Rony Smolar – Israel-uutisviikko 6.12.2021
Rony Smolarin Israel-uutisviikko Lähi-Idän tapahtumista kuullaan Radio Patmoksen taajuuksilla säännöllisesti maanantaisin klo 8:45. Uutisraportti uusitaan maanantaina klo 15:15 ja 21:10.
Israel on viime aikoina joutunut kamppailemaan samanaikaisesti usealla rintamalla, mikä on tuttua itsenäisyytensä aikana käytyjen sotien seurauksena, kun tarvittavia asevoimia on osattu irrottaa eri rintamaosuuksille.
Maan turvallisuuden kannalta päähuomio on viime viikolla käynnistyneissä neuvotteluissa Iranin palauttamisessa ydinohjelmansa valvontasopimukseen. Toiveet eivät ole korkealla ja myös Israel sen tietää. Neuvotteluissa Iran vaatii kaikkien sille asetettujen talouspakotteiden purkamista mutta ei suostu keskustelemaan kriittisistä ydinvoima- tai ydinasekysymyksistä. Tämän asenteen ei uskota johtavan muuhun kuin pakotteiden kiristämiseen ja mahdollisiin sotatoimiin, joihin erityisesti omasta turvallisuudestaan huolestunut Israel on valmistautunut.
Israel on painottanut, ettei 60%:een rikastettua uraania tarvita siviilikäyttöön, vaan Iranin tavoitteena mitä ilmeisimmin on uraanin käyttäminen atomiaseessa, ja sitä Israel ei tule sallimaan.
Iran tunnetaan tiukkana neuvottelijana mutta myös sopimuksia rikkovana, joten Itävallan Wienissä käytävät neuvottelut voivat katketa hyvin nopeasti tai jatkua uuvuttavan pitkään.
Israelin armeijan tiedottaja kertoi lehdistölle noiden neuvottelujen olevan tarkassa seurannassa ja vakuutti maansa olevan varautunut kaikkiin syntyviin vaihtoehtoihin. Samalla Israel on kiihdyttänyt diplomaattista toimintaansa Irania vastaan ja mm ulkoministeri Jair Lapid matkusti viime viikolla Lontooseen tapaamaan pääministeri Boris Johnsonia sekä ulkoministeri Liz Trussia, ja keskustelujen jälkeen Lapid vakuutti Israelin huolen tulleen hyvin ymmärretyksi. Sen lisäksi osapuolet vakuuttivat yhdistävän voimansa Iranin ydinaseen torjumiseksi.
Samalla kävi ilmi, että Israel ja Iso Britannia ovat lähestyneet suhteissaan ja Lapidin matkan tuloksena maat solmivat kymmenvuotisen sopimuksen, mikä kattaa kyberturvallisuuden, teknologian, kaupan sekä puolustukseen liittyvät alat.
Lontoosta Lapid jatkoi matkaansa Pariisiin, missä hän tapasi presidentti Emmanuel Marcronin. Keskustelujen uskotaan olleen mielenkiintoiset, sillä Macron oli Wienin neuvottelujen aattona käynyt puolentoista tunnin puhelinkeskustelun Iranin virkaveljensä Ebrahim Raisin kanssa. Puhelinkeskustelun sisällöstä annettiin julkisuuteen niukasti tietoa, mutta Macronin todettiin kehottaneen Irania pikaisesti palaamaan valvontasopimukseen ja sallimaan kansainvälisten tarkastajien pääsyn tutkimuslaitoksiinsa.
Iranilaispresidentin kerrotaan vastauksessaan vaatineen kaikkien pakotteiden purkamista eikä muuta neuvoteltavaa ole.
Myös puolustusministeri Benny Gantz on ollut aktiivinen jakamalla liittolaisille tiedustelutietoa Iranin salaamasta ydinasetoiminnasta, mikä rikkoo jo tehtyä valvontasopimusta. ”Iranin tulee lopettaa ydinaseen tavoitteluaan, muussa tapauksessa vaihtoehdoiksi tulevat joko entistä tiukemmat talouspakotteet tai sotilaalliset vastatoimet”, todetaan Israelin armeijan tiedotteessa.
Gantz matkustaa lähipäivinä Washingtoniin, minne myös Israelin tiedustelupäällikkö on jo matkustanut. Molemmat yrittävät salaisiin tiedustelutietoihin tukeutumalla vakuuttaa amerikkalaisjohdolle, ettei Iranille tulisi antaa myönnytyksiä, vaan vaatia jo neuvotellun valvontasopimuksen täyttä noudattamista.
Pääministeri Naftali Bennett on puolestaan toivonut, etteivät neuvottelijat alistuisi Iranin harhautus- ja kiristystoimiin, sillä maalla ei ole aikomustakaan luopua ydinasepolitiikastaan. Se kävi ilmi, kun Iranin armeijan korkea-arvoinen komentaja viime viikolla totesi, ettei ”maa perääntyisi millimetriäkään tavoitteestaan hävittää Israel”, muistutti Bennett.
Israelin johtavien ministerien lisäksi myös maan lehdistö on pohtinut Iran-neuvotteluja kysymyksellä: Kykenevätkö maapallon suurvallat yleensäkään hillitsemään Iranin ydinpolitiikkaa ja mitä tapahtuu, jos ne eivät siinä onnistu?
Vastaukset ovat pessimistisiä, sillä alueellista valtaansa levittävää Irania johtaa viime kesänä presidentiksi valittu, häikäilemättömäksi ja kovaotteiseksi kuvattu Ebrahim Raisi, kun taas vastapuolella myöntyväisyyspolitiikkaa ajava presidentti Joe Biden näyttää haluavan ottaa välimatkaa Lähi-idän kiistoihin.
Siksi Iranin ei nähdä vakavissaan osallistuvan neuvotteluihin, vaan pelaa aikaa, kuten maan väitetään tähänkin asti tehneen. Israelista on kuitenkin varoitettu harhaluulosta, etteikö neuvottelujen epäonnistuminen voisi johtaa Israelin iskuun Iranin kohteisiin. Siihen Israelilla on täysi valmius ja tieto on saatettu myös lähimmän liittolaisen eli Yhdysvaltojen tietoon.
Israelin armeijaa sekä kotirintamaa on viime vuosina valmisteltu mahdolliseen yhteenottoon arkkivihollisen Iranin kanssa. Viimeksi muutama päivä sitten Iranin iskun todennäköisenä kohteena oleva Tel Avivin kansainvälisellä lentokentällä järjestettiin suurharjoitus.
Mutta Israelin huoli on samanaikaisesti koronaviruksen herkästi tarttuvassa uudessa omikron-muunnoksessa, mistä on löytynyt muutamia taudinkantajia sekä epäiltyjä tapauksia. Henkilöt on onnistuttu paikantamaan ja eristämään ja lisää testejä tehdään muiden tapausten löytämiseksi. Mm Israelin sisäinen tiedustelupalvelu on aktivoitu tartuntoja saaneiden paikantamiseksi.
Israelin terveysviranomaiset saattoivat hyvänä uutisena kuitenkin ilmoittaa, että kolme annosta Pfeizeri rokotetta toimii hyvin myös herkästi tarttuvaan omikron-muunnosta vastaan. Israelissa tästä on näyttöä, sillä maassa on annettu kolmansia rokoteannoksia heinäkuusta alkaen. Viranomaiset ovat luvanneet lähipäivinä antaa tarkempaa tutkimustietoa tehosterokotteen tehokkuudesta, mitä myös muu maaila odottaa.
Uuden koronamuunnoksen löytyminen on kuitenkin johtanut siihen, että matkailusta suuresti riippuvainen Israel on ainakin toistaiseksi joutunut sulkemaan rajansa muilta paitsi omilta kansalaisiltaan. Muihin rajoitustoimiin ei vielä ole ryhdytty.
Viime kuukausina viranomaisten huoli on kiinnittynyt Israelin sisäisen turvattomuuden lisääntymiseen, kuten väkivaltatapausten jyrkkään kasvuun. Sitä näkyy mm perheväkivallan lisääntymisenä, aseellisten rikollisjengien välisinä yhteenottoina sekä maan eteläosia asuttavien beduiinien keskuudessa vallitsevana kurittomuutena sekä viranomaisten väkivaltaisena vastustamisena.
Helpoin selitys näille ilmiöille on pandemian aiheuttamat poikkeukselliset olosuhteet ja niistä maan väestölle aiheutuvat sosiaaliset paineet. Jännitystä ja turvattomuutta aiheuttaa myös alati läsnä oleva terroriuhka, mikä on tuonut turvallisuusjoukot ympäri vuorokauden partioimaan kaduille ja teille. Siitä huolimatta päivittäin on voinut lukea vakavista väkivaltatapauksista eri puolilla maata.
Uutena huolestuttavana ilmiönä on raportoitu lähes kapinaksi kasvaneesta beduiinien torjuvasta suhtautumisesta Israelin viranomaisiin ja lakeihin. Vuosia sitten se näkyi luvattomien taajamien rakentamisena maan eteläosiin, Negeviin, millä haluttiin vastustaa Israelin asutuspolitiikkaa. Nimittäin Israel on halunnut rakentaa Negeviin kolme beduiineille tarkoitettua kaupunkia korvaamaan perinteiselle paimentolaiskulttuurille ominaisen liikkuvan asutuksen.
Ongelmaksi on tullut myös maaomistus, kun beduiinit vastustavat historiallisten laidunmaidensa muuttamisen kasvaneiden ja pirstoutuneiden, osittain teltta-asutuksen sijasta järjestäytyneiksi taajamiksi.
Viimeisin laittomuusilmentymä on huumeiden hankkimiseksi tapahtuva maantierosvous, minkä kohteiksi israelilaisautoilijat erityisesti pimeään aikaan maan eteläosissa ovat joutuneet. Jopa linja-autoja on kiviestein ja tuulilaseja kivittämällä pysäytetty ja matkustajia ryöstetty.
Tämän seurauksena poliisipartioita liikkuu nyt erityisesti pimeään aikaan Beersebasta etelään johtavilla autiomaan teillä.
Mutta myös palestiinalaisongelma kytee näinä päivinä siihen tahtiin, että YK:n Palestiina-asioiden edustaja Tor Wennesland varoitti maailmanjärjestön Turvallisuusneuvostoa tilanteen syttymisherkkyydestä, minkä pelätään käynnistävän uuden väkivaltakierteen, jopa palestiinalaisten kansannousun.
Wenneslandin mielestä osapuolten tulisi pikimmiten ryhtyä toimiin viime viikkoina syttyneiden väkivaltaisuuksien ja terrorismin pysäyttämiseksi. Tilanteen rauhoittamiseksi Israelia kehotetaan myös keskeyttämään siirtokuntien laajentamistoimet Jordanjoen länsirannalla ja molempia osapuolia kunnioittamaan Gazan rajalla aikaansaatua tulitaukoa.
YK-edustaja totesi myös Turvallisuusneuvoston 15:n jäsenmaan keskuudessa vallitsevan täydellinen yhteisymmärrys saada tilanne Jerusalemin itäosissa sekä Länsirannalla pikaisesti rauhoittumaan. Sen lisäksi YK:n palestiinalaispakolaisia tukevan avustusjärjestön todetaan tarvitsevan pikaista taloudellista tukea, jotta siltä tukea saava palestiinalaisväestö pysyisi rauhallisena.
Kansainvälisten uutistoimistojen viime viikolla välittämän tiedon mukaan Välimeren rannikolla sijaitseva suurkaupunki Tel Aviv on nyt todettu maailman kalleimmaksi kaupungiksi asua. Tieto perustuu taloudellisen tutkimuslaitoksen EIU:n elo-syyskuussa tekemään selvitykseen, missä vertailukohteina olivat 50.000 tuotteen ja palvelun hinnat maapallon 173:ssa eri ka upungissa.
Tuolla listalla Tel Aviv nousi edellisen vuoden tilastolta viisi sijaa ohittaen mm Pariisin, Hongkongin sekä Zürichin. Tähän vaikutti erityisesti ruoan ja liikenteen hinnannousut sekä Israelin rahayksikön sekelin vahvistuminen suhteessa Yhdysvaltain dollariin.
Pandemiatilanteen seurauksena monista hyödykkeistä oli juuri vertailuaikana Israelissa pulaa, mikä omalta osaltaan vaikutti hintojen nousuun. Tutkimuskaudella hyödykkeiden ja rahdin kallistuminen näkyi 3.5%:n yleisenä hintojen nousuna, mikä johti maan korkeimpaan inflaatioon viiteen vuoteen.
Israelissa kiinnostuttiin vihollismaiden, kuten Iranin ja Syyrian sijoittumisesta tässä hintavertailussa, mistä selvisi, että kansainvälisten talouspakotteiden kurittama Iranin pääkaupunki Teheran oli 79:ltä sijalta hyvännyt 29:ksi kalliimmaksi kaupungiksi. Sitä vastoin pitkään ja tuhoisaan sisällissotaan juuttuneen Syyrian pääkaupunki Damaskos oli tilastossa viimeisenä eli hintatasoltaan vertailumaista edullisin.
Ja lopuksi: Israelin asunto- ja rakennusministeri Zeez Elkin koki viikolla nuoruutensa unelman, kun hän sai kohdata Israelissa vierailulla olleen shakin suurmestarin Garry Kasoarovin juuri shakkipöydän ääressä.
Miesten kohtaaminen oli järjestetty Jerusalemissa pidetyn kansainvälisen innovaatiokonferenssin yhteyteen. Vaikka tunnin kestänyt näytöspeli päättyi odotetusti Kasparovin voittoon, niin israelilaisministeri oli kohtaamisesta kovasti innoissaan. Nimittäin hän oli Neuvostoliitossa nuoruutensa viettäneenä seurannut, kun Kasparov oli vuonna 1985 maailmanmestaruudesta kohdannut venäläisen maamiehensä Anatoli Karpovin. Kasparov voitti mittelön ja hänestä tuli maailman nuorin shakin maailmanmestari.
Jätettyään shakin parikymmentä vuotta sitten Kasparov on Venäjällä keskittynyt politiikkaan ja nykyisin hänet nähdään presidentti Vladimir Putinin vastaisen opposition symbolina.
Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.
RONY SMOLAR