Varavaatteet
Olin aikoinaan poikani kanssa Päiväniemen virkistyskeskuksessa Karkussa vuotuisilla pyhäinpäiväjuhlilla, johon väkeä tuli ympäri Suomea. Vaimollani oli työvuoro ja niin me sitten lähdimme miehissä reissuun. Marraskuun ilma oli sateinen ja kolea. Oli vetinen ja kurainen keli. Perille päästyämme varoitin poikaa, kun hän meni ulos, ettei kastelisi itseään. Poika oli silloin viisivuotias. Sanoin, että kannattaisi olla räystään alla suojassa, jos sadekuuro yllättää lapsijoukon pihalla. Sitten liukenin itse sisälle aikuisten mukana ja keskityin Jumalan sanan julistuksen kuuntelemiseen ja uskovien yhteyteen.
Muutaman tunnin kuluttua poika tuli luokseni, ja näytti siltä kuin olisi uinut vaatteet päällä ja rannalla vielä ylös noustessaan tuhrinut itsensä kurassa. En tiennyt, mitä ajatella. Olin vihainen ja pettynyt. Kodinhoitotaitoni olivat kadoksissa, enkä muutenkaan ollut varautunut lastenhoidon kultaisiin sääntöihin etukäteen. Kun sitten kyselyjeni jälkeen viittasin erääseen paikalla olleeseen pikku tyttöön, joka myös oli ollut pihalla ja huomautin, että hänellä oli siistit ja kuivat vaatteet. Tähän poika vastasi, että sen äidillä oli varavaatteet. Niinpä niin, hyvä onnittelu sinulle toinen äiti!
En voinut viedä poikaa juhlasalin puolelle, koska pelkäsin hänen likaavan tuolit ja ihmiset. Olimme lievästi sanoen umpikujassa? Niin sitten istuimme pojan kanssa siis vierekkäin eteisen rapuille ja kuuntelimme kaiuttimista tulevaa julistusta ja laulua. Poika oli kuravaatteissa ja minä hieman puhtaammissa tamineissa. Ihmisiä kulki ohitsemme jättäen sopivan hajuraon, ettemme likastaneet heidän puhtaita vaatteitaan?
Siinä istuessamme Pyhä Henki puhui sydämelleni väkevän saarnan. Hän sanoi, että olemme loppujen lopuksi täysin samanlaisia ihmisinä vaatteittemme likaisuusasteesta huolimatta. Hän sanoi, että Herra ottaa luoksensa kaikki tahriintuneet ja maailman valtateillä likaantuneet lapset. Tilaa riittää perkeleen pettämille, elämänsä raunioilla istuville ja kurjuuden kuukausia kokeville. Ikä tai kunto ei ole ratkaisevaa, vain halu tulla Jeesuksen luokse. Hänen sylinsä on avoin, rakastava Isä odottaa omiaan kotiin.
Minulla ei ollut mukana puhtaita varavaatteita, mutta Vapahtaja lahjoittaa syntiselle parhaat vaatteet, joissa voi mennä Isän eteen, hänen vanhurskautensa puhtaan puvun ja niitä riittää kaikille. Minulla ei ollut edellytyksiä auttaa, ei mitään, jota olisin voinut käyttää hätätilanteessa. Mutta Kristuksella on varavaatteet synnin tahrimalle kristitylle. Hänen luokseen saa tulla näytti miltä näytti. Vapahtajan veri huuhtelee likaiset lapset puhtaaksi, kadonneet hän tahtoo etsiä, kunnes löytää. Eksyneet tuodaan kotitielle, haavoittuneet Vapahtaja sitoo ja huonot tuntevat hänen armonsa rikkauden. On ihana olla Herran oma, pelastettu, puhdistettu ja vapaa, taivaskelpoinen. Kiitos Jeesus.
Lue ohjeet kommentoinnille