Rony Smolar – Israel-uutisviikko 4.5.2020

Israelilaiset viettivät viime viikolla koronan eristäminä maan 72. itsenäisyyspäivää kansallisen yhtenäisyyden sekä uuden hallituksen syntymisen toivossa, mutta kumpaakin jäätiin vielä odottamaan.

Nimittäin, hallituksen syntymisen pitkittyessä se myös mutkistuu ja samalla yhteiskunnassa vallitsevat jakolinjat tuntuvat syvenevän.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että pitkään synnytettävänä ollut hallitus on parhaimmassa tapauksessa koossa joko aivan lähipäivinä tai sitten asiat mutkistuvat ja maahan julistetaan neljännet vaalit.

Tuo ei enää ole kiinni poliittisella näyttämöllä olevista päänäyttelijöistä, Benjamin Netanjahusta eikä Benny Gantzista, jotka jo ovat sopineet uuden hallituksen ohjelmasta ja lähes kaikista ministerisalkuista, vaan hallituksen syntyminen on nyt joutunut ulkoparlamentaariseen käsittelyyn.

Nimittäin, monisäikeisestä hallitusohjelmasta Korkeimpaan oikeuteen tehdyt valitukset ovat eilisestä lähtien yhdentoista tuomarin käsittelyssä. Ratkaisua on tiukan aikataulun vuoksi kiirehditty ja tuomarit ovat nyt kovan paineen alla.

Mutta Israelin hallituskriisin mahdollista ratkeamista maan Korkeimmassa oikeudessa ei demokratian kannalta katsota kovin hyvällä, sillä sitä pidetään vaalitulokseen puuttumisena.

Oikeuteen on toimitettu kahdeksan valitusta, jotka liittyvät toissaviikolla syntyneeseen monimutkaiseksi kuvattuun hallitussopimukseen, joista keskeisin liittyy kysymykseen siitä, sallitaanko korruptiosta lähiviikkoina oikeuden eteen joutuvan Netanjahun toimia hallituksen pääministerinä. Oikeuskanslerin viime viikolla antaman näkemyksen mukaan siihen ei ole estettä.

Korkein oikeus on nyt joutunut Netanjahua kannattavien oikeistopuolueiden tulilinjalle muistutuksella, ettei sillä ole oikeutta astua lainsäätäjien reviirille.

Mutta läpinäkyvyyden lisäämiseksi Korkein oikeus päätti avata istuntonsa yleisölle, tosin nyt virustilanteessa vain videoyhteyden kautta, ja lähipäivät näyttävät muuttuvan melkoiseksi televisiodraamaksi, mikä eilen avauspäivänä piti israelilaiset televisioruutujen ääressä.

Käsittelyyn on varattu viisi päivää, minkä jälkeen hallituksen muodostamisaikatauluun voi tulla muutoksia riippuen Korkeimman oikeuden ratkaisuista.

Ellei joidenkin lisäpäivien jälkeenkään ole maahan syntynyt hallitusta, niin ehdottomaksi takarajaksi tulee toukokuun viimeinen viikko, minkä jälkeen uudet vaalit lain mukaan odottavat 90 päivän päässä.

Mutta siinä missä poliitikkoja on hallituskriisistä moitittu, niin virustorjunnan hoidosta ovat eri ministeriöt saaneet kiitosta. Alun käynnistysvaikeuksien jälkeen virustestejä tehdään nyt lähes 20.000 päivässä, uusien tartuntojen määrä on tasaisesti laskenut ja tartunnan saaneista suurin osa on tervehtynyt. Kuolleiden määrä on kasvanut vain muutamalla vuorokaudessa ollen nyt 232.

Irtautumisaikataulussa Israelissa tunnutaan etenevän varovasti ja lähes samassa tahdissa Suomen kanssa. Viikonvaihteessa Israelin television eräässä uutislähetyksessä mainittiinkin Suomi yhtenä esimerkkinä hyvin johdetusta viruksen torjuntapolitiikasta sekä purkutoimien hyvin harkituista ensiaskeleista.

Israelissa avattiin koulut joidenkin luokkien osalta eilen, vaikka vastustustakin kuului niin opettajien kuin vanhempienkin tahoilta, kun kaikkiin varotoimiin ei viranomaisilta ollut tullut kunnon ohjeistuksia.

Myös useat työpaikat on lähipäivinä tarkoitus avata, mikä käynnistää julkisen liikenteen, tosin monin turvarajoituksin.

Ja sään muututtua viime päivinä helteiseksi myös uimarannat aiotaan avata vaiheittain.

Mutta kuten Suomessa, niin myös Israelissa yhteiskunnan eri tahoilla on havaittu kärsimättömyyttä ja kuulunut arvostelua. Pitkään tiukkojen rajoitusten ja kieltojen keskellä eläneiden israelilaisten sietokyky on koetuksella ja paluu arkeen on kova. Jonkin verran helpotusta tulee myöhemmin viikolla, kun kauppakeskukset ja mm. kuntosalit saavat rajoitetusti avata ovensa.

Ja viranomaisten varovaisissa suunnitelmissa on rajoitusten kokonaan purkaminen kesäkuun puoliväliin mennessä, ellei uusi virusaalto ehdi iskeä.

Näiden kahden kestouutisen, eli hallituskriisin sekä koronaepidemian taustalla, Israelissa löytyy myös muita huolen aiheita ja myös ne liittyvät tuttuihin aiheisiin, kuten turvallisuusuhkiin sekä Israelin kansainväliseen asemaan.

Vaikka huomio on viime aikoina ollut Israelin sisäisissä asioissa, niin turvallisuuseduista ei ole tingitty. Se on muutaman päivän sisällä nähty Syyriassa, minne Israel on vahvistamattomien tietojen mukaan iskenyt kahdesti siellä oleviin iranilaiskohteisiin.

Myös Libanonin vastainen raja on ollut rauhaton, kun paljastui, että Libanonissa toimivat Iranin liittolaisjoukot Hizbollah olivat hajottaneet osia raja-aidasta alueella, mikä on YK:n monikansallisten Unifil-joukkojen valvonnassa. Aitaan ja sen esteisiin oli tehty ajoneuvoille menevät aukot, mitkä viittasivat jonkinlaisen hyökkäyksen valmisteluun.

Alueella on jo pitkään pelätty Hizbollahin joukkojen suunnittelevan rajan tuntumassa ja näköetäisyyden päässä asuvien israelilaissiviilien sieppaamista.

Israel on ollut tyytymätön rauhanturvajoukkojen toimintaan, sillä Hizbollahin on annettu toimia rauhanturvaajien silmien alla, minkä lisäksi YK-joukot välttävät yhteenottoja niiden kanssa.

Israel veti joukkonsa etelä-Libanonista tasan 20 vuotta sitten oltuaan siellä torjumassa aluksi palestiinalaisterroristien hyökkäilyjä ja sen jälkeen Hizbollahin iskuja.

Israel hyökkäsi ensimmäisen kerran Libanoniin kesällä 1982 ajaakseen Jasser Arafatin johtamat palestiinalaisterroristit maasta. Sittemmin Israel veti joukkonsa omalle puolelleen mutta tuki ja aseisti Etelä-Libanonin armeijaksi kutsuttuja kristittyjä liittolaisjoukkoja, jotka Israelin lähdön yhteydessä sitten hajosivat.

Jännitystä on odotettavissa myös Jordanian vastaisella itärajalla, pahimmassa tapauksessa jopa aseellista toimintaa, mikä liittyisi Israelin tulevan hallituksen aikeisiin liittää Jordanjoen länsirannalla sijaitsevat juutalaiset siirtokunnat sekä joitakin rajalla sijaitsevia alueita Israeliin.

Presidentti Trump on periaatteessa hyväksynyt Israelin aikeet ja pitää niitä osana amerikkalaista laajempaa rauhansuunnitelmaa.

Sen sijaan palestiinalaishallinto ja sen presidentti Mahmud Abbas ovat viime aikoina olleet lähes raivon partaalla, mutta ovat nyt saaneet 22-jäsenisen Arabiliiton julkisesti tuomitsemaan Israelin aikeet sotarikoksina.

Tämän 75-vuotta sitten perustetun liiton jäsenistä Egyptillä ja Jordanialla on rauhansopimukset Israelin kanssa, mutta ovat avoimesti varoittaneet Israelia seurauksista.

Israelissa rauhansopimuksia pidetään maan Lähi-idän politiikan tärkeinä kulmakivinä eikä niitä haluta vaarantaa.

Israelissa uskotaan kuitenkin Egyptin sotilashallinnon pitävän maiden välisen rajan rauhallisena, mutta Jordaniassa pelätään rauhattomuuksien puhkeamista, ja levitessään ne voisivat ulottua aina Israelin rajalle, jopa ylikin. Samalla ne voisivat uhata kuninkaan valtaistuinta.

Tosin, Egypti ja Jordania ovat Israelin lailla Yhdysvaltojen läheisiä liittolaisia ja hyötyvät siitä niin taloudellisesti kuin sotilaallisesti.

Mutta siirtokuntien liittämisellä olisi suuri vaikutus erityisesti Jordaniaan, missä valtaosa väestöstä on palestiinalaisia, ja jotka siinä tilanteessa näkisivät oman itsenäisen valtionsa lopullisesti menetetyksi. Ärsytettyinä he voisivat syöstä kuninkaan valtaistuimelta ja kaapata Jordaniassa vallan.

Muuttuisiko Jordania tuolloin palestiinalaisvaltioksi, mikä nk:n kahden valtion ratkaisuna päättäisi pitkään jatkuneen kriisin Israelin kanssa, on kysymys, mitä on pohdittu muuallakin kuin Lähi-idässä.

Liitosasiassa Israel saattaa kuitenkin kohdata melkoisen kansainvälisen arvosteluryöpyn, mistä jo nyt on merkkejä. Muutama päivä sitten 11 EU:n jäsenvaltiota, niiden joukossa Suomi, varoitti Israelia liitosratkaisun loukkaavan kansainvälistä oikeutta, horjuttavan Lähi-idän vakautta sekä vahingoittavan Israelin kansainvälistä asemaa.

Israel ei ole vielä vastannut arvosteluihin, mutta paineiden kasvaessa joutunee sen tekemään.

Israel koki viime viikolla melkoisen takaiskun, kun Kansainvälinen rikostuomioistuin ICC vahvisti muutama kuukausi sitten tekemänsä päätöksen suhtautua Israelin toimiin Jordanjoen länsirannalla, Itä-Jerusalemissa sekä Gazassa sotarikoksina palestiinalaisia vastaan.

Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kuka tahansa Israelin joukkoja noilla alueilla komentanut voi joutua ulkomailla pidätetyksi ja tuoduksi Alankomaiden Haagissa istuvan kansainvälisen rikosoikeuden eteen.

Israel pitää päätöstä vihamielisenä ja yksipuolisena ja on lähtökohtaisesti ristiriidassa tuon oikeusistuimen oman perusperiaatteen kanssa, minkä mukaan se ottaa käsiteltäväkseen ainoastaan valtioihin kohdistuneita rikoksia.

Israel, joka ei ole rikostuomioistuimen jäsen, painottaa, ettei palestiinalaishallinto muodosta valtiota.

Samasta syystä monet valtiot ovat jo ehtineet tuomita tuon päätöksen, ja todennäköisesti siitä nousee vuosiksi melkoinen kädenvääntö.

Mutta kahdenvälisessä kädenväännössä Israel otti viime viikolla yliotteen palestiinalaishallinnosta, kun Tel Avivissa tuomioistuin määräsi hallinnon maksamaan terrorismin israelilaisten uhrien omaisille melkoiset korvaukset.

Korvattavaa tuli 150 miljoonaa dollaria lähinnä palestiinalaisten toisen kansannousun ajoilta 2000-luvun alkuvuosina tehdyistä iskuista, jolloin terroristit iskivät tuhoisasti Israelin siviilikohteisiin kaduilla, liikennevälineissä, kahviloissa ja ravintoloissa.

Uhrien omaisia edustaneet lakimiehet olivat alun alkaen vaatineet jopa kahden miljardin korvauksia, mikä välituomion jälkeen siirtänee asian jatkokäsittelyyn ylempiin oikeusasteisiin.

Israel on hyvin tietoinen palestiinalaishallinnon talousahdingosta eikä mielellään lähde kuittaamaan näitä korvauksia palestiinalaisten puolesta keräämistään tulli- ja veromaksuista, kuten aiemmin on tehty.

Mutta tilanne saattaa hyvinkin muuttua ja korvaukset kasvaa, mikäli pitkä kiista jatkossa siirtyisi tuomioistuimien ratkaistaviksi.

Israel itsenäisyyspäivän aikoihin maassa on tapana julkistaa erilaisia tilastotietoja. Niistä ensimmäisenä ilmoitetaan väestön määrä, mikä tänä itsenäisyyspäivänä on 9.2 miljoonaa, mikä osoittaa 170.000:n hengen kasvua.

Väestöstä 74% on juutalaisia ja 21% arabeja. Loput 5% muodostuu mm. kristityistä ja druuseista.

Väestöstä 78% on syntynyt Israelissa ja itsenäistymisestä lähtien maahan on muuttanut 3.3 miljoonaa, joista 32.000 vuoden sisällä.

Nykyisen väestökasvun perusteella Israelin väkiluvun lasketaan tämän vuosikymmenen loppuun mennessä nousevan 11 miljoonaan ja vuonna 2048 maan täyttäessä 100 vuotta on väkiluku ylittänyt jo 15 miljoonaa.

Tilastotiedoista lisäksi selviää, että maan selvästi kaksi suurinta kaupunkia ovat Jerusalem (vajaa miljoona) ja Tel Aviv (vajaa puoli miljoonaa) asukasta.

Ja lopuksi: Muslimimaailman paraikaa viettämä paastokuukausi Ramadan alkoi Persianlahden alueella hyvin ristiriitaisissa tunnelmissa, kun alueen keskeisin valtio Saudi Arabia aloitti tuottamansa ja laajasti katsotun paastokauden uuden televisiosarjan.

Nimittäin miljoonat muslimikatsojat alueella yllättyivät, kun sarjan alkusanat lausuttiin hepreaksi. Useimmat eivät tahtoneet uskoa kuulemaansa, mutta totta se oli, ja sen seurauksena sarjan tuottaja, Saudi Arabian valtion televisioyhtiö, sai vastaanottaa katselijoiden kiukkuisia viestejä.

”Umm Haroum” eli Aaronin äiti-niminen televisiosarja käsittelee pienen, noin 200 perhettä käsittäneen juutalaisvähemmistön yhteiskunnallisia oloja 1940-luvun Kuwaitissa.

Professori Yousef al-Mutairi Kuwaitin yliopistosta torjuu arvostelut painottamalla juutalaisten kuuluvan alueen historiaan, vaikka heidät tuolta alueelta aikoinaan karkotettiin.

Sarjan hepreankieliset avaussanat lausui Aaronin äitiä esittävä 71-vuotias tunnettu kuwaitilainen näyttelijätär, jonka avausrepliikki kuului: ”Me olemme Persianlahden juutalaisia, jotka olemme syntyneet tämän alueen eri valtioissa”.

Tämä hepreankielinen lause aikaansai valtaisan arvosteluryöpyn Persianlahden arabimaissa, kun Saudi Arabiaa moitittiin suhteiden normalisoinnista Israelin kanssa.

Tuo ei kuitenkaan ole täysin väärä moite, sillä kuningaskunnassa todellista valtaa käyttävä kruununprinssi Muhammed Bin Salman tunnetusti suhtautuu myönteisesti Israeliin, jonka kanssa on mm. turvallisuusyhteistyötä.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

Rony Smolar