Rony Smolar – Israel-uutisviikko 8.6.2020
Rony Smolarin Israel-uutisviikko Lähi-Idän tapahtumista kuullaan Radio Patmoksen taajuuksilla säännöllisesti maanantaisin klo 8:45. Uutisraportti uusitaan maanantaina klo 15:15 ja 21:10.
Muistiini on toimittaja-ajoiltani Israelissa jäänyt lehdistön keskuudessa usein toistettu toteamus, minkä mukaan Israelissa ei milloinkaan ole tylsää hetkeä. Näin näyttää edelleenkin olevan, ja tapahtumia nyt etäältä seuraavana saa sen vaikutelman, etteivät toisiaan seuraavat tapahtumat tosiaankaan jätä Israelia rauhaan.
Nimittäin, jo hyvin kuriin saatu koronavirus näyttää tulossa olevan toisen aallon muodossa iskevän Israeliin ja erityisesti kouluihin ja päiväkoteihin. Jerusalemin koulussa toissa viikolla puhjenneet tartunnat ovat nyt levinneet maan keskiosista etelään ja satakunta koulua ja päiväkotia on suljettu. Sen seurauksena lähes 15.000 koululaista ja opettajaa on määrätty takaisin eristyksiin sekä etäopetukseen.
Nimittäin, viranomaiset pelkäävät virustartunnan kiihtyvän koulujen kautta koteihin ja kodeista takaisin kouluihin ja muualle. Siksi uutena viruslähteenä nähdyt koulut ovat kaikki vaarassa sulkeutua uudelleen.
Viime päivinä uusia tartuntoja on ollut usean kymmenen päivävauhtia, kun niitä vielä jokin aika sitten oli vain muutama.
Kaikkiaan Israelissa on todettu 17.500 tartuntatapausta, joista parantumisia on 15.000. Virukseen kuolleiden määrä on 292.
Viime viikolla virusvaara iski myös parlamenttiin Knessetiin, kun yhden kansanedustajan todettiin kotioloissaan olleen tartunnan saaneen läheisyydessä. Sen seurauksena parlamenttirakennus suljettiin 700:lta työntekijältä ja edustajalta ja tärkeät lainvalmistelut keskeytyivät kolmeksi päiväksi.
Myös pääministeri Benjamin Netanjahu vetäytyi tartuntaepäilyn seurauksena varotoimenpiteenä nyt jo kolmannen kerran vapaaehtoiseen eristykseen.
Nyt on käymässä ilmi, että hyvin ja tehokkaasti torjutun viruksen ensimmäisen aallon jälkeen toisen aallon tuloon ei oltu varauduttu kyllin hyvin.
Tähän taitekohtaan ajoittui Israelin uuden hallituksen järjestäytyminen sekä ministerivaihdokset, eivätkä vastuuministerit olleet valmistautumattomina vielä ajan tasalla.
Tosin, terveysviranomaiset hoitivat rutiinit, mutta virustorjuntaa kokonaisvaltaisesti johtaneen Netanjahun televisiossa israelilaisille välittämät tutut ohjeistukset jäivät välillä pois.
Tartuntamäärien nyt jyrkästi lisäännyttyä aiemmin tehdyt päätöksen yhteiskunnan avaamisesta on todettu tapahtuneen liian nopeasti ja puutteellisella valvonnalla.
Nuo päätökset ovat nyt tulleet uuteen tarkasteluun ja vaikka on myönnetty torjunta- ja rajoitustoimien onnistuneen, niin seurannassa ilmeni puutteita, jotka nyt ovat johtaneet uuteen virusaallon puhkeamiseen. Ihmisten todettiin myös laiminlyöneen voimassaolleita määräyksiä ja alkaneen käyttäytyä ikään kuin virus olisi yhtäkkiä kadonnut.
Mutta eilen kokoontunut hallitus sekä terveysviranomaiset eivät vielä olleet täysin vakuuttuneita viruksen toisen aallon rantautumisesta maahan. Siksi toistaiseksi vain osa kouluista ja päiväkodeista palaa sulkuun. Myös tartuntatestejä aiotaan lisätä yli 10.000:een päivässä.
Ikään kuin viruksesta ei olisi kylliksi murheita, niin pitkästä hallituskriisistä juuri selvinneen Israelin arkea on tullut ahdistamaan uusi kansallinen ongelma. Nimittäin, hallituksen suunnittelemat alueliitokset Jordanjoen länsirannalla ravistelevat israelilaisten yhtenäisyyttä ja lisäävät turvallisuuden uhkakuvia.
Suunnitelmissa Israel aikoisi liittää alueella jo vuosikymmeniä sijainneet juutalaiset siirtokunnat sekä alueita Jordanjoen laaksosta itseensä.
Päätös asiasta on lähiaikoina tulossa parlamenttiin mutta sitä ennen pääministeri Netanjahulla on useita esteitä selvitettävänä.
Suomalaisittain voisi todeta hänen liitosasiassa joutuneen puun ja kuoren väliin. Toisaalta hän haluaa lunastaa äänestäjille antamansa vaalilupauksen ja toisaalta alueliitokset tulisi toteuttaa vaarantamatta presidentin Trumpin laajempaa Lähi-idän rauhansuunnitelmaa.
Amerikkalaishallinto on nimittäin viime aikoina pyrkinyt jarruttelemaan Netanjahun intoa ja siksi Trumpin neuvonantajana toimiva vävy Jared Kushner on pitänyt yhteyttä Netanjahuun.
Syitä on useita eikä vähäisin ole Yhdysvalloissa koettu mielenosoitus- ja levottomuusaalto, mikä vaikuttaa Trumpin asemaan sekä tuleviin presidentinvaaleihin.
Kushner on antanut Netanjahun ymmärtää, ettei ajankohta eli heinäkuun alku ole alueliitoksille sopiva eikä niitä ilman neuvotteluja tulisi yksipuolisesti toteuttaa.
Vaikka Trump tiedetään Israelin vankkumattomana ystävänä, niin Israelin päätöksen seurauksena Lähi-idässä mahdollisesti syttyvä kuohunta voi hyvinkin kostautua Yhdysvaltain tulevissa vaaleissa.
Sen lisäksi Trumpin hallinto on painottanut Israelin aikeiden olevan ristiriidassa Yhdysvaltojen turvallisuusetujen kanssa, mitä pidetään hyvin voimakkaana kannanottona ja minkä Israelin tulisi ottaa huomioon.
Sen lisäksi Trumpilla ei katsota olevan varaa virheliikkeisiin, sillä demokraattipuolueen presidenttiehdokas Joe Biden on nostanut suosiotaan. Tuoreen mielipidekyselyn mukaan vain 37 prosenttia rekisteröityneistä äänestäjistä aikoisi marraskuun vaaleissa äänestää Trumpia, kun vastaajista 47 prosenttia ilmoitti tukevansa Bidenia.
Juuri isännän mahdollista vaihtumista Valkoisessa talossa pidetään yhtenä syynä Netanjahun kiireelle, sillä demokraattihallinnon on arveltu tuovan muutoksia maiden suhteisiin.
Kun Netanjahu varoo aiheuttamasta välirikkoa läheisen liittolaisen kanssa, on hän viime aikoina joutunut aatteellisen liittolaisensa eli Israelin äärioikeiston ahdistelemaksi.
Siltä suunnalta kuulluissa äänekkäissä ja uhmakkaissa kannanotoissa Trumpia moititaan jopa viholliseksi eikä ystäväksi, jonka rauhansuunnitelmasta pelätään lopulta syntyvän itsenäinen Palestiinan valtio Juudeaan ja Samareaan.
Tästä suuttunut Netanjahu kutsui Länsirannalla radikaaleista mielipiteistään tunnetun juutalaisten uudisasukkaiden edustajan pikaiseen puhutteluun.
Netanjahu painotti, että Trump on Israelin kaikkien aikojen paras ystävä ja ilman häntä eivät alueliitokset olisi mahdollisia. Lisäksi hän moitti uudisasukkaita kiittämättömyydestä Trumpin hallintoa kohtaan.
”Me arvostamme suuresti kaikkea mitä presidentti Trump on turvallisuutemme ja kansainvälisen diplomatian eteen hyväksemme tehnyt. Ja ilman häntä emme olisi nyt historiallisen tapahtuman kynnyksellä”, painotti Netanjahu tarkoittaen juuri alueliitoksia.
Netanjahu ei kuitenkaan ole suostunut paljastamaan liitoksia osoittavaa karttasuunnitelmaa, mikä on jakanut kansan mielipiteet ja kärjistänyt julkista keskustelua.
Yksimielisyyttä löytyy vain siinä, että Jordanjoen länsiranta nähdään turvallisuuden kannalta Israelille hyvin tärkeänä ja siksi alue tulisi turvallisuussyistä jatkossakin säilyttää yksin Israelin käsissä.
Israelin oikeisto pitää selviönä, että juutalaisten Raamatun aikainen alue on liitettävä Israeliin, kun taas keskusta-vasemmisto olisi valmis sallimaan alueelle palestiinalaisten rajoitetun itsenäisyyden.
Samalla molemmissa leireissä ollaan huolestuneita alueliitosten aiheuttamista seurauksista, kuten väkivallan puhkeamisesta Israelin rajoilla.
Presidentti Reuven Rivlinin oli viime viikolla puututtava julkisuudessa kuumana käytyyn keskusteluun, mikä muistutti kolmeen vaaliin johtaneen pitkän hallituskriisin aikaisia äänenpainoja, jolloin maa näyttäytyi huolestuttavan jakautuneelta.
Mutta kahtiajako muistuttaa myös palestiinalaisten kanssa syntyneen nk. Oslon puitesopimuksen aikaista myrkyttynyttä ilmapiiriä, mikä johti pääministeri Jitzhak Rabinin murhaan vuonna 1995.
”Keskenämme olemme siskoja ja veljiä ja haluamme maallemme vain parasta. Keskustelkaamme ja väitelkäämme, sillä se kuuluu demokratiaan, mutta väkivaltaan johtavat puheet ja uhkailut eivät. Niiden tulisi välittömästi loppua”, totesi yli puoluerajojen kunnioitusta nauttiva presidentti napakasti.
Hallituksen liitosaikeita vastustava joukkokokous järjestettiin lauantai-iltana Rabinin nimeä kantavalla Tel Avivin keskusaukiolla. Myös muualla on aikomus järjestää mielenilmaisuja, joista järjestäjät toivovat kansanliikettä.
Hätätilahallituksen pääministerinä Netanjahuun kohdistuu paineita myös muualta, kuten EU:sta, missä Israelin suunnitelma on jyrkästi tuomittu, mutta missä myös muutamat Israelin ystävävaltiot ovat huolestuneina vedonneet alueliitosten peruuttamiseksi.
Siksi esimerkiksi Saksan ulkoministeri Heiko Maas saapuu ylihuomenna pikavierailulle ja Israelin lehdistö tietää hänen välittävän Unionin vakavan huolen, jopa varoituksen siltä varalta, että Israel toteuttaisi liitosaikeensa. Myös Saksan suhteet Israeliin voisivat vaarantua, todetaan lehdistössä.
Saksalla on historiallisista syistä johtuen erikoissuhde juutalaisvaltioon ja siten vieraaseen suhtaudutaan Israelissa ystävänä. Mutta Saksasta tulee heinäkuun alussa Unionin seuraava puheenjohtajamaa ja siksi Saksan tuomalla viestillä on enemmän painoarvoa.
Samanaikaisesti Israelin lehdistössä on pohdiskeltu, että ainoat, jotka voivat pysäyttää Netanjahun suunnitelmat ovat Trumpin näkemyksiä edustava vävy Kushner, tiedustelupalvelu Mossadin päällikkö ja Netanjahun luottomies Josi Cohen sekä Saudi Arabian kruununprinssi Mohammed bin Salman, johon suhteet ovat Netanjahulle tärkeät.
Ikään kuin nämäkään israelilaiseen arkeen liittyvät huolet eivät riittäisi, niin kuluneella viikolla Israel, vahvistamattomien tietojen mukaan, iski tuhoisin seurauksin kahdesti Syyrian itäosissa sijaitsevia Iranin asevarikkoja vastaan. Aineellisten vahinkojen lisäksi iskut vaativat tällä kertaa myös useita ihmishenkiä.
Tapansa mukaisesti Israel ei virallisesti ole ottanut iskuja vastuulleen, mutta lehdistö on tietänyt kertoa Israelin tänä vuonna iskeneen Syyriaan 32 kertaa.
Israelissa on jatkuvasti oltu valmiudessa Iranin tai Syyrian vastatoimien varalta ja oikeastaan ihmetelty, ettei kostoiskuja ole vielä ollut. Mutta sisällissotansa kanssa kamppailevalla Syyrialla ei siihen olisi varaa ja etäällä sijaitseva ja kansainvälisessä talousboikotissa oleva Iran joutuu tarkoin harkitsemaan Israelin vastaiskua.
Israel osoitti juuri toissaviikolla kykynsä kohdentaa iskunsa, tällä kertaa tarkkana kyberiskuna, kun kohteeksi valikoitui suuri iranilainen öljysatama. Sen seurauksena sataman toiminnot keskeytyivät ja laivaliikenne Persianlahdella pysähtyi.
Isku oli vastatoimi Iranin huhtikuun lopulla suorittamalle kyberhyökkäykselle, minkä kohteena oli Israelin vedenjakelua ylläpitävä tietokonejärjestelmä. Aluksi se Israelissa todettiin vähäpätöiseksi, mistä seurasi lyhytkestoinen jakelukatkos.
Mutta jälkeenpäin on käynyt ilmi, että Iran pyrki vaikuttamaan vedenjakelujärjestelmään siten, että juomaveteen olisi sekoittunut poikkeuksellisen suuria määriä vedenpuhdistuksessa käytettävää klooria.
Sen seurauksena tuhannet olisivat voineet vakavasti sairastua. Israel piti tapahtumaa väestönsä terveyttä vaarantaneena iskuna, mikä jo itsessään olisi voitu nähdä sodanjulistuksena.
Vastaiskullaan Israel osoitti Iranille hallitsevansa myös kybersodankäynnin ja että Israelin vaarantaminen tulisi viholliselle kalliiksi.
Ja lopuksi: Kaikista käsillä olevista ongelmista ja uhkakuvista huolimatta Israelin uskotaan edelleen vetävän puoleensa maahanmuuttajia. Näin uskovat ainakin maahanmuuttoviranomaiset, joiden laskelmissa kuluva vuosi toisi 50.000 uutta maahanmuuttajaa, eli tuplasti viime vuotta enemmän.
Arviot perustuvat juutalaisvastaisuuden lisääntymiseen maapallolla, mikä mm. näkyy käsittämättömän yleistyneinä syytöksinä, joiden mukaan koronavirus olisi juutalaisten aiheuttama.
Maahanmuuton uskotaan lisääntyvän erityisesti Yhdysvalloista, missä voimistunut äärioikeistolainen liikehdintä valkoista ylivaltaa tavoittelevien nimissä on ottanut tavaksi iskeä juutalaisia kohteita ja henkilöitä vastaan.
Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.
RONY SMOLAR