Rony Smolar – Israel-uutisviikko 10.6.2019

Israelissa vaalien jälkeen vallinnut rauhaton sisäpoliittinen ilmapiiri rauhoittui viime viikolla, kun presidentti Reuven Rivlinin vaimon Nechaman ilmoitettiin menehtyneen pitkäaikaiseen sairauteen.

Kansalaisten keskuudessa erittäin suosittu, jopa rakastettu, Nechama Rivlin oli viime vuodet sairastanut keuhkofibroosi-nimistä sairautta, ja sen vuoksi hänelle tehtiin aikaisemmin tänä vuonna keuhkojensiirtoleikkaus.

Sairaudestaan huolimatta Nechama Rivlin esiintyi eri tilaisuuksissa miehensä rinnalla, ja osallistui jopa ulkomailla valtiovierailuille, vaikka hän joutui kantamaan happisäiliötä mukanaan.

Hän oli hyvin kansanomainen ja helposti lähestyttävä. Lisäksi häntä kiinnostivat erityisesti ympäristöasiat sekä syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, joihin hän eri tapahtumien yhteydessä piti yhteyttä.

Kuolemaa surtiin Israelissa niin poliittisissa piireissä kuin kansan keskuudessa ja myös monet valtionpäämiehet, kuten presidentit Trump, Putin, Ranskan Macron ja Turkin Erdogan lähettivät surunvalittelunsa. Myös palestiinalaisten presidentti Mahmud Abbas soitti presidentti Rivlinille lausuen surunvalittelunsa.

Juutalaisen perinteen mukaisesti hautajaiset toimitettiin heti kuoleman jälkeisenä päivänä, minkä jälkeen presidentti ja perhe pitivät israelilaisille avointa surutaloa.

Suruaika toi kaivatun tauon uusintavaaleja kohti käyneeseen poliittiseen kilvoitteluun, joka näyttää ottavan lisäkierroksia, vaikka vaaleihin on vielä yli kolme kuukautta. Ilmapiiriin vaikuttaa se, että monet kyselymittaukset ennakoivat tasapeliä nyt vallassa olevan oikeiston ja opposition välillä myös tulevissa, syyskuun 17. päivänä pidettävissä vaaleissa.

Pääministeri Benjamin Netanjahu on tuonut lisämausteen jo käynnistyneeseen kampanjointiin, kun korruptiosyytteet odottavat häntä pian vaalien jälkeen, eivätkä ne voi olla vaikuttamatta hänen ja hänen johtamansa puolueen vaalimenestykseen.

Monet poliitikot ovat nyt harmissaan siitä, että Netanjahu edellyttää liittolaistensa ajavan lainmuutoksella hänelle syytesuojaa parlamentissa. Netanjahua onkin avoimesti arvosteltu muiden vaalimenestyksen kytkemisestä hänen omaan kohtaloonsa.

Netanjahu on yrittänyt suitsia myös Israelin oikeuslaitosta, jopa maan demokraattisen hallitusmuodon kustannuksella, sillä niin epätoivoiseksi hän tuntee olonsa tässä hänelle vieraassa tilanteessa. Yhä selvemmäksi on myös käymässä, että vain syytesuoja voisi pelastaa hänen nyt vaarantuneen poliittisen uransa.

Mutta ulkomailla Netanjahu nauttii edelleen lähes varauksetonta luottamusta, mikä näkyy siinä, että hänen aloitteestaan Yhdysvaltojen ja Venäjän turvallisuusasiantuntijat tapaavat lähiaikoina neuvottelupöydän ääressä Jerusalemissa.

Valkoisen Talon turvallisuusneuvonantajan John Boltonin ja Venäjän turvallisuusneuvoston edustajan Nikolai Patrushevin odotetaan yhdessä Israelin kansallisen turvallisuusneuvonantajan Meir Ben-Shabbatin kanssa käsittelevän erityisesti Syyrian nykyistä mutta myös sisällissodan jälkeistä tulevaa tilannetta.

Siihen liittyy myös Iranin läsnäolo Syyriassa sekä maan lisääntyneen vaikutusvallan torjuminen Lähi-idässä.

Lisäksi Venäjää toivotaan avuksi Yhdysvaltojen ja Iranin välillä, lähes sodan partaalle, kasvaneen jännityksen laukaisemisessa. Onnistuessaan se voisi samalla johtaa suurvaltojen välisten suhteiden lämpenemiseen.

Kuumana neuvotteluaiheena pidetään myös Yhdysvaltojen ja Israelin vaatimusta saada iranilaisjoukot poistumaan Syyriasta, mitä maan jälleenrakentamisen valvojaksi uskottu Venäjä saattaisi kannattaa. Venäjä näkee itsellään keskeisen aseman kansainvälisen rahoituksen varassa toteutettavassa liittolaismaan jälleenrakentamisessa eikä Venäjän uskota haluavan kumppanikseen Syyrian toista liittolaista Irania, jonka tavoitteet Lähi-idässä ovat sen kanssa ristiriidassa.

On selvää, että Syyrian jälleenrakentaminen edellyttää ulkopuolisten taistelijoiden poistumista sekä Lähi-idän rauhoittumista.

Askel siihen suuntaan voisi löytyä Venäjän toimista torjua Iran, jolloin Israelin ja myös Yhdysvaltojen uskotaan vastavuoroisesti tunnustavan, ainakin epävirallisesti, presidentti Bashar al-Assadin maansa johtajana. Tällöin Israel pidättäytyisi pommituslennoista sotilaallisiin kohteisiin Syyriassa, elleivät ne sitten suoraan uhkaa Israelin turvallisuutta.

Neuvotteluilmapiiriä tulevissa neuvotteluissa Jerusalemissa parantanee myös presidentti Trumpin tuore ilmoitus, ettei hän pyri sotaan vaan mieluummin neuvottelisi Iranin presidentin Hassan Rouhanin kanssa, vaikka hän toistikin ehdottoman vaatimuksensa, ettei Iranin sallita saada ydinasetta.

Iranin ydinaseen tavoittelu on alati kuuma aihe ja siitä puhutaan eri foorumeilla. Asia oli viimeksi esillä viime viikolla Tel Avivissa järjestetyssä kansainvälisessä turvallisuusalan seminaarissa, missä yhtenä puhujana oli suomalainen Olli Heinonen, kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n entinen varapääjohtaja.

Asiantuntijana hänen viestinsä seminaarille ja erityisesti Israelille oli, että Iran on kansainvälisistä sopimuksista huolimatta järjestelmällisesti salannut ydinaseohjelmaansa. Hän kohdisti kiitoksensa pääministeri Netanjahulle sekä Israelin tiedusteluviranomaisille, jotka runsas vuosi sitten toivat päivänvaloon Iranin salaisen ydinaseohjelman.

Heinonen arvioikin, että Iranilta menisi kuudesta kahdeksaan kuukautta rikastuttaa ydinaseeseen tarvittava määrä uraania.
Siksi hän painotti, että Israelin lisäksi myös Persianlahden arabimailla on syytä huoleen.

Heinonen lisäksi arvioi Yhdysvaltojen vetäytymisen kansainvälisestä Iranin ydinasetta kieltävästä sopimuksesta sopivan hyvin uhmakkaalle Iranille, siitä huolimatta, että raskaat kauppapakotteet purevat maan taloutta.

Iranilla on uraanin rikastamiseen tarvittavaa teknologiaa, ja kykenee sitä myös kehittämään, minkä lisäksi maa näyttää toistaiseksi pärjäävän kansainvälisten pakotteiden alla, päätteli Heinonen.

Nykyään Washingtonissa vaikuttavalla Heinosella on Israelissa hyvä maine IAEA:n entisenä varapääjohtajana, mikä uutisissa näyttäytyi haastatteluina sekä tapaamisena pääministeri Netanjahun kanssa.

Ikään kuin sivujuonteena monista turvallisuusuhista ja ainaisesta poliittisesta kädenväännöstä israelilaisilla pyyhkii tilastojen valossa ennenäkemättömän hyvin. Bruttokansantuote kasvoi viime vuonna 3.3%, eli nopeammin kuin OECD-maissa keskimäärin.

Väestön elintaso on viime vuosina jyrkästi kohonnut, mikä näkyy mm. kotitalouksien tulojen kasvuna, lisääntyneinä säästöinä sekä korkeana kulutuksena.

Vauhti on ollut kova, ja siksi kaikki eivät ole pysyneet mukana. Israel löytyykin kehittyneiden teollisuusmaiden kansainvälisen köyhyysmittarin häntäpäästä.

Köyhyyden torjuminen on toistuvasti alijäämäisen valtionbudjetin korjaamisen lisäksi Israelin tulevan hallituksen merkittävimpiä tehtäviä.

Mutta yksityissektorilla menee edelleen hyvin, mikä näkyy mm keksintöihin perustuvan innovaatioteollisuuden saavutuksina.
Keksintöjen ja patenttien hyödyntämisen kansainvälisen järjestön IPO:n tuoreista tiedoista ilmenee, että Tel Avivin yliopisto on vuodesta 2006 tuottanut 640 yrittäjää, jotka ovat perustaneet 530 yritystä, ja jotka ovat pääomasijoituksina keränneet seitsemän miljardia euroa.

Tel Avivin yliopisto on tuossa tilastossa ainoa ei-amerikkalainen yliopisto kymmenen parhaan joukossa. Tilastoa johtaa Stanfordin yliopisto Kaliforniassa. Sieltä valmistuneista 1.200:sta tuli yrittäjiä, jotka perustivat tuhat yritystä ja onnistuivat keräämään lähes 25:n miljardin euron edestä pääomasijoituksia.

Myös Euroopan Unioni on huomioinut Israelin korkean teknologisen osaamisen ja maa on unionin ensimmäisenä ulkopuolisena vuodesta 1996 lähtien ollut kumppanina eri tutkimus- ja innovaatio-ohjelmissa. Kumppanuus on vahvistanut Israelin akateemista ja teollista osaamista sekä aikaansaanut pitkäaikaiseen tutkimustyöhön merkittäviä investointeja.

Israelissa äskettäin vieraillut EU-komission tutkimus- ja innovaatio-osaston johto palkitsi yli 400 israelilaisyritystä, jotka ovat tuottaneet yli tuhat projektia ja joita EU on tukenut yli 700 miljoonalla eurolla.

Ajankohtaisia projekteja löytyy erilaisista automatio- ja robottiratkaisuista aina tietokonealaan, maatalouteen ja vesihuoltoon liittyviin innovaatioihin.

Israelissa ei ole keksijöistä eikä pääomasta pulaa, vaan työntekijöistä. Työttömyysaste on Israelissa historiallisen alhainen, 3.5%, kun se esim. meillä Suomessa on lähes tuplasti korkeampi.

Työvoiman kasvattamiseksi viranomaiset asettivat joitakin vuosia sitten tavoitteeksi lisätä naistyövoiman määrää erityisesti arabisektorin puolella ja tavoitteena oli 41%:n työllistymisaste. Se onkin nyt saavutettu.

Mutta varhain avioituvina ja suurperheisinä ortodoksijuutalaiset naiset eivät tahdo työllistyä kodin ulkopuolelle.

Myös uskonnollisissa seminaareissa paremmin viihtyvät ortodoksimiehet ovat aina viime vuosiin asti olleet huonoja työllistymään. Mutta korkean teknologian yritykset ovat kuitenkin nyt onnistuneet houkuttelemaan heitä ryhmätyöskentelyä ja tarkkuutta vaativiin tehtäviin, ja siten työllistymisaste on ortodoksimiesten keskuudessa kohonnut 49%:iin. Tosin tavoite on 63%:ssa.

Haastetta vielä riittää, sillä juuri korkean teknologian ala toimii Israelin talouden veturina.

Naapurin palestiinalaishallinnon taloudella menee entistä huonommin, kun työttömyys on yli 20% ja talouskasvu lähes olematon. Lisäksi hallinnon varat ovat vähissä, kun ulkoa tulleet avustukset ovat vähentyneet ja kun palestiinalaisjohto on kieltäytynyt ottamasta vastaan Israelin keräämien maksujen, kuten verojen ja tullien tilityksiä.

Monet merkit viittaavat palestiinalaishallinnon talouden olevan romahtamaisillaan. Se ei kuitenkaan estänyt paastokuukauden Ramadanin päätöspäivinä viime viikolla hallintoa myöntämästä itselleen 67%:n palkankorotukset. Tosin, salaisena pidetty päätös oli tehty jo aikaisemmin, mutta julkisuuteen se vuosi viime viikolla.

Ministerin kuukausipalkka nousi 3.000 dollarista 5.000:een, minkä päälle tulee vielä erilaisia lisiä. Tavallisen työntekijän palkka Jordanjoen länsirannalla on 700:n ja 1000:n dollarin välillä.

Palestiinalaisasukkaat ovat raivoissaan, sillä rahapulan takia hallinto on leikannut niin palkkoja kuin työpaikkoja. Lisäksi hallintoa moititaan rehottavasta korruptiosta.

Kaiken lisäksi presidentti Abbas on ajanut itsensä nurkkaan, sillä hän on katkaissut välinsä amerikkalaishallintoon eikä halua edes kuulla Bahrainissa juhannuksen aikaan pidettävästä amerikkalaisjohtoisesta palestiinalaisten oloja käsittelevästä kansainvälisestä kokouksesta. Tästä johtuen hänen suhteensa Lähi-idän amerikkalaismielisiin keskeisiin arabijohtajiin on kärsinyt.

Ja lopuksi hieman kevyempää. Muiden uutistapahtumien lomassa viime viikolla israelilaiset seurasivat huvittuneina Libanonin puolelta Israeliin karanneen apinan edesottamuksia.

Se oli karannut erään ranskalaisen nunnan etelä-Libanonissa ylläpitämältä pieneltä eläinfarmilta ja ylittänyt tarkoin vartioidun raja-aidan Israelin puolelle, missä se vältti joutumasta kiinni.

Ihmiset ottivat kuvia apinan liikkeistä eri puolilla pohjois-Israelia ja tiedottivat niistä viranomaisille, mutta se kuitenkin vältti asukkaiden virittämiä ansoja ja syöttejä.

Seikkailu Israelin puolella kesti viikon ja lopulta kiinniotettu vieras palautettiin Libanonin puolelle, mutta ei ilman Libanonin puolella raja-aluetta partioivia YK-joukkojen apua.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

Rony Smolar