Patmos-blogi

Viikonlopun kansainväliset uutispoiminnat 3.6.2023

Timo Keskitalo Pastori Timo Keskitalo on toiminut pitkään maahanmuuttajatyössä Englannissa, Suomessa ja Lähi-idässä. Hänellä on yli 30 vuoden kokemus kasteopetuksen antamisesta muslimeille, jotka haluavat liittyä kristilliseen kirkkoon. Patmos Lähetyssäätiö tarjoaa seurakunnille ja järjestöille koulutusta. Timo Keskitalon vierailua voi tiedustella patmos (at) patmos.fi tai 09-8567 4988.
Julkaistu:

Timo Keskitalo toimittaa kansainväliset uutispoiminnat, jotka kuullaan Radio Patmoksessa lauantaina ja sunnuntaina klo 8-18:00 välillä tasatunnein.

Syyriankielisten kristittyjen asema Israelissa

(Lähde: The Christian Post 31.05.2023)

Israel tunnusti aramean-syyrialaiset kristityt viralliseksi identiteetiksi syyskuussa 2014. Tähän päivään mennessä yksikään arabi- tai muslimivaltio ei ole tehnyt niin.

Aramealaiset ovat erillinen uskonnollinen ja etninen ryhmä, jotka ovat muinaisen hedelmällisen puolikuun alkuperäiskansaa. Arameankieli on ollut muinaisten sivilisaatioiden äidinkieli kautta vuosisatojen. Jeesus puhui arameaa. Aramea oli hallinnon, tieteen ja taiteen kieli vuosisatojen ajan ennen kuin arabia otti Lähi-idän hallintaansa.

Aramealaiset kutsuvat itseään messiaanisiksi – arameaksi ”Mshihoye (Mecshiha)”. Nykyään kaikki he rukoilevat aramean-syyrialaisella kielellä. Monet puhuvat sitä päivittäin, mutta yhteiskunnassa heidän oli pakko siirtyä käyttämään arabiaa, koska arabijoukot valtasivat kaikki heidän maansa islamilaisen valloituksen yhteydessä 7. vuosisadalla.

Israelissa on lähes 180 000 kristittyä, ja heidän osuutensa koko maasta on 2 prosenttia. Aramealaisia kristittyjä on 15 000, ja syyriankieliset aramealaiset maroniitit ovat heidän enemmistönsä. Israelin kristilliseltä vähemmistöltä puuttuu edelleen monia tarpeita. Kristilliset koulut ovat islamilaisen arabien opetussuunnitelman alaisina. Tätä aramealaiset kristityt pitävät suurena virheenä.

Juutalaisaktivistit protestoivat Jerusalemin helluntaitapahtumaa vastaan

(Lähde: The Christian Post 30.05.2023)

Evankelisten rukouskokoontuminen helluntaipäivän kunniaksi Länsimuurin lähellä Jerusalemissa ajautui kaaokseen sunnuntaina, kun ortodoksijuutalaiset äärioikeistolaiset aktivistit huutelivat solvauksia ja tiettävästi sylkivät osallistujien päälle. Kymmenen mielenosoittajaa pidätettiin.

Sadat kristityt kokoontuivat rukoilemaan Jerusalemin ja juutalaisen kansan puolesta viime viikonloppuna ”Pentecost 2023 – A Global Day of Prayer for Jerusalem and the Nations” -tapahtumaan. Tapahtuman teemana oli psalmi 122, jossa Jumalan kansaa kehotetaan ”rukoilemaan Jerusalemin rauhan puolesta”.

Israel Today kertoo, että joissakin mielenosoittajien kylteissä luki: ”Emme ole unohtaneet temppeliämme, jonka Rooma tuhosi, emmekä Espanjan vainoa ja kaikkia pogromeja. Emme ole unohtaneet kaikkea verenvuodatusta emmekä niitä kuutta miljoonaa, jotka murhattiin holokaustissa. Pyydän teitä kunnioittamaan juutalaisten tunteita ja suorittamaan kristilliset seremoniat kirkoissanne eikä täällä.”

Mielenosoitukseen osallistui muun muassa Jerusalemin apulaispormestari Arieh King, joka rinnasti kristillisen lähetystyön radikaali-islamilaisen terrorismin toimintaan. King totesi: ”Minun puolestani jokaisen lähetyssaarnaajan pitäisi tietää, ettei hän ole tervetullut Israelin maahan.”

Irakin kristityt koettavat säilyttää muinaisen äidinkielensä

(Lähde: Al-Monitor 30.05.2023)

Irakin dramaattisesti pienenevä kristitty väestö on ryhtynyt yhä määrätietoisempiin toimiin muinaisen äidinkielensä, syyrian, säilyttämiseksi. Syyria on aramean kielen murre. Aramea taas oli Lähi-idän yleis- ja valtakieli 500-luvulta eKr. 600-luvulle jKr. eli islamin uskon ja arabian kielen alueelle tuloon asti.

Syyriaa on käytetty etenkin maaseudun kristittyjen yhteisöjen puhekielenä. Lisäksi sitä on opetettu kouluissa ja käytetty jumalanpalveluskielenä. Syyrian kielen puhujien ja samalla Irakin ja Syyrian kristittyjen määrä on kuitenkin romahtanut 2000-luvulla levottomuuksien vuoksi. Ennen Irakin sotaa Irakissa asui arviolta 1,5 miljoonaa kristittyä, kun määrä on nyt tuskin 400 000.

Tämän vuoden huhtikuussa Irakin hallitus kuitenkin päätti perustaa syyriankielisen televisiokanavan, joka esittää kaikenlaista ohjelmaa dokumenteista elokuviin ja viihteeseen. Kanavan uutistenlukijan, Mariam Albertin mukaan on tärkeää, että televisio edustaa myös Irakin vähemmistöjä.

Irakin väestöstä enemmistö on arabiankielisiä šiiamuslimeita, mutta myös sunniarabeja ja kurdeja on maassa paljon ja sekä kurdin että arabian kielillä on virallinen asema. Lisäksi Irakissa on paljon pienempiä, ikivanhoja vähemmistöjä kuten jesidit, mandealaiset ja erilaisiin vanhoihin kirkkoihin kuuluvat kristityt.

Jordanian kristityt johtajat kannattavat tasa-arvoista perinnönjakoa

(Lähde: Christianity Today 31.05.2023)

Jordaniassa 11 tärkeimmän kristillisen kirkkokunnan edustajat ovat hyväksyneet ehdotuksen uudeksi perintöä koskevaksi laiksi. Lain täytyy saada enemmistön kannatus myös maan parlamentissa ja kuninkaan hyväksyntä. Toteutuessaan laki määräisi perinnön jaettavaksi tasan kaikkien rintaperillisten kesken sukupuolesta riippumatta, mutta tämä koskisi vain Jordanian kristittyjä.

Jordaniassa, monen muun Lähi-idän maan tavoin, rikosoikeudesta säätää valtio, mutta siviilioikeus eli perhettä, avioliittoa, perintöä ja adoptiota käsittelevä oikeus on uskonnollisilla tuomioistuimilla. Kristittyjen asiat käsitellään omien kirkkojen tuomioistuimissa ja muslimien asiat islamilaisissa šaria-tuomioistuimissa. Vain perintöasiat ovat Jordaniassa olleet poikkeus, koska kaikkien maan asukkaiden on ollut noudatettava siinä islamilaista šaria-lakia omasta uskonnostaan riippumatta. Šaria-laki taas säätää miespuolisen rintaperillisen saaman osuuden kaksinkertaiseksi naispuoliseen nähden.

Mikäli laki astuu voimaan, mitä pidetään luultavana, koska kirkolliset johtajat tukevat sitä, sukupuoli ei enää vaikuta kristittyjen perinnönjakoon, muslimeiden kylläkin.

Jordanian kruununprinssin häät herättävät maassa juhlatunnelmaa

(Lähde: Al-Monitor 30.05.2023)

Jordanian kuninkaan Abdullah II:n vanhimman pojan ja perillisen, 28-vuotiaan kruununprinssi Husseinin häitä vietetään maan pääkaupungissa Ammanissa 1.6. Jo etukäteen kuninkaallisia häitä on juhlittu muun muassa ilotulituksin, konsertein ja muin juhlamenoin.

Kruununprinssi Husseinin vaimoksi tulee saudi-arabialainen, 28-vuotias Rawja al-Saif. Hääjuhliin osallistuu monia lähialueen monarkkeja sekä ainakin Alankomaiden kuningas Willem-Alexander sekä Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin puoliso Jill Biden.

Nykyisen kuninkaan Abdullah II:n jälkeen prinssi Husseinista tulee maan hallitsija. Hänen tuleva puolisonsa on jo herättänyt ihailua ja innostusta jordanialaisissa. Kuningasperhe on maassa sangen suosittu.

Ennen häitä Jordanian hovi on julkaissut muun muassa Youtube-videon, jolla kuningataräiti Rania ja Husseinin sisaret, prinsessat Salma ja Iman tanssivat yhdessä häävieraiden kanssa. Tämä on Lähi-idän hallitsijahuoneissa hyvin epätavallista.

Prinssi Hussein on opiskellut muun muassa Isossa-Britanniassa Sandhurstin sotilasakatemiassa ja historiaa Washingtonissa Georgetownin yliopistossa. Hänen tuleva saudipuolisonsa on opiskellut arkkitehtuuria New Yorkissa.

Maatumaton nunna herättää ihmetystä ja arveluita pyhyydestä

(Lähde: Catholic News Agency 29.05.2023)

Yhdysvalloissa Missourin osavaltiossa sijaitsevaan dominikaaniluostariin on virrannut roomalaiskatolisia pyhiinvaeltajia. Syynä on vuonna 2019 95-vuotiaana kuolleen sisar Wilhelminan ruumis, joka löydettiin toukokuussa, noin neljä vuotta kuolemansa jälkeen, erittäin hyvin säilyneenä ja lähes maatumattomana. Luostarin nunnat olivat aikeissa siirtää jäljelle jääneet luut hautakammiosta, mutta yllättyivät, kun ruumis löytyikin edelleen hyväkuntoisena.

Roomalaiskatolisen kirkon piirissä maatumatonta ruumista on pidetty mahdollisena pyhyyden merkkinä, joskaan tätä ei nykyään pidetä roomalaiskatolisenkaan kirkon piirissä varsinaisena ihmeenä. Paikallisen piispan, Vann Johnstonin mukaan ruumista ja sisar Wilhelminan elämää on tutkittava, ennen kuin voidaan aloittaa mahdollinen kanonisaatio- eli pyhimykseksijulistamisprosessi.

Sisar Wilhelmina oli afroamerikkalaisen perheen tytär, jossa heräsi 13-vuotiaana halu ryhtyä nunnaksi ja hän elikin yli 75 vuotta sääntökuntaelämää.

Maatumattomuus ei ole hautaamattomana kammiossa makaavalle ruumiille tavatonta, joskaan ei kovin tavallistakaan. Luultavaa on, että riittävän pitkän ajan kuluttua sisar Wilhelminankin ruumis maatuu.

Patmos-blogilla kirjoittavat sitoutuvat Apostoliseen uskontunnustukseen. Muilta osin blogistien esittämät näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä välttämättä edusta Patmos Lähetyssäätiön kantaa.

Lue ohjeet kommentoinnille

Kommentit (0)

Kommentoi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *