Piru joukkoineen heittää hiekkaa ladulle

Eräänä aamuna lähdin uskon hengessä hiihtämään. Vielä oli pimeää, voitelu oli vanhaa ja vähäistä, eikä kuntokaan ollut paras mahdollinen. Lähdin kuitenkin liikkeelle Livingstonen hengessä. Laitoin aurinkolasit päähän, sukset jalkaan ja menoksi. Hetken kuluttua taivas alkoi punottamaan ja aurinko paistamaan. Suksi rupesi luistamaan ja kunto kohentumaan.

Painelin hurmiossa joidenkin hiihtäjien ohi oikealta ja vasemmalta. Silloin oivalsin, että tällä asenteella hiihdän kevyesti tulevan Finlandia hiihdon. Nyt suksi luistaa. Olin varmasti outo näky aurinkolasieni kanssa aamuhämärässä, mutta minä tiesin, että kohta paistaa ja niinhän se paistoi.

Tuona aamuna kuuntelin suksien saarnaa. Miten ne nyt noin alkoivat luistamaan? Salaisuus oli siinä, että minä lähdin liikkeelle. Miksei hengitys ahdistanut ja lihakset jumittuneet? Ne olivat lämmenneet liikkeessä. Miksei hanki häikäissyt silmiäni? Minulla oli aurinkolasit. Vielä tunti sitten tilanne oli aivan toinen, mutta nyt kaikki toimi hyvin. Olin tehnyt monta uskon tekoa ja ojentanut elämäni näitä asioita kohden, joissa juuri elin. Mielessäni liikkuivat Heprealaiskirjeen 11 luvun alku sanat: ” Usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy.”

Tätähän elämä on. Liikkeelle lähtemistä kohden tavoitteita. Tekoja ja puheita päämäärien saavuttamiseksi.

Uskon ihmiset ja uskon teot

Uskon kautta uhrasi Aabel Jumalalle. Uskon kautta rakensi Nooa arkin perhekuntansa pelastukseksi saatuaan ilmoituksen Jumalalta. Uskon kautta lähti Aabraham liikkeelle tietämättä minne hän oli saapuva. Uskon tekojen listasta löytyy Mooses, Iisak, Jaakob ja monet muut. Uskon kautta kaatuivat Jerikon muurit.

Elävä usko saa aina aikaan tekoja. Elävä usko ei ole passiivista paikallaan olemista, vaan ojentautumista ja liikkeelle lähtemistä kohden tavoitteita. Nooa aloitti arkin rakentamisen saatuaan ilmoituksen Jumalalta.

Oletko sinä saanut jo ilmoituksen Jumalalta, että voisit aloittaa uskon tekojen tekemisen? Kyllä olet. Ilmoitus on jo annettu. Suurin ilmoitus on Raamattu. Sieltä ne päämäärät ja haasteet löytyvät. Tarvitset vain oikean ajoituksen ja Jumalan Hengen johdatuksen. Kysymys on uskossa asennoitumisesta ja liikkeelle lähtemisestä. Kun asenne on oikea, niin kyllä haasteita löytyy.

Piru joukkoineen heittelee hiekkaa ladulle

Hiekka oikeassa paikassa estää liukkautta ja tekee liikkumisen turvalliseksi, mutta hiekka väärässä paikassa on kuoleman vakava asia. Joitakin vuosia sitten joku hulikaani heitti hiekkaa erään hiihtokeskuksen ladulle ja sen seurauksena oli hiihtäjän kaatuminen ja kuolema.

Näitä latujen hiekoittajia on ollut aina liikkeellä. Sen ovat kokeneet kristityt vuosisatojen aikana. Tämä maailmaksi kutsuttu ihmisten joukko ei voi sietää sitä, että uskovien suksi luistaa ja matka taittuu. Erikoisesti tänä syksynä on hiekoittajia riittänyt lähes kaikilla laduilla.

Syyttäjä(t) liikkeellä

”Sitten minä kuulin voimakkaan äänen sanovan taivaassa: ”Nyt on tullut pelastus ja voima ja meidän Jumalamme valtakunta ja hänen Voideltunsa valta, sillä meidän veljiemme syyttäjä on heitetty ulos, hän joka yöt ja päivät syytti heitä meidän Jumalamme edessä.” Ilm. 12:10.

Kyllä näitä syyttäjiä riittää ja on aina riittänyt. Raamatun selvä ilmoitus kertoo meille, että näiden ”veljien” syyttäjien toimet ovat väliaikaisia ja suurin syyttäjäkin, josta Raamattu puhuu heitetään ulos. Meidän kristittyinä pitää nyt pysyä rohkeina ja jatkaa Raamatun sanan esillä pitämistä, sekä keskittyä evankeliumin julistamiseen.

Nyt on aika laittaa välineet kuntoon

Kohta kohdallamme aurinko nousee, päivä valkenee ja pitenee. Vielä on uuden päivän ja uskon tekojen aika. Ei elämä tämän syksyn synkkiin tapahtumiin kaadu, vaan Jumalan armosta jatkuu, niin kauan kun Herra hyväksi näkee.

Kun vanha ja sairas tätini teki kuolemaa Vääksyn terveyskeskuksessa. Kävimme Sirpa-vaimon kanssa tätiä katsomassa. Siinä syötin Aune-tädille velliä. Täti oli väsyneet silmät suljettuna ja puhetta ei enää häneltä paljon tullut. Kun en ollut alan ammattilainen, niin velliä putoili hiukan myös poskelle, josta sitä lusikalla pyyhin. Silloin täti aukaisi toisen silmänsä ja hiljaisella äänellä tokaisi: ”Kyllä tekin parhaanne yritätte.”

Ystävät, eiköhän vielä yritetä parhaamme ja katsotaan kuin suomalaiset urheilijat, että mihin se riittää. Ojennetaan elämämme kohden niitä toivottuja asioita kohden, joita Jumala tahtoo meidän uskon kautta omistavan ja tekevän.