Rony Smolar – Israel-uutisviikko 11.5.2020

Rony Smolarin Israel-uutisviikko Lähi-Idän tapahtumista kuullaan Radio Patmoksen taajuuksilla säännöllisesti maanantaisin klo 8:45. Uutisraportti uusitaan maanantaina klo 15:15 ja 21:10.

7882-israel_uutisviikko_keskikoko.jpg

Kolmet tuloksettomat vaalit, Korkeimman oikeuden väliintulo sekä äärimmilleen venytetty sopimus uuden hallituksen muodostajasta näyttävät nyt vihdoin päättävän Israelin pitkäaikaisimman hallituskriisin.

Näihin edellä mainittuihin nojautuen presidentiltä hallituksen muodostajan tehtävän vuoden sisällä kolmannen kerran saaneella Benjamin Netanjahulla on muodollisesti nyt 14 päivää aikaa koota maahan laaja yhtenäishallitus sekä saada sille parlamentin enemmistön siunaus. Käytännössä hallitus on neuvoteltu jo lähes valmiiksi ja se sinetöidään tämän viikon torstaina edellyttäen, että kaikki 32 ministerinsalkkua on sopuisasti saatu jaettua.

Sopimuksen mukaisesti Netanjahu ja hänen poliittisesta kilpakumppanistaan hallitustoveriksi muuttuva Benny Gantz jakavat kolmivuotiseksi aiotun hallituksen pääministeriyden, siten että Netanjahu aloittaa ensimmäiset 18 kuukautta.

Mutta harva Israelissa uskoo monimutkaisilla järjestelyillä aikaansaadun hallituksen koossapysymiseen. Kuitenkin rohkaisevana tietona tuli viime viikolla Korkeimman oikeuden siunaus niin hallitusohjelmalle kuin Netanjahulle suotu oikeus toimia hallituksen muodostajana.

Erityisesti tuo jälkimmäinen oli kirvoittanut joukon vetoomuksia Korkeimpaan oikeuteen, sillä Netanjahu joutuu puolentoista viikon kuluttua vakavista korruptiosyytöksistä oikeuteen, eikä hänellä syytteen saaneena ole katsottu olevan oikeutta johtaa maan hallitusta.

Mutta kahden päivän miettimisen jälkeen Korkeimman oikeuden yksitoista tuomaria päätyivät näyttämään Netanjahulle vihreätä valoa, ts. laillista estettä ei ollut. Lopputulos ei niinkään yllättänyt, vaan tuomarien yksimielisyys, mikä sai kulmakarvat monilla kohoamaan ja monet kysymään, oliko päätös sittenkin poliittinen.

Ratkaisua perustellessaan Korkein oikeus halusi erikseen tähdentää, ettei yhtenäishallituksen hyväksyminen merkitse sitä, että oikeusistuin yrittäisi vähätellä Netanjahuun kohdistuvien syytteiden vakavuutta.

Joka tapauksessa Netanjahun oikeudenkäyntiä tullaan seuraamaan suurella mielenkiinnolla ei vain Israelissa vaan myös laajalti ulkomailla. Onhan hänet jo toistakymmentä vuotta samastettu Israelin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.

Sen lisäksi on mielenkiintoista seurata, miten hän kykenee selviytymään pääministerin vaativista tehtävistä samalla kun hän puolustaa syyttömyyttään. Tosin, tiedossa on, että oikeudessa hänellä on apunaan joukko taitavia lakimiehiä, mikä tietää pitkää oikeuskäsittelyä.

Netanjahua syytetään lahjojen vastaanottamisesta, petoksesta sekä luottamusaseman väärinkäytöstä.

Hän on alusta saakka pitänyt syytteitä vallankaappausyrityksenä ja että ne pohjaavat perättömiin väitteisiin.

Korruptiosyytteet voivat kuitenkin merkitä Netanjahulle pitkää vankilatuomiota.

Mutta myös monet muut huolet vyöryvät Israelin ylle ja juuri niiden torjumiseksi maahan on syntymässä laajapohjainen kriisiajan yhtenäishallitus, minkä samalla toivotaan palauttavan kansan yhtenäisyyden.

Oppositio on joka tapauksessa jo ehtinyt kuvata suurta ja ohjelmaltaan poikkeuksellista hallitusta kaksipäiseksi hirviöksi.

Viikonloppuna Israelin poliittisia asiantuntijoita pyydettiin veikkaamaan hallituksen elinajan pituutta ja tulokset olivat murskaavan pessimistisiä, muutamasta kuukaudesta enintään vuoden pituiseksi. Lisäksi neljänsien ennenaikaisten parlamenttivaalien arveltiin puhaltavan hallituksen niskaan.

Helppoja aikoja ei hallituksella tule olemaan, sillä edessä on lukuisia eripuraa aiheuttavia kysymyksiä, kuten talouden ylösajo, työllisyyden palauttaminen sekä aina polttavat turvallisuuskysymykset.

Mutta myös kansainväliset mittasuhteet täyttävä ongelma lähestyy Israelia, kun Netanjahu on aikeissa toteuttaa vaalilupauksensa liittää alueita Jordanjoen länsirannalta Israeliin.

Myöskään maltillisena tiedetty hallituskumppani Benny Gantz ja hänen johtamansa puolueen tulevat ministerit eivät hallitussopimuksesta huolimatta niele Netanjahun alueliitoksia, jotka on ajoitettu heinäkuun alkupuolelle.

Tosin, suunnitelmat saattavat muuttua, sillä Yhdysvallat, vaikka tukeekin Netanjahua, ei ole täysin vakuuttunut alueliitosten ajoituksesta. Syynä pidetään lähinnä koronan Lähi-itään nyt tuomaa maltillista ilmapiiriä, missä monet maat ovat virustorjunnoissaan hakeutuneet toistensa kanssa yhteistyöhön ja missä mm. Israel paraikaa neuvottelee vankienvaihdosta palestiinalaisten kanssa.

Poikkeuksellista on myös nähdä israelilaisten sotilaiden jakavan Jerusalemin itäosien palestiinalaisperheille avustuspaketteja.
Yleensä sotilaita on nähty kaupungin itäosissa lähinnä turvallisuustehtävissä, ja siksi nyt avustustehtävissä oleviin aseistamattomiin sotilaisiin suhtauduttiin aluksi hyvin epäillen.

Mutta jonkinlaisesta harmoniasta kertoo se, että paikalliset palestiinalaiset vapaaehtoiset ovat tulleet sotilaiden avuksi.

Tämä Jerusalemin kaupungin tarjoama kädenojennus on ollut tervetullut apu paraikaa vietettävänä Ramadanin paastokuukautena.

Tässä maltillistuneessa yleistilanteesta presidentti Trump on päättänyt lähettää ulkoministeri Mike Pompeon ylihuomiseksi Israeliin tapaamaan uuden hallituksen johtoa.

Keskusteluissa tärkeimpänä pidetään juuri liitossuunnitelman ajoitusta, sillä toteutuessaan nyt koronan rauhoittamana ajankohtana, sen uskotaan johtavan levottomuuksiin sekä haittaavan Yhdysvaltojen paikallisia liittolaissuhteita.

Suhdetoiminta suurvaltoihin päin on hankalasta hallitustilanteesta huolimatta edelleen hyvin Netanjahun käsissä, ja mm viime perjantaina hän soitti Vladimir Purinille välittäen hänelle toisen maailmansodan päättäneenä vuosipäivänä Israelin onnittelut.

Israelissa koronakriisi on edelleen päällä mutta rajoituksista ollaan asteittain luopumassa, kun hämärän tunnelin päässä näkyy hieman valoa. Kuitenkin, toisen tartunta-aallon pelätään iskevän alkusyksyllä ja siihen ollaan nyt varautumassa.

Tartuntojen määrä on jo jonkin aikaa ollut laskemaan päin, minkä lisäksi tartunnan saaneista selvä enemmistö on parantunut.

Menehtyneitä on nyt 252 ja kuluneen neljän vuorokauden aikana heitä on tullut vain neljä lisää. Vaikka jokainen ihmishenki on suuri menetys, niin terveysviranomaiset paljastivat äskettäin pelänneensä maaliskuun tartunta-aallon perusteella, että kuolleiden määrän olisi hyvinkin voinut nousta yli 10.000:een.

Onneksi viranomaisten tiukat torjuntatoimet ovat purreet, minkä lisäksi pienellä maantieteellisellä alueella asuva väestö on yllättävän kuuliaisesti noudattanut määräyksiä.

Mutta eri syistä poikkeus- ja hätätilanteissa elämään joutuneet israelilaiset ovat suurtyöttömyyden kourissa nyt vähitellen käymässä kärsimättömiksi, vaikka taloutta yritetään kovasti käynnistää ja työpaikkoja avata.

Mutta työttömyystukien hidas maksaminen on lisännyt yleistä tyytymättömyyttä. Siksi uusi hallitus on saamassa raskaan perinnön, ehkä uuden normaalin, mihin kaikkien tulee jatkossa sopeutua.

Israelilaisten usko ja toivo on nyt tiedemiesten kuumeisesti tavoittelemassa virusrokotteessa, johon tarvittavan vasta-aineen onnistuneesta kehittämisestä uutisoitiin viime viikolla laajalti myös maailmalla.

Sen mukaan Israelin puolustusministeriön alaisuudessa toimivassa biologisessa tutkimuslaitoksessa on onnistuttu löytämään vasta-aine, joka tuhoaa koronaviruksen.

Laitoksella on pian tarkoitus julkistaa löydöksistään tutkimustulokset ja vaikka kyseessä on melkoinen läpimurto, niin syntyvä rokote on etukäteen ilmoitettu tarkoitetuksi koronapotilaiden parantamiseksi, eikä niinkään tartunnan estämiseen.

Israel on virustutkimuksen kärkimaita ja EU:n komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin vastikään koolle kutsumassa videokokouksessa pääministeri Netanjahu ilmoitti Israelin ohjaavan välittömästi 50 miljoonaa euroa koronaviruksen erilaisiin tutkimus- ja kehitysprojekteihin.

Virustilanteesta ulospääsemiseksi viime aikoina on järjestetty erilaisia videokokouksia ja mm. Netanjahu osallistui juuri Itävallan liittokanslerin Sebastian Kurzin koolle kutsumaan kahdeksan valtion keskusteluun, missä käsiteltiin eri strategioita viruksen sulkemien talouksien avaamiseksi.

Esillä oli myös Kreikan ehdotus matkailijoille tarkoitetun ”turvakäytävän” avaamisesta kahdenvälisesti niille maille, jotka parhaiten ovat selvinneet tästä koronan ensimmäisestä vaiheesta.

Kun Euroopan komissio suositti vielä perjantaina, että matkustusrajoituksia jatketaan kesäkuun loppuun saakka, niin lomakauden lähestyminen on saanut turistimaat kuumeisesti miettimään tulevia siirtojaan.

Kansleri Kurzin johtamaan keskusteluun ottivat Itävallan lisäksi osaa Israelin, Norjan, Tanskan, Tšekin, Australian sekä Uuden Seelannin pääministerit.

Koronan maailmantaloudelle aiheuttamasta pysähtyneisyydestä ei ollut tietoakaan, kun Israelissa uutisoitiin viime viikolla suurkaupasta, missä mm. tietokoneisiin siruja valmistava amerikkalainen jättiyritys Intel hankki itselleen israelilaisen start-up eli kasvuhakuisen Moovit-nimisen teknologiayrityksen.

Kauppahinnaksi ilmoitettiin noin 800 miljoonaa euroa. Mielenkiintoiseksi kaupan teki se, että virustilanteesta johtuen se syntyi Zoom-videoyhteyden välityksellä!

Moovit on kehittänyt kaupunkiympäristöön soveltuvan liikenteen seuranta- ja valvontajärjestelmän, jolla yrityksen mukaan on 800 miljoonaa käyttäjää hieman yli sadassa maassa.

Intel on Israelin teknologiamarkkinoilla viime vuosina toiminut ahkerana ostajana ja hankkinut itselleen kymmenien miljardien edestä teknologiayrityksiä.

Ja lopuksi: Olen muutamassa raportissani viime aikoina kertonut poikkeuksellisista eläinhavainnoista Israelissa enkä voi olla kertomatta seuraavaakaan.

Israelin rannikon tuntumassa on varhaisen kevään aikana nähty kymmenittäin ruskohaita, jotka asiantuntijoiden mielestä ovat nyt löytäneet koronan hiljentämän Välimeren itäisen rantaviivan.

Toisena syynä pidetään Haderan rannikkokaupungissa sijaitsevan lämpövoimalan mereen laskemaa lauhdevettä, mikä on houkutellut yleensä syvyyksissä viihtyvät yli kaksimetriset hait nousemaan kevään viileästä merivedestä lämpimän pintaveden tuntumaan.

Isosta selkäevästään tunnistettava ruskohai on harvinainen vieras Välimeren itäosissa. Vaikka se muistuttaa joitakin vaarallisia sukulaisiaan, niin ruskohaita ei pidetä ihmiselle vaarallisena.

Muutenkin Israelin hiekkarannat ovat aivan viime päiviin saakka olleet virustorjunnan vuoksi autioina.

Erityisesti Israelin meribiologeja koronatilanne harmittaa, kun he eivät nyt ole päässeet seuraamaan kevään harvinaisia vieraita.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

Rony Smolar