Rony Smolar – Israel-uutisviikko 20.4.2020

Israelilaiset olivat viime viikolla vapauden pyhänä vietetyn juutalaisen pääsiäisen päätyttyä toivoneet vapautuvansa myös yli vuoden jatkuneesta hallituskriisistä. Mutta yhä tänään se näyttää yhtä epätodennäköiseltä kuin vapautuminen maata edelleen ahdistelevasta koronaviruksesta.

Nimittäin, hallituksen muodostamista jo viikkoja yrittänyt Sini-valkoisen puolueen johtaja Benny Gantz ei tiiviiden neuvottelujen jälkeen ole tähän päivään mennessä päässyt sopimukseen poliittisen kilpailijansa ja nykyisen pääministerin Benjamin Netanjahun kanssa.

Tosin, ohjelmakysymyksissä on löytynyt yhteisymmärrystä mutta esteenä pysyy edelleen kysymys ensi kuussa oikeuteen joutuvan Netanjahun kohtalosta, siinä tapauksessa, että hänet korruptiosta ja asemansa väärinkäytöstä oikeudessa tuomitaan.

Netanjahu ja hänen lähimmät liittolaisensa ovat tavoitelleet ratkaisua, mikä on ristiriidassa maan oikeuskäytännön ja demokratian kannalta ja siihen ei Gantz ole suostunut. Siihen olisi kytkeytynyt myös yhtenäishallituksessa toteutettava pääministeriyden vuorottelu.

Benny Gantzille annetun hallituksen muodostamisen määräaika umpeutui viime keskiviikkona, minkä jälkeen presidentti Rivlin päätti vauhdittaa hallitussopimukseen pääsemistä siirtämällä asian parlamenttiin Knessetiin, joka sai kolme viikkoa aikaa nimetä keskuudestaan hallituksen muodostajan.

Päätöksellään presidentti oli lukenut oikein israelilaisten tuntoja, sillä yleisesti on harmiteltu, että maa joutuu jatkamaan yli vuoden pysähdyksissä olevassa hallinnossa vain siksi, että Netanjahu haluaa oikeudessa mahdollisena tuomittuna säilyttää poliittisen asemansa sekä arvovaltansa.

Myös demokratian tulevaisuudesta huolestuneet kansalaiset ovat viime aikoina tulleet kaduille ja Tel Avivissa ovat mustin surulipuin varustautuneet aktiivit järjestäneet äänekkäitä joukkokokouksia, viimeksi elisiltana. Pelkona on runsaan vuoden sisällä neljännet parlamenttivaalit sekä paluu yhteiskuntaa suuresti repivään vaalikampanjaan.

Siihen ei viruksen ja talouslaman kanssa kamppailevalla maalla todellakaan olisi varaa eikä kyyniseksi selitykseksi riitä se, että myös tässä tilanteessa demokratia osoittaa toimivuutensa.

Monet pitävät pattitilanteen jatkumista suorastaan kansallisena häpeänä maassa, joka pitää itseään modernina ja innovatiivisena korkean teknologian osaamiskeskuksena.

Eipä ihme, että vallitsevaan pysähtyneisyyteen suhtaudutaan koko yhteiskuntaa uhkaavana vaarana, mikä rauhattomassa Lähi-idässä saattaisi antaa vihollisille väärän viestin.

Maltillisena pidetty ja kansan suosiota nauttiva presidentti Rivlin, joka on Netanjahun entinen puoluetoveri likud-puolueessa, näyttää seremoniallisesta asemastaan huolimatta nyt astuneen poliittiselle näyttämölle välittääkseen kansan ääntä poliitikoille.

Ja siksi hän tiukasti ilmoitti aikataulun: Ellei maahan synny hallitusta toukokuun 7:een päivään mennessä, niin hän julistaa maahan vaalit elokuun 4:ksi.

Myös hallitusratkaisua kaipaavan opposition Sini-valkoisen puolueen on Netanjahun poliittisen pelin takia väitetty olevan menettämässä kärsivällisyytensä. Parlamentin puhemiehenä istuva puoluejohtaja Gantz onkin poliittisen vastustajansa taivuttamiseksi uhannut myöhemmin tänään aloittaa lakivalmistelut tämän tulevan aseman sinetöimiseksi. Toisin sanoen, korkeimmassa oikeudessa tuomion saanut ei voisi toimia pääministerinä.

Siihen Gantzilla näyttää tällä hetkellä olevan parlamentin enemmistön tuki.

Tämä poliittinen näytelmä näyttäytyy todella oudolta, sillä koronaviruksen vastainen kamppailu on samastunut israelilaisille iltaisin puhuneeseen Netanjahuun. Hän on päättäväisesti johtanut tätä kampanjaa, pitänyt eri viranomaiset otteessaan sekä hoito- ja suojatarvikkeiden hankinnassa hyödyntänyt laajoja kansainvälisiä suhteitaan.

Sen suhteen israelilaisilla tuskin on valittamista, mutta toistakymmentä vuotta kestänyt pääministeriys ei tahdo päästää hänet otteestaan. Kahdet viimeiset vaalit eivät kuitenkaan ole päättyneen Netanjahun voittoon, vaan hän on yhä viipyvän hallitusratkaisun seurauksena voinut jatkaa toimitusministeristön johdossa.

Mutta virusepidemia on haastava mille tahansa hallitukselle eikä kokematon Gantz kykenisi suoriutumaan nykytilanteesta ilman Netanjahun apua. Miehet ovatkin nyt ajautuneet tilanteeseen, missä he poliittisesti selviytyäkseen tarvitsevat toisiaan.

Siksi poliittisen pelin toivotaan päättyvän mahdollisimman pian, jotta vähitellen hellittävästä koronakriisistä voitaisiin katsoa eteenpäin.

Israelissa on edelleen voimassa poikkeustoimia, kuten liikkumisrajoituksia ja kokoontumiskieltoja, mutta ihmiset ovat vähitellen oppineet elämään niiden kanssa. Se näkyy mm. tartuntakäyrän selkeästä tasaantumisesta sekä siitä, että uusia tartuntatapauksia on viimeisten vuorokausien aikana ollut viruksesta selvinneitä vähemmän. Tartuntatapauksia on kuitenkin yli 13.000 ja menehtyneitä lähes 180.

Israelin hallitus päättikin eilen terveysviranomaisten jarruttelusta huolimatta purkaa joitakin rajoituksia, ja mm. osa kaupoista ja palveluista sekä erityisopetusta tarjoavat koulut on tänään avattu. Myös kokoontumiset hartaushetkiin sallitaan, mutta niiden tulee synagogan sijasta tapahtua ulkona, minkä lisäksi osallistujien tulee käyttää hengityssuojaimia sekä pysytellä kahden metrin etäisyydellä toisistaan. Samat määräykset koskevat myös työntekijöiltä, minkä lisäksi heiltä mitataan päivittäin kuume.

Näissä normalisoitumisen ensi askeleissa Israel seuraa mm. Etelä-Koreaa, Itävaltaa ja Tanskaa.

Mutta kauppakeskukset ja koulut pysyvät vielä toistaiseksi kiinni. Samoin monet kevään perinteiset kansalliset tapahtumat, kuten kaatuneiden päivän muistotilaisuudet sekä yleensä näyttävä itsenäisyyspäivän vietto jäävät tänä vuonna väliin.

Perustellessaan hallituksen tekemiä purkauspäätöksiä lauantai-iltana israelilaisille puhunut pääministeri Netanjahu totesi Israelin toistaiseksi suoriutuneen virustorjunnassaan melko hyvin arvosanoin ollen Euroopan taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n vertailussa jäsenmaiden kärkipäässä.

Netanjahu kuitenkin varoitti rajoitustoimien uudelleen kiristämisestä, jos tartuntojen määrä kääntyisi kasvuun.

Huolta aiheuttaa nyt se, että virus pesii edelleen ultra-ortodoksien ahtaasti asuttamilla alueilla, eivätkä monet rajoitukset ja kiellot ole vielä tartuntatilastoissa näkyneet.

Lisäksi tartuntakartalle ilmaantui viime viikolla lähes vauhdilla monet tapaukset Israelin arabitaajamissa. Viranomaiset ovat nopeasti reagoineet tähän ja yrittäneet paikantaa tartunnan lähteet. Lisäksi testejä on lisätty ja tartunnan saaneita on ohjattu eristyksiin tai hoitoon.

Ajankohta on erityisesti muslimiväestölle huono, sillä muutaman päivän kuluttua alkava paastokuukausi Ramadan on nyt vietettävä samoissa rajoitusten olosuhteissa, ts. liikkumiskiellossa, kuten juutalaiset viettivät juuri päättynyttä pääsiäistään.

Siten pyhään kuuluvat vierailut sukulaisten ja ystävien luona ovat tänä vuonna kiellettyjä ja juhlapyhään liittyvä ruokailu voi tapahtua ainoastaan samassa taloudessa asuvien kesken.

Myös Ramadanin hartaustilaisuudet moskeijoissa on kokoontumiskiellon seurauksena kielletty. Jopa muslimimaailman kolmanneksi pyhin paikka, Jerusalemin Temppelinvuorella sijaitseva al-Aksan moskeija, pidetään muslimijohdon päätöksellä suljettuna.

Käsillä oleva yhteinen kohtalo näyttää nyt selvästi lämmittävän Israelin ja palestiinalaisten keskinäisiä suhteita. Se näkyy mm. siinä, että Israel on päättänyt sekä rahallisesti että laitetoimituksin tukea palestiinalaishallinnon suorittamaa virustorjuntaa.

Tässä ilmapiirissä myös Yhdysvallat on luvannut uudelleen antaa palestiinalaisille rahallista apua, minkä palestiinalaisten presidentti Mahmud Abbas vielä viruksen puhkeamista ennen oli kylmäkiskoisesti torjunut.

Mutta suurin asennemuutos näyttäytyy Gazaa hallitsevan Hamas-järjestön suhtautumisessa mahdolliseen vankienvaihtoon Israelin kanssa.

Nimittäin, Hamasin johtaja Yahija Sinwar on muutaman kerran viestittänyt järjestönsä suhtautuvan periaatteessa myönteisesti vankienvaihtoon ja olevansa valmis myönnytyksiin edellyttäen, että Israel tekee samoin.

Hän vaati vallitsevassa humanitäärisessä tilanteessa Israelia vapauttamaan vankiloistaan erityisesti vanhempia miehiä, naisia sekä nuoria.

Pääministeri Netanjahu ilmoitti välikäsien kautta Israelin olevan valmis käymään asiasta rakentavia neuvotteluja. Netanjahua on jo vuosia painostettu sopimaan vankienvaihdosta Hamasin kanssa. Sitä ovat vaatineet Gazassa kaatuneen kahden israelilaissotilaan sekä siellä kahden vankeudessa olevan siviilin omaiset.

Ilmapiirin on kerrottu nyt olevan otollisen vankienvaihdolle ja Hamasin mukaan pallo on nyt Israelilla.

Olen muutamissa raporteissani kertonut avaruudessa kiertävästä ruotsalais-amerikkalaisesta Jessica Meiristä, jonka isä on israelilainen ja joka avaruudesta käsin on silloin tällöin lähettänyt isänsä entiseen kotimaahan tervehdyksiä ja viestejä.

Lähtiessään viime syyskuussa avaruuteen Jessica otti mukaansa mm. Israelin lipun sekä muuta isänsä syntyperään liittyvää, joita hän tervehdystensä yhteydessä näytti ollessaan Israelin yllä.

Runsaan puolen vuoden aikana Jessica ehti yhdessä kahden muun astronautin kanssa tehdä avaruuskävelyjä sekä joukon tieteellisiä kokeita.

Astronauttitoverinsa kanssa 205-päivää avaruudessa viettänyt 42-vuotias Jessica Meir palasi muutama päivä sitten turvallisesti Maan pinnalle. Kolmikko palasi kuitenkin hyvin erilaiseen maailmaan, josta he viime syksynä olivat lähteneet.

Maasta välittyneiden viestien kautta astronautit saattoivat avaruudesta käsin kuitenkin seurata koronavirustilannetta maapallolla ja samalla ihmetellä lähtönsä jälkeen tapahtuneita muutoksia.

Avaruuskapselin laskeutumispaikka oli Kazakstanin arolla, mistä kolmikko koronavirukselta tarkoin suojeltuna lennätettiin kotimaahan Yhdysvaltoihin.

Kotiinpaluuta seuraavan koronaeristyksen ei uskoisi ahtaassa avaruusaluksessa kuukausia viettäneille astronauteille olevan kovin uusi asia ja siksi he ilmoittivatkin suhtautuvansa siihen täysin myönteisesti.

Jessica Meir teki matkallaan historiaa, sillä hän oli ensimmäinen avaruudessa käynyt ruotsalaisnainen.

Ja lopuksi: Koronaeristyksen ja monien rajoitusten hiljentämät ja tyhjentämät kadut osoittavat uutiskuvissa sitä poikkeuksellista todellisuutta, missä israelilaiset nyt elävät. Vuorokauden kaikkina tunteina ihmisistä ja liikenteestä tavallisesti kuhisevat kadut näyttävät epätodellisilta ja itsellenikin tutut paikat ovat muuttuneet oudon vieraiksi.

Mutta uutiskuvia tarkemmin katsoessa, niin koteihinsa sulkeutuneista ihmisistä autioituneet kadut ja puistot ovat saaneet muita kulkijoita. Nimittäin, Israelin lehdistö on viime päivinä kertonut nelijalkaisista kulkijoista, ei kissoista eikä kulkukoirista, vaan vapaasti liikkuvista sakaaleista ja villisioista.

Uutiskuvissa näkyy, miten yleensä vuorokauden ympäri sykkivässä suurkaupungin Tel Avivin keskeisessä Hayarkonin puistossa sakaalilaumat käyskentelevät ja etsivät ruokaa. Sakaalit eivät kuitenkaan ole täysin vieraita Tel Avivin alueella, mutta ne ovat yleensä liikkuneet kaupungin laitamilla etsimässä ruokaa.

Mutta nyt kun ihmiset voivat liikkua vain rajoitetusti eivätkä käy eväsretkillä puistoissa, niin ruoanpuute on ajanut sakaalit lähes Tel Avivin keskustaan. Vaikka ne ovatkin vaarattomia, niin terveysviranomaiset varoittavat ihmisiä lähestymästä niitä ja erityisesti välttämään niiden ruokkimista.

Toinen yhtä outo uutiskuva esitti pohjoisen satamakaupungin Haifan yöllisiä katuja, missä ruokaa ja vettä etsivät villisiat käyskentelevät tyhjillä kaduilla.

Myöskään villisiat eivät ole täysin vieraita Haifan yöllisessä katukuvassa, mutta koronan hiljentämä elämä on tuonut villisiat kaupunkia ympäröivistä laaksoista nyt ihmisten pihoille ja jäteastioille.

Kaupunki on yrittänyt pelotella ja eri tavoin pitää siat asutusten ulkopuolella, mutta huonoin tuloksin.

Mutta sakaalit ja villisiat ovat vallitsevassa poikkeustilanteessa sittenkin tervetulleempia, kuin elämää nyt hallitseva näkymätön vieras.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

Rony Smolar