Viikonlopun kansainväliset uutispoiminnat 26.3.2022
Timo Keskitalo toimittaa kansainväliset uutispoiminnat, jotka kuullaan Radio Patmoksessa lauantaina ja sunnuntaina klo 8-18:00 välillä tasatunnein.
Raportti islamofobiasta Euroopassa
(Lähde: Middle East Forum 09.03.2022)
Vuosittain julkaistaan arvovaltainen raportti islamofobiasta Euroopassa. Tämän vuoden raportti on lähes 900 sivua pitkä, ja se sisältää profiilit 31 Euroopan maasta, ja sen on kirjoittanut 37 kirjoittajaa. Jokainen luku tarjoaa yksityiskohtaisen listan islaminvastaisista tapahtumista, sekä maakohtaisia suosituksia islaminvastaisuuden torjumiseksi.
Raportti tuotetaan Turkin presidentti Erdoğanin tuella. Huolimatta Turkin hallinnon osallistumisesta vuosiraportin laatimiseen, se on aiemmin saanut runsaasti rahoitusta Euroopan unionilta.
Raportin toimittajat ovat jopa vaatineet islamofobian kriminalisointia, mikä heidän määritelmänsä mukaan voi olla vaikkapa Turkin hallitsevan puolueen kritisointia. Tässä uusimmassa raportissa esimerkiksi serbien tyytymättömyyden Turkin päätökseen muuttaa Hagia Sofia moskeijaksi sanotaan olevan islamofobiaa. Ranskalle raportti suosittaa, että se ”arvioi ja tunnustaa terrorismin vastaisten toimien syrjivät vaikutukset”. Albaniaa koskevassa luvussa, albanialaisten kritiikki Turkin hallituksen pyrkimyksestä hyväksyä laki, jolla myönnetään armahdus lapsenraiskaajille, jos nämä menevät naimisiin uhrinsa kanssa, tuomitaan ”Turkin vastaisena propagandana”.
Jotkut Euroopan unionin lainsäätäjät ovat havainneet ongelman. Heinäkuussa 2021 hyväksytty Euroopan parlamentin päätöslauselmassa todetaan, että raportin toimittaja Farid Hafez sai toistuvasti rahoitusta EU:n budjetista huolimatta siitä, että hän oli läheisessä yhteydessä Muslimiveljeskuntaan ja Turkin hallitukseen.
Liettuan ortodoksinen kirkko tahtoo itsenäistyä Moskovan patriarkaatista
(Lähde: Orthodox Times 18.3.2022)
Liettuan ortodoksinen kirkko tahtoo saavuttaa lisää itsenäisyyttä. Liettuan pieni ortodoksinen vähemmistökirkko, johon kuuluu noin 4 % kansasta, kuuluu Moskovan patriarkaattiin. Kirkon jäsenistä suurin osa on Liettuan venäläistä vähemmistöä. Liettuan ortodoksinen kirkko on ankarasti tuominnut Venäjän sotatoimet Ukrainassa ja Moskovan patriarkaatin näkemykset asiaan liittyen.
Liettuan ortodoksisen kirkon johtaja, Vilnan ja Liettuan metropoliitta Inokentijus ilmoitti vilpittömästi toivovansa, että Liettuan kirkko voisi itsenäisesti päättää omista kirkollisista asioistaan ja että kirkko on valmis taistelemaan suuremman itsenäisyyden saavuttamiseksi.
Lausunnossaan metropoliitta muistutti, että pienuudestaan huolimatta ortodoksinen vähemmistö on merkittävä osa Liettuaa ja korosti, ettei Liettua ole Venäjä, vaan että Liettua on vapaa, demokraattinen valtio, jossa on erilainen yhteiskunta, henki ja moraalinen identiteetti Venäjään verrattuna. Metropoliitta vakuutti liettualaisten ortodoksien olevan uskollisia Liettuan valtiolle ja kirkkonsa rukoilevan Ukrainan rauhan puolesta.
Katolisista seurakunnista on tullut humanitaarisen avun solmukohtia Ukrainassa
(Lähde: Catholic News Agency 22.3.2022)
Ukrainan kreikkalaiskatolisen kirkon päämies, arkkipiispa Svjatoslav Shevtshuk on kiittänyt maassa toimivia katolisia seurakuntia, niiden pappeja ja vapaaehtoisia Ukrainan sisäisten pakolaisten uupumattomasta auttamisesta. “Näen heidän (pastoreiden ja vapaaehtoisten) silmissä Ukrainan voiton, koska he työskentelevät sen puolesta”, sanoi arkkipiispa.
Pakolaisia on majoitettu muun muassa kirkkoihin. Noin 10 miljoonan ihmisen arvioidaan lähteneen kodeistaan maan sisäisiksi pakolaisiksi tai muualle Eurooppaan. Seurakunnilla on ollut tärkeä rooli pakolaisten auttamisessa niin Ukrainassa kuin sen ulkopuolellakin.
Ukrainan kreikkalaiskatolinen kirkko on pääosin Länsi-Ukrainassa vaikuttava kirkko, joka noudattaa ortodoksisen kirkon jumalanpalvelusmenoja, mutta joka tunnustaa paavin arvovallan ja on ehtoollisyhteydessä roomalaiskatolisen kirkon kanssa. Kreikkalaiskatoliseen kirkkoon kuuluu noin 10 % ukrainalaisista eli noin 4 miljoonaa ihmistä. Kreikkalaiskatolinen kirkko syntyi, kun vuonna 1589 Puola-Liettuan suurvallan hallitsemat ortodoksiset seurakunnat liitettiin kirkkounionilla roomalaiskatolisen kirkon yhteyteen.
Yli 300 ortodoksista teologia syyttää Moskovan patriarkkaa harhaoppisuudesta
(Lähde: The Moscow Times 15.3.2022)
Yli 300 ortodoksista teologia on allekirjoittanut julkilausuman, jossa tuomitaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja syytetään vääräksi ja erheelliseksi venäläistä nationalismia ja historiakuvaa, jossa painotetaan “Pyhän Venäjän” tai “Rusin” yhtenäisyyttä. Tällä tarkoitetaan Venäjää, Ukrainaa ja Valko-Venäjää sekä toisinaan lisäksi Kazakstania, Moldovaa ja maailman kaikkia venäläisiä.
Venäjän sotatoimet tuomitaan ankarasti ja Moskovan patriarkan väitteet, joissa Venäjän katsotaan puolustavan maailmaa “kristofobialta”, liberalismilta, globalismilta ja “militantilta sekularismilta” tuomitaan vääriksi ja valheellisiksi.
Suurimman vastuun sodasta ja sen tuomasta tuhosta kantaa presidentti Vladimir Putin, mutta Moskovan patriarkkaa Kirilliä syytetään Putinin tukemisesta ja harhaoppisuudesta. Kirillin katsotaan syyllistyneen etno-fyletistiseen tai uskonnollisnationalistiseen harhaoppiin hänen venäläistä nationalismia ja suurvenäläisyyttä kannattaneissa opetuksissaan.
Etno-fyletismi on ortodoksisessa kirkossa tuomittu harhaopiksi vuonna 1872. Sen mukaan on väärin kytkeä kirkon kohtaloa jonkin kansan tai etnisen ryhmän kohtaloon. Lisäksi Kirilliä syytetään kirkollisesta invaasiosta eli hiippakuntien perustamisesta toisten patriarkaattien alueelle. Erityisesti Aleksandrian patriarkka Theodoros II on syyttänyt Kirilliä jo aiemmin etno-fyletistisestä harhaopista ja omille kirkollisille alueilleen tunkeutumisesta.
Georgialainen metropoliitta Ioseb: Yhdelläkään patriarkalla tai piispalla, joka tukee Venäjän toimia, ei ole mitään tekemistä ortodoksisuuden kanssa
(Lähde: Orthodox Times 23.2.2022)
Georgian patriarkaatin pyhän synodin jäsen, Shemokmedin metropoliitta Ioseb on tuominnut viime sunnuntain saarnassaan Venäjän toimet Ukrainassa poikkeuksellisen ankarasti. Metropoliitan mukaan jokaisen kirkonmiehen, joka oikeuttaa naisten ja lasten surmaamista, tulisi olla häpeissään.
Metropoliitta tuomitsi puheet pyhästä Venäjästä valheelliseksi. Erityisen vakavan tuomion metropoliitta kohdisti Venäjän ortodoksiseen kirkkoon ja sen piispoihin sanoessaan: “Jos patriarkka ja piispat tukevat tätä, he ovat totisesti harhaoppisia eikä heillä ole mitään tekemistä ortodoksisuuden kanssa.
Metropoliitta Ioseb muistutti, että kristityn velvollisuus on uhrata itsensä toisen puolesta, olkoonpa tuo toinen roomalaiskatolinen, uskonnoton tai ateisti, kunhan hän vain on ihminen.
Georgian kirkko on tukenut Ukrainan kirkon itsenäisyyttä Moskovan patriarkaatista alusta saakka. Vuonna 2008 Venäjä hyökkäsi Georgiaan ja miehittää edelleen kahta maakuntaa, joita Georgia pitää ominaan: Abhaziaa ja Etelä-Ossetiaa.
Kreikan pakolaiset kohtaavat nälkää ja kodittomuutta pakolaisasemastaan huolimatta
(Lähde: France24 18.02.2022)
Ateena on myöntänyt pakolaisstatuksen yli 68 000 ihmiselle viimeisen kolmen vuoden aikana maahanmuuttoministeriön mukaan. Mutta jos turvapaikan saaminen jossakin EU-maassa on monen maahanmuuttajan unelma, Kreikassa se tarkoittaa aivan uusien haasteiden kohtaamista.
Tällä hetkellä ”Kreikassa on luultavasti helpompi selviytyä turvapaikanhakijana kuin turvapaikan saaneena pakolaisena”, sanoo Spyros-Vlad Oikonomou, Kreikan pakolaisneuvoston asianajaja. ”Se on erityisen surullinen paradoksi. Kreikalla ei ole vieläkään asiallista kotouttamissuunnitelmaa”, hän sanoo.
Vuodesta 2019 lähtien konservatiivinen hallitus aloitti asteittain luopumisen turvapaikka-aseman saaneiden henkilöiden majoituksesta ja taloudellisesta avusta väittäen, että tällaiset edut vain rohkaisivat muuttoliikettä. ”Kuukausi turvapaikan myöntämisen jälkeen lakkaavat majoituksen, ruoan ja taloudellisen tuen tarjoaminen. Sen, joka haluaa jäädä tähän maahan, on voitava tehdä työtä”, hän kertoi Parapolitika-sanomalehdelle.
Kaduille pakotetut tuhannet pakolaiset ovat lähteneet Kreikasta muihin EU-maihin lyhytaikaisilla matkustusasiakirjoilla.
Lue ohjeet kommentoinnille
31.3.2022 14:12
Helsingin yliopiston rikosoikeuden professorin Kimmo Nuotion mielestä käräjäoikeus perusteli hyvin päätöksensä hylätä kansanedustaja Päivi Räsästä (kd) kohtaan esitetyt syytteet.
Räsänen oli oikeuden päätöksen mukaan esittänyt loukkaavia lausuntoja homoista, mutta lausunnot eivät suoranaisesti olleet uhkaavia. Ne eivät menneet niin pitkälle, että olisivat olleet vaarallisia yhtä kansanryhmää kohtaan.
Toinen tärkeä perustelu oli, että Räsäsen lausunnot olivat kiinteässä yhteydessä hänen vakaumukseensa eli ne esitettiin uskonnollisessa kontekstissa. Uskonnollista asioista pitää voida puhua vapaasti.
Nuotio muistuttaa, että kiihottaminen kansanryhmää kohtaan on vakavin sananvapausrikoksista. Sanavapaus on kuitenkin niin tärkeä oikeus, että sen puitteissa voi esittää kärjekkäitä, joskus jopa loukkaavia lausuntoja.
Käräjäoikeuden päätöksen muuttuminen hovioikeudessa olisi Nuotiolle yllätys.
– Sanoisin, että tämä on hyvin perusteltu. On vaikea nähdä mitä uutta hovista olisi saatavilla, Nuotio sanoo.