiset moittivat presidentti Joe Bidenia puuttumisesta Israelin sisäisiin asioihin.

Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken saapuu tänä iltana Israeliin vauhdittamaan ratkaisun löytymistä Gazan sotaan. Hänen on määrä kiertää Lähi-idässä niitä maita, joilla on kytköksiä Gazan tilanteeseen. Matka on Gazan sodan alkamisesta Blinkenille jo viides ja tällä kertaa siihen liittyy laajempaa huomiota, kun Yhdysvaltain ilmavoimat oli ensin lauantain vastaisena yönä iskenyt yli 80:een Iranin tukemien liittolaisjoukkojen kohteeseen Irakissa ja Syyriassa. Ja sama toistui sitten sunnuntain vastaisena yönä, kun Yhdysvallat ja Britannia yhdessä pommittivat useita Punaisenmeren meriliikennettä Jemenistä käsin häirinneiden Iranin liittolaisten huthi-kapinallisten asemia.

Presidentti Biden oli uhannut kostolla sen jälkeen, kun Iranin liittolaisjoukot olivat viikko siiten iskeneet lennokein Jordanian pohjoisosassa Syyrian rajan tuntumassa sijaitsevaan amerikkalaiseen tukikohtaan, missä kuoli kolme sotilasta ja useita kymmeniä haavoittui.

Myös Israel on viime päivinä iskenyt Syyriassa sijaitseviin iranilaisiin kohteisiin sillä seurauksella, että Iran päätti kotiuttaa sieltä korkeata sotilashenkilöstöään. Israelin kohteina olivat erityisesti Hizbollahin joukoille Libanoniin suuntautuvat aseiden kuljetusreitit sekä asevarastot.

Blinkenin matkan yhtenä tarkoituksena on myös estää Gazan tilanteen leviämisen Lähi-idässä ja siksi yhtenä huomion kohteena on ollut Israelin ja Libanonin välisellä raja-alueella alati kiihtyneet yhteenotot, jotka ovat ajaneet yli 70.000 israelilaista evakkoon. Sen lisäksi Hizbollahin tulitus on vaarassa raunioittaa kymmeniä raja-alueen tyhjentyneitä taajamia.

Israel on Gazaa muistuttavasti vastannut voimaperäisesti, koska Israel haluaa tehdä lopun tästä Hizbollahin aseellisesta terrorismista ja on siksi aikeissa siirtää tuhansia sotilaita pohjoisrajalle valmistelemaan hyökkäystä Libanoniin.

Ulkoministeri Bidenin matka liittyy myös marraskuussa presidentinvaaleihin valmistautuvan Bidenin profiilinkohottamiseen Lähi-idässä, sillä hänen tiedetään palestiinalaiskysymyksessä avoimesti kannattavan nk. kahden valtion ratkaisua. Sen lisäksi Valkoista taloa lähellä olevan The New York Times-lehden toimittajan Thomas Friedmanin mukaan Biden olisi viime aikoina vienyt pohdintojaan Palestiinan valtiosta vielä pidemmälle.

Lehtitiedon mukaan Yhdysvallat tukisi aseista riisutun mutta elinvoimaisen Palestiinan perustamista edellyttäen, että sillä olisi nykyistä kehittyneempi ja avoimempi hallinto toimivine laitoksineen eikä se milloinkaan saisi uhata Israelia.

Friedmanin mukaan presidentti Biden ja hänen hallintonsa työstävät paraikaa palestiinalaiskysymyksen ratkaisuun uutta lähestymistapaa, mihin myös Saudi-Arabian odotetaan liittyvän.

Bidenin Palestiina-politiikka puree nyt myös Länsirannan juutalaisten siirtokuntien radikaaleihin asukkaisiin, joiden on lisääntyvässä määrin nähty käyttäytyneen väkivaltaisesti alueen pääväestöä eli palestiinalaisia kohtaan. Siksi presidentti Biden on presidentin poikkeuksellisella päätöksellä määrännyt neljälle nimetylle siirtokuntalaiselle matkustuskiellon Yhdysvaltoihin sekä joukon taloudellisia rajoituksia liittyen heidän Yhdysvalloissa olevaan omaisuuteensa.

Pääministeri Netanjahun kansliasta kiirehdittiin pian toteamaan, että ”valtaosa Juudean ja Samarean siirtokuntalaisista on lainkuuliaisia kansalaisia, joista moni paraikaa taistelee Israelin turvallisuuden puolesta. Israel toimii kaikkialla lainrikkojia vastaan eikä siksi näe syytä tämänkaltaisille poikkeustoimille”, todettiin lausunnossa.

Israelin laitaoikeisto on sodan lopun häämöttäessä muutenkin osoittanut vastustavansa kaikenlaista sopimista palestiinalaisten sekä Hamasin kanssa. Oikeisto sai julkisuudessa melkoisen arvosteluryöpyn, kun se sodan yhä jatkuessa ja rintamalla sotilaiden kaatuessa harkitsemattomasti järjesti suuren voitonjuhlan, mikä kokosi tuhansia Jerusalemin suurtapahtumaan. Seuraavan aamun lehtien otsikoissa esiintyikin kaksi sanaa: Ennenaikaista – Sopimatonta!

Palestiinalaiskysymyksen noustua nyt takaisin uutisiin Jordanjoen länsirannalla hallintoaan pitävän palestiinalaisjohdon on kerrottu vihdoin tarttuneen pitkään kaivattuihin uudistuksiin siltä varalta, että Gaza vuoden 2006 jälkeen palautuisi sen alaisuuteen. Siitä kertoi hallinnon pääministeri Mohammed Shtayyeh, joka kuvasi laajaa uudistusohjelmaa, jota jo on ehditty arvostella vain kosmeettiseksi korjaukseksi, mikä ei palauttaisi 88-vuotiaan Mahmud Abbasin johtaman hallinnon kaipaaman arvovallan. Palestiinalaishallinto tarvitsee uutta ja nuorempaa verta sekä Abbasille haastajan, toteavat asiantuntijat.

YK:n palestiinalaisten pakolaisapujärjestöön UNWRA:aan kuuluneiden työntekijöiden osallisuus Hamasin lokakuiseen iskuun Israeliin puhuttaa edelleen. Nimittäin Israel on tuosta iskusta lähtien arvostellut maailmanjärjestöä siitä, ettei se ollut reagoinut tarpeeksi nopeasti Hamasin uhrien kertomuksiin raiskauksista sekä seksuaalisesta väkivallasta. Vihdoin viime viikolla Israelissa ulkoministeriön kutsumana vieraillut YK:n erityisedustaja Pramila Patten asiantuntijoineen pyysi Hamasin väkivallan uhreja rikkomaan hiljaisuuden ja kertomaan kokemuksistaan.

”Olemme tulleet kuuntelemaan teitä turvallisesti ja luottamuksellisesti, sillä maailman tulee saada tietää, mitä lokakuun 7. todella tapahtui”, sanoivat todistusaineistoa keräämään saapuneet YK:n edustajat hyökkäyksen uhreille.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

RONY SMOLAR