Rony Smolar – Israel-uutisviikko 13.2.2023

Turkin ja Syyrian viime viikon tuhoisa maanjäristys peitti alleen Israelissa kiivaana jatkuneen poliittisen kiistelyn mutta samalla se muistutti, että myös Israel sijaitsee järistysvyöhykkeellä. Siitä on muistutuksena Jordanjoen hautavajoamassa sijaitseva Kuolleeksimereksi nimetty laskujoeton suolajärvi, jonka pinta on maapallon matalin paikka, eli 425 metriä merenpinnan alapuolella.

Kaakkois-Turkissa viikko sitten tapahtunutta tuhoisaa maanjäristystä on kuvattu vuosisadan voimakkaimmaksi alueella, joka tunnetusti on aktiivista järistysaluetta. Tällä kertaa se oli voimakkuudeltaan myös poikkeuksellisen laaja, sillä se tuntui myös Syyriassa, Kyproksella, Libanonissa, Israelissa sekä Egyptissä.

Olemme viikon ajan voineet seurata Turkista välittyneitä lohduttomia uutiskuvia, jotka kertovat tuhojen laajuudesta sekä alati kasvavista uhriluvuista. Niihin kuuluvat myös sisäisesti jakautuneen Syyrian pohjoisosista tulleet tiedot ja siten kuolleiden kokonaismäärä on jo ylittänyt 30.000, minkä lisäksi kymmenet tuhannet ovat loukkaantuneet. Järistys tuhosi lisäksi suuren määrän rakennuksia ja hävitti kokonaisia asuinalueita.

Syyriassa tilanne on hyvin surkea, sillä järistyksestä kärsinyt alue on presidentti Bashar al-Assadin hallintoa vastustavien hallussa ja siten maan viranomaisten avun saavuttamattomissa. Syyriassa rakennuskanta on sisällissodan seurauksena muutenkin ollut huonokuntoista eikä keskushallinnon apu ole ulottunut kapina-alueelle.

Siksi pääkaupungista Damaskoksesta käsin saatettiin järistyksen tapahduttua vain vedota kansalaisiin loukkaantuneiden kuljettamiseksi omilla autoilla sairaaloihin. Uutistoimistojen mukaan vasta torstaina eli neljä vuorokautta järistyksen tapahduttua ensimmäinen avustussaattue saapui perille Syyrian luoteisosiin.

Huomattavan suuria tuhoja kärsineen Turkin tilanne on sitä vastoin toinen, sillä maahan alkoi nopeasti virrata kansainvälistä apua, kun kilpajuoksu raunioihin jääneiden pelastamiseksi käynnistyi.

Välittömästi sen jälkeen, kun presidentti Isaac Herzog oli muutama tunti järistyksen tapahduttua ilmaissut presidentti Recep Tayyip Erdoganille osanottonsa, Israelissa valmistauduttiin lähettämään tuhoalueelle kokenut etsintä- ja pelastusmiehistö. Sen muodostivat 150 naista ja miestä sekä katastrofialueilla käytettävät rauniokoirat, minkä lisäksi suuri rahtikone täyttyi myös tehtävään tarvittavista teknisistä välineistä, laitteista ja varusteista.

Israelilla on tunnetusti paljon kokemusta tällaisista kansainvälisistä katastrofikohteista, missä sen miehistöt ovat yleensä olleet ensimmäisten joukossa paikalla. Israel on nyt pystyttänyt Turkin järistysalueelle neljä osastoa käsittävän suuren kenttäsairaalan lääkäreineen, kirurgeineen ja hoitajineen sekä vienyt kotinsa menettäneille ja kylmyydestä kärsiville telttoja, huopia, lämpimiä vaatteita sekä juomavettä. Viime päivinä Israel on lennättänyt katastrofialueelle myös täydennystä.

Neljän ensimmäisen vuorokauden aikana israelilaisryhmä onnistui paikantamaan ja pelastamaan raunioista 20 ihmistä, joukossa kaksi lasta, joista toinen oli ihmeen kautta selviytynyt yli neljä vuorokautta elossa.

Israelissa on muutenkin seurattu järistyspaikoilta tulleita uutisia, sillä Turkki on israelilaisten matkailijoiden suosima kohdemaa, minkä lisäksi maan eri kaupungeissa elää tuhansia juutalaisia. Uutisista kävikin ilmi, että erään pienen juutalaisyhteisön rabbi ja hänen vaimonsa olivat löytyneet menehtyneinä raunioista.

Viikko maanjäristyksen jälkeen toivo eloonjääneiden löytymisestä on hiipunut, sillä selviytymismahdollisuuksia on heikentänyt paikallinen kylmä sää.

Yhteistyön paikallisten sekä eri maiden pelastus- ja avustusryhmien kesken on kerrottu sujuneen hyvässä yhteisymmärryksessä. Israelilaisryhmän hihassa olevaa Daavidin tähti-lippua ei ole vierastettu, minkä lisäksi Israelin television uutisryhmät ovat voineet työskennellä paikan päällä vapaasti.

Poikkeuksellista oli avustuslentojen keskeisellä lentokentällä nähdä alkuviikolla kahden perivihollisen, Israelin ja Iranin rahtikoneen seisovan vierekkäin; näin ainakin inhimillisen hädän hetkellä.

Samassa hengessä Israelin kerrottiin perustaneen kenttäsairaalan vihollisensa Syyrian rajalle. Näin Israel toimi myös Syyrian sisällissodan vuosina, jolloin tuhannet syyrialaiset siviilit hakeutuivat Israelin puolelle hoitoon. Tuolloin vakavasti loukkaantuneita hoidettiin jopa Israelin keskussairaaloissa.

Mutta viikon lopulla Israelin sotilasvakoilu sai tietoonsa, että Iran saattaa liittolaiselleen Syyriaan lähetettävien avustusrahtien joukkoon piilottaa aseita, lennokkeja sekä ohjuksia, joita aiottaisiin käyttää Israelin vastaisissa iskuissa. Näitä asekuljetuksia sekä -varikkoja vastaan Israelin ilmavoimat ovat viime vuosina toistuvasti iskeneet. Israelin armeija ilmoitti perjantaina, etteivät avustuskuljetuksiin piilotetut asetoimitukset jatkossakaan välttyisi Israelin iskuilta.

Tilanne palestiinalaisten kanssa näyttää edelleen kärjistyvän, kun perjantaina kuusi- ja kahdeksanvuotiaat veljekset ja nuori aikuinen saivat surmansa ja neljä loukkaantui, joukossa menehtyneiden poikien isä palestiinalaismiehen ajettua autollaan bussipysäkillä olleeseen väkijoukkoon Jerusalemissa.

Isku oli kahden viikon sisällä kolmas Jerusalemin itäosassa asuvan palestiinalaisen suorittama. Tällaiset iskut ovat tiivistyessään nähty mielipiteen ilmaisuna kovia otteita palestiinalaisiin ehdottanutta poliisiministeri Itamar Ben-Gviriä vastaan.

Rangaistuksena ministeri ehti perjantaina heti tapahtumapaikalla vaatia iskun suorittajan kodin sinetöimistä, jopa tuhoamista. Pääministeri Netanjahun hyväksyttyä kodin välittömän sulkemisen israelilaissotilaiden nähtiin kerääntyvän palestiinalaismiehen kodin luo.

Israelilla on vaikeuksia ennakkoon varautua Jerusalemin palestiinalaisasukkaiden suorittamiin terrori-iskuihin, sillä heillä on Jordanjoen Länsirannan palestiinalaisasukkaista poiketen Israelin henkilöpaperit ja siten vapaa liikkumisoikeus.

Turvallisuusjoukot eivät levottomuuksien välttämiseksi ainakaan vielä ole saaneet käskyn eristää Jerusalemin 350.000 asukkaan palestiinalaistaajamat, vaikka sitä ovat monet ministerit jo ehdottaneet.

Viimeisten iskujen perusteella on voitu päätellä, että terrori-iskut on pyritty toteuttamaan Jerusalemissa ortodoksijuutalaisten asuttamilla alueilla, koska siellä harvemmin kohtaisi itsepuolustukseksi aseistautuneen juutalaissiviilin.

Tilanteen uskotaan pahenevan islamin pyhän paastokauden Ramadanin lähestyessä maaliskuun lopulla ja siksi välittäjänä tällaisissa tilanteissa toiminut Egypti on lähettänyt edustajansa Israeliin sekä palestiinalaisalueille.

Myös palestiinalaisten presidentti Mahmud Abbas kävi kiristyvän tilanteen johdosta neuvonpitoa presidentti al-Sisin kanssa Egyptissä.

Ramadan-pyhän aikaan palestiinalaisalueilla on pelättävissä mellakoita, minkä lisäksi Jerusalemin Temppelinvuori nähdään hyvin räjähdysherkkänä, kun muslimien rukoustilaisuuksiin saattaa sinne kerääntyä yli 100.000 ihmistä ja jolloin tunteet ovat hyvin pinnalla.

Myös Yhdysvallat näkee tilanteen vakavuuden, jopa palestiinalaisten uutena kansannousuna ja siksi presidentti Joe Bidenin kerrotaan lähettävän puolustusministeri Lloyd Austinin lähipäivinä Jerusalemiin.

Jotkut palestiinalaisryhmät ovat todenneet kolmannen kansannousun eli intifadan jo alkaneen, mikä on saanut israelilaiset muistelemaan 2000-luvun alussa Jasser Arafatin johdolla viisi vuotta käytyä toista kansannousua. Se oli hyvin väkivaltaista ja veristä aikaa, missä tuhat israelilaista ja yli 3000 palestiinalaista kuoli.

Noita vuosia hallitsi palestiinalaisten tuhoisat ja paljon kuolemaa niittäneet itsemurhaiskut julkisilla paikoilla, kuten ravintoloissa ja busseissa. Toimittajatyössäni jouduin myös itse niitä tuolloin todistamaan.

Näinä aikoina arvailut kolmannen kansannousun päämääristä puhuttavat Israelissa, kun palestiinalaisten toimintaa ohjaavat nyt radikaali-islamistiset järjestöt, kuten Jihad ja Hamas, jotka eivät ole Mahmud Abbasin johtaman palestiinalaisten valtavirran ohjattavissa.

Vuosina 1987-93 käydyn ensimmäisen kansannousun tuloksena palestiinalaisten pääliikkeen eli PLO:n ja Israelin välille syntyi lopulliseen sovintoon tähdännyt nk. Oslon puitesopimus ja toinen kansannousu päättyi Israelin vetäytymiseen Gazasta. Kolmannen kansannousun tavoitteet ovat vielä arvailujen varassa, mutta Israelilta ne lisämyönnytyksiä todennäköisesti vaatisivat.

Koska olosuhteet itsenäisen palestiinalaisvaltion perustamiselle eivät kuitenkaan ole kovin otolliset, uskotaan palestiinalaisten nyt tavoittelevan Yhdysvaltojen rinnalle itselleen myötämielisten tahojen, kuten Kiinan, Venäjän, EU:n sekä YK:n mukaantuloa neuvotteluihin.

Kolmannen kansannousun nyt liityttyä Israelissa kuumana käytyyn poliittiseen keskusteluun monet poliitikot ovat vetäneet hätäjarrua ja vedonneet Netanjahun hallitukseen suunnitteilla olevien ja kansaa syvästi jakavien hallintouudistusten pysäyttämiseksi.

”Nyt tarvitsemme yhtenäisyyttä, yhteistä näkemystä tulevaisuudestamme emmekä kansaa repivää kiistelyä”, kuuluu monen poliitikon viime päivinä julistaneen.

Nykytilanteessa, missä Israel on löytänyt muslimimaailmasta uusia rauhankumppaneita ja Iranin uhka kasvaa kasvamistaan, on Israelin johtajien kuunneltava myös tärkeintä liittolaistaan Yhdysvaltoja.

Mutta väkivaltaisuuksista sekä Netanjahun hallituksen sisällä kytevistä erimielisyyksistä huolimatta erityisesti radikaalit puskevat ristiriitaista hallitusohjelmaa eteenpäin.

Oikeusoppineet ovat edelleen hyvin eri linjoilla oikeusministerin kanssa korkeimman oikeuden vallan kaventamisesta, minkä lisäksi lehdistönvapauteen suunnitellaan rajoituksia mm. lopettamalla Netanjahun silmätikkuna jo pitkään olleen, meillä YLE:ä vastaavan Israelin kansallisen radioyhtiön. ”Emme tarvitse kansallista radioyhtiötä, kun mainosrahoitteiset yksityiset palvelevat meitä hyvin”, totesi Netanjahu lyhyesti eräässä haastattelussa.

Sen lisäksi, että Netanjahu on hallituksensa kanssa selvästi joutunut kovan paikan eteen, kohdistuu häneen myös henkilökohtaisia paineita.

Ensinnäkin vaa´ankielen asemassa hallituksessa olevat radikaalit ovat voimansa tunnossa avoimesti lähteneet haastamaan pääministeriä, mikä vähän väliä näkyy ja kuuluu erimielisyyksinä myös julkisuudessa. Siksi Netanjahun on kerrottu vilkuilevan keskustan suuntaan siltä varalta, että sieltä löytyisi hallitukselle maltillisempi tuki.

Heikkouden merkkinä voi pitää myös sitä, että Netanjahu joutuu näinä aikoina yhä enemmän henkilökohtaisesti kuuntelemaan Yhdysvaltoja, jonka presidentti Bidenin hallinto avoimesti tukee palestiinalaisvaltion perustamista Jordanjoen länsirannalle. Ja viimeksi lauantaina Biden huomautti Netanjahua demokratian kaventamisen vaaroista.

Netanjahun maineelle ja kunnian päälle ottaa myös se, että häntä vastaan käydään edelleen oikeutta, minkä lisäksi oikeuskansleri on kieltänyt häntä puuttumasta korkeimman oikeuden valtaoikeuksien kaventamissuunnitelmiin.

Kaiken lisäksi Jerusalemissa oikeus antoi Netanjahulle perjantaina 30 päivää aikaa vastata hyvää hallintotapaa puolustavan kansalaisjärjestön selvitysvaatimukseen, miksi hän oikeudenkäyntinsä muodostamasta eturistiriidasta huolimatta voi toimia pääministerinä.

Ja lopuksi: Netanjahun ortodoksijuutalaiset hallituskumppanit ovat lakiehdotuksena ehdottaneet Israelin setelirahoihin lisättäväksi amerikkalaisesimerkin mukaisesti motton: ”In God we trust eli Jumalaan me luotamme”. Se toimisi meille taloudellista hyvinvointia antavana talismaanina, vakuuttivat lakialoitteen tekijät. Asiaa ei kuitenkaan vielä ole virallisesti käsitelty hallituksessa.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

RONY SMOLAR