Rony Smolar – Israel-uutisviikko 16.5.2022

Toimittaja-aikanani tuli tutuksi sanonta, ettei Israelin uutisviikolla milloinkaan ollut tylsää, kun aina tapahtui jotain raportoitavaa. Niin kävi myös kuluneella viikolla, kun maa oli lähellä ajautua hallituskriisiin ja ennenaikaisiin vaaleihin, mitä vajaa vuosi sitten koottu Naftali Bennettin hauras hallitus oli toistaiseksi kyennyt torjumaan.

Hallituksen nauttima yhden paikan enemmistö parlamentissa Knessetissä oli puolueloikkauksen myötä jo aikaisemmin kadonnut ja lopullinen kuolinisku odotti viime viikolla, kun arabipuolueet ilmoittivat luopuvansa hallituksen tukemisesta. Samalla se sai Benjamin Netanjahun johtaman opposition valmistautumaan vallanvaihtoon.

Hallituskriisin syyt löytyivät Temppelinvuorella viikkoja jatkuneista yhteenotoista, joita Israelin turvallisuusjoukot olivat yrittäneet tukahduttaa. Arabipuolueet, Gazan islamistihallinnon painostamana, näkivät Israelin pyrkivän tuon pyhän vuoren haltuun ottamiseen, ja siksi uhkasivat jättää hallituksen.

Arabipuolueiden jännityksellä odotettua eroilmoitusta ei aikarajaan mennessä kuitenkaan kuulunut ja koollekutsuttu lehdistötilaisuuskin peruuntui. Kun arabipuolueet sitten ilmoittivat jäävänsä toistaiseksi hallitukseen, herätti se oppositiossa äänekkäitä pohdintoja nk. poliittisesta ”iltalypsystä”, eli mikä mahtoi olla pääministeri Bennettin tästä maksama poliittinen hinta. On epäilty hänen olleen vastaisten levottomuuksien välttämiseksi valmis jopa luovuttamaan naapurimaan Jordanian hallinnoimalle islamilaiselle neuvostolle suuremman vastuun Temppelinvuorella.

Vaikkei tietoa vahvistettu, niin epäilyt saivat opposition kiehumaan ja Bennettiin kohdistui ankaria syytöksiä, jopa niin, että myös hänen kahdeksan puolueen hallituksessa ilmeni säröilyä, kunnes seuraava uutistapahtuma sai politikoinnista hetkeksi yliotteen.

Nimittäin, terroripesäkkeenä tunnetulla Länsirannan Jeninin kaupungin alueella viime viikolla operoineet israelilaisjoukot saivat siellä vastaansa kiivasta tulitusta, minkä kuluessa palestiinalainen naisreportteri sai surmansa. Öljyvaltio Qatarin omistaman al-Jezeera-uutiskanavan kokenut toimittaja Shireen Abu Akleh sai kuolettavan osuman päähänsä, mikä pantiin heti Israelin syyksi.

Surma aiheutti palestiinalaisalueilla välittömästi Israelin vastaisia mellakoita ja maailmalla Israel tuomittiin nopeasti ilman tutkimuksia. Kuitenkin Israel vaati tapahtumasta tutkimusta yhdessä palestiinalaishallinnon kanssa, sillä Israelilla oli paikalta kuva-aineistoa, mistä oli syytä epäillä tappavan luodin saattaneen tulla ympärilleen tulittaneista palestiinalaisten aseista. Siksi Israel vaati saada tutkia surmatusta löytynyttä luotia. Ruumiinavauksen tuloksia ei kuitenkaan ole suostuttu julkistamaan.

Myös Yhdysvallat vaati puolueetonta tutkimusta, sillä palestiinalaistoimittaja oli myös Amerikan kansalainen. Palestiinalaiset kuitenkin torjuivat vaatimuksen, mikä herätti epäilyjä ja osapuolet jatkoivat toistensa syyttelyä. Toimittaja Abu Akleh haudattiin perjantaina suuren saattajajoukon läsnä ollessa Jerusalemin itäosan kristitylle hautausmaalle. Palestiinalaiset nimesivät hänet ”Jerusalemin marttyyriksi”.

Pääministeri Bennett on pahoitellut toimittajan surmaa ja pyytänyt Yhdysvaltoja mukaan tutkimuksiin. Israelin armeijan erikoisjoukot kävivät vielä tapahtumapaikalla suorittamassa tutkimuksia ja mittauksia, minkä lisäksi omia sotilaita on kuultu.

Aseelliset ja taisteluvalmiit Jeninin palestiinalaiset ovat olleet kova pähkinä Israelin terrorismin vastaisille operaatioille ja muutama päivä sitten israelilainen rajasotilas sai siellä tulitaistelussa surmansa.

Myös muutama israelilainen lehtimies on viime päivinä kostoksi saanut palestiinalaisilta tappouhkauksia.

Viimeaikaiset tapahtumat, kuten päivittäiseksi muuttunut terrori, yhteenotot Temppelinvuorella sekä jännittyneenä jatkuva yleistilanne ovat tuoneet Jerusalemin takaisin Israelin ja palestiinalaisten kiistan keskiöön. Kaupungissa oli viimeksi eilen yhteenottoja palestiinalaisten viettäessä al-Naqbaa eli katastrofina pitämäänsä muistopäivää muistutuksena Israelin itsenäistymisestä.

Palestiinalaiset ovat väkivaltaisuuksilla myös taktisesti nostaneet Jerusalemin esiin, kun presidentti Joe Bidenia odotetaan valtiovierailulle Israeliin. Nykyinen ilmapiiri on ehtinyt aiheuttaa jännitystä myös Israelin ja Bidenin hallinnon välillä, kun vierailuohjelmaa suunniteltaessa on käynyt ilmi, että Bidenin toivomuksena on vierailla Jerusalemin arabipuolella sijaitsevassa al-Makassedin palestiinalaissairaalassa ilman israelilaisviranomaisia ja ilman Israelin antamaa turvallisuussuojaa.

Israel ei ole tähän suostuvainen, sillä se näkee Bidenin näin viestittävän Jerusalemin itäosan tunnustamisen palestiinalaiseksi, vastoin kuin hänen edeltäjänsä Donald Trump, joka julisti yhdistyneen Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi.

Jerusalemin asema noussee vierailun aikana muutenkin esille, sillä Bidenin hallinnon suunnitelmissa on avata palestiinalaisia palveleva Yhdysvaltain konsulaatti kaupungin länsipuolelle. Israel on jo viime vuonna ilmoittanut, ettei tähän suostuisi, sillä se kyseenalaistaisi Israelin hallinnon jakamattomassa pääkaupungissaan.

Presidentti Biden joutunee tulevalla vierailullaan kuitenkin välttämään eripuraa isäntiensä kanssa, sillä se voisi vakavasti horjuttaa, jopa kaataa Bennettin hallituksen, mitä Netanjahun johtama oppositio toivoo mutta mitä Bidenin tiedetään haluavan välttää.

Koska vierailuun liittyvät ongelmalliset kysymykset ovat edelleen ratkaisematta, ei Bidenin vierailua ole vielä virallistettu, mutta alustavana ajankohtana pidetään kesäkuun loppupuolta.

Bidenin vierailuun kohdistuu huomiota ja odotuksia myös muualla Lähi-idässä, missä amerikkalaisjoukkojen vetäytymistä Afganistanista viime syksynä on ehditty tulkita heikkouden osoituksena. Myös Venäjän hyökkäys Ukrainaan on herättänyt tyytymättömyyttä, jopa epäluottamusta Yhdysvaltojen arabiliittolaisissa, jotka näkevät sen Bidenin hallinnon strategisena heikkoutena.

Tämä on huomioitu myös Israelissa, jonka suhteet maltillisiin arabimaihin nojaavat suuresti Yhdysvaltain tukeen. Onkin pelätty suurin ponnistuksin ja hyvällä alulla olevien rauhankumppanuuksien romahtamista, jos Yhdysvaltain läsnäolo Lähi-idässä edelleen vähenee tai kokonaan katoaa.

Trumpin kaudella alkanut Yhdysvaltojen vetäytyminen maapallon eri kriisialueilta näyttää jatkuvan myös Bidenin hallinnon aikana jättäen erityisesti Persianlahdella sijaitsevat sunnimuslimivaltiot vaille strategista turvaa. Siksi mm Saudi Arabia ja Turkki ovat viime aikoina lähentyneet toisiaan presidentti Erdoganin vierailtua vastikään Riadissa. Talousvaikeuksissa oleva Turkki tarvitsee itsekin apua ja hakee eri alojen yhteistyötä myös muualta, viime aikoina myös Israelin kanssa.

Läheiseen liittolaiseensa Yhdysvaltoihin pettymystään osoittava Saudi Arabia on myös itse liikkeellä hämmentäen Lähi-idän palapeliä ylläpitämällä keskusteluyhteyttä alueellisen kilpailijansa Iranin kanssa. Alueen muut sunnivaltiot eivät katso tätä hyvällä. Tämä huolettaa myös Israelia, joka näkee Persianlahden johtavan sunnivaltion olevan aikeissa päästää Iranin taloudellisesta ja poliittisesta eristyksestä.

Sotilaallisesti vahva Israel tarkkailee tilannetta ja voi hyvinkin, ainakin osittain, täyttää Yhdysvaltojen vetäytymisestä syntyvän strategisen tyhjiön tulemalla tarvittaessa arabiliittolaistensa avuksi, varsinkin jos se näkee myös oman turvallisuutensa uhatuksi. Tosin Israelilla on itselläänkin vakava huoli shiialaisen Iranin voimistumisesta, minkä huolen se jakaa arabikumppaniensa kanssa. Siksi se seuraa tarkoin Saudia Arabian liikkeitä.

Turvallisuutta Israel pyrkii tarjoamaan, ei niinkään lähettämällä liittolaistensa tueksi joukkoja, vaan myymällä heille aseita ja asejärjestelmiä. Israelin ase- ja puolustusteollisuus kirjasi viime vuonna ennätystuloksen, yli kymmenen miljardin euron viennin, mikä on lähes kolmanneksen edellisvuotta suurempi. Kasvusuuntauksesta kertoo se, että kahden viimeisen vuoden asevienti on kasvanut yli puolella.

Maantieteellisesti suurimman viestialueen muodosti Eurooppa, jota seurasivat Aasia ja Tyynenmeren alue, Pohjois-Amerikka sekä huomionarvoisesti arabimaiden uudet rauhakumppanivaltiot. Koko aseviennistä suurimmat vientisopimukset olivat kooltaan yli sadan miljoonan luokkaa. Siihen taitavat myös Suomen tekemät ilmapuolustuksen uudet tilaukset asettua.

Sota Ukrainassa koskettaa edelleen Israelia ja myös juutalaista maailmaa, kun juutalaisten poismuutto Venäjältä ja Ukrainasta näyttää jatkuessaan muuttavan Itä-Euroopan juutalaisyhteisöjä.

Muiden pakolaisten lailla Ukrainan juutalaisia pyrkii sodan jaloista pois naapurimaihin, mutta myös uuden rautaesiripun laskeutumista pelkääviä juutalaisia on tiedetty muuttavan myös Venäjältä pois. Heitä on asettunut mm Armeniaan, Georgiaan, Latviaan sekä Viroon.

Muuttoliikkeen vahvistaessa Euroopan juutalaisyhteisöjä tiedot juutalaisvastaisuuden yleistymisestä huolestuttavat. Juutalaisvastaisuus lähti kaksi vuotta sitten nousemaan pian koronapandemian puhjettua, kun siihen liitettiin salaliittoteorioita, joiden mukaan juutalaiset olivat luoneet viruksen tukemaan hallitsemaansa rokotetta tuottavaa lääketeollisuutta.

Tilastollisesti maailmanlaajuisesti juutalaisvastaisuuden pahin vuosi kirjattiin kuitenkin viime vuonna ja siitä puolet Euroopassa. Ilmiö kasvoi myös Yhdysvalloissa, ja esimerkiksi New Yorkissa viranomaiset kirjasivat juutalaisvastaisia tekoja ja puheita kaksinkertaisesti enemmän kuin edellisenä vuonna.

Kun tuoreiden väitteiden mukaan juutalaiset liitetään käsittämättömistä syistä nyt myös Ukrainan sotaan, niin perinteisen rasistisen antisemitismin lisäksi se on oire jostakin muusta. Lähinnä kyseessä on tietämättömyyttä, sillä EU:n komission tuoreessa selvityksessä joka kahdeskymmenes eurooppalainen ei ole koskaan kuullutkaan juutalaisten kansanmurhasta eli holokaustista. Sen lisäksi löytyy holokaustin kieltäjiä ja vääristelijöitä, jotka kertovat vääriä tietoja holokaustista tai epäilevät kuolleiden juutalaisten suurta määrää.

Mutta jotain myönteisempää. Nimittäin Israelin korkeimman oikeuden tuomariksi on ensimmäistä kertaa nimitetty maan arabivähemmistöön kuuluva tuomari, Khaled Kabuv. Hän on 64-vuotias ja kotoisin Tel Avivin kyljessä olevasta Jaffasta. Perustuslakikysymyksiin erikoistuneena hän liittyi 15-jäseniseen korkeimman oikeuden tuomarijoukkoon, jonka eteen tuodaan useita arjen politiikkaan liittyviä tapauksia.

Israelin Bar-Ilanin huippuyliopisto on kutsunut kymmenen matemaattisesti lahjakasta 14-18-vuotiasta ukrainalaisnuorta erityisen apurahan turvin opiskelemaan laitokseensa heille erikseen suunniteltuun ohjelmaan. Yliopisto on kokoamassa rahoitusta myös tutkijoille, mikä ohjelman julkitultua on johtanut lähes viiteenkymmeneen hakemukseen Ukrainasta.

Tämä yhteys syntyi, kun Israelin matematiikkajoukkueen johtaja oli kuullut ukrainalaisen kilpailijajoukkueen vaikeuksista sodan keskellä. Ukrainalaisjoukkue oli ennestään tuttu, sillä se oli voittanut viimeisimmän maailmanmestaruuden. ”Tämä on meille kunniatehtävä auttaa kilpailijoitamme”, totesi israelilaisvalmentaja, tohtori Dan Carmon.

Nuoret ukrainalaisopiskelijat kehuvat vuorostaan olosuhteita yliopistolla ja ovat todenneet niiden olevan heille unelmien täyttymys.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

RONY SMOLAR